Jos lapsivesipunktion tulokset vahvistavat down epäilyt, voinko jukisesti kertoa abortin syykso downin vai esitänkö että meni vaan kesken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin varmaan että lapsi jouduttiin vammaisuutensa takia abortoimaan, ja kun joku kysyisi mikä vamma, niin sanoisin että paha vamma, ja että en halua puhua asiasta enempää. Näin en valehtelisi, mutta pitäisin silti osan aborttipäätöksestä itselläni, eli mua ei haittaisi vaikka ympäristö luulisi vamman laaduksi mitä vain, koska kieltäytyisin puhumasta asiasta enempää vedoten asian rankkuuteen.

Sitä myös aloittajana miettisin, että mikäli vammaisuus lapsessa on ehdoton ei, niin ehkä ei kannata tehdä sitten lasta ollenkaan, sillä on olemaassa vaikka mitä vammaisuuksia, jotka eivät näy sikiöaikaisissa tutkimuksissa, ja se lapsi voi vammautua myös synnytyksessä, sekä myöhemmin elämässään. Vammaisuusmahdollisuus on jokaisella ihmisellä joka tällä pallolla elää, ja jos tietää jo etukäteen ettei vammaista lasta halua, niin sitten on parasta olla lisääntymättä kokonaan. Voin kertoa että downia pahempiakin vammanlaatuja on olemassa vaikka millä mitalla...

Tottakai jokainen tämän tietää.

Siihen sopeutuu kyllä kun tilanne on mikä on, mutta on eri asia tuoda ehdointahdoin vammainen lapsi maailmaan.

Ehdointahdoin? Tarkoitatko että kaikki downit olisi abortoitava, jos vammaisuus havaitaan raskausaikana?

Mulle kävi näin. Oli elämäni vaikein päätös keskeyttää, mutta näin jälkikäteen näen, että se oli ainoa oikea ratkaisu.

Kerroin vanhemmilleni,koska tiesin etteivät he tuomitse. Muille en kertonut, koska asia ei kuulu kenellekään, enkä tosiaan halunnut siinä tilanteessa vielä joutua puolustelemaan ratkaisuamme. Kerroin vain keskenmenosta niille harvoille, jotka tiesivät raskaudesta.

Voimia.

Teepä ihan miten haluat.

Itse kertoisin totuuden, sillä tämä on asia, josta tulisi puhua enemmän. Siitä miten kuormittavaa on huolehtia kehitysvammaisesta lapsesta ja kuinka hänen elämänsä ei koskaan tule olemaan vailla vaikeuksia. Mutta näistä ei saa puhua, sillä "jokainen elämä on lahja" ja sitä rataa. Mutta ymmärrän myös, että nimenomaan sinun tilanteessasi se voi olla haastavaa ja sanoisinkin, että lapsella oli niin paha sydänvika, ettei hän olisi selvinnyt kohdun ulkopuolella.

Kyllä kaikki tajuaa että abortti on tehty. Keskenmenot on äärimmäisen harvinaisia noilla viikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mitä sanaa käyttäisin mutta tuntuu pahalta lukea kuinka täällä kannustetaan ja laitetaan tsemppausviestejä oman lapsen elämän lopettamiseen.

Tuntuu siltä että pyörtyy, tekee niin pahaa.

Voi lapsi - parka mitä hän ajattelisi jos tietäisi että hänet aiotaan kylmästi mur- hata.

Sepä se, kun se lapsi ei ajattele. Se ei ikinä harmittele abortoitumistaan, ei kärsi vammaisuudestaan, ei sure ei huokaa maailman tuskissa. Se on onnellinen aina.

Downin saa abortoida vielä rv 24. Samalla raskausviikolla syntyneitä keskosia pystytään pitämään elossa.

Sanot, että odottamasi lapsi osoittautui vaikeasti vammaiseksi. 

Mieti kumpi tapa kunnioittaisi enemmän lastasi joka ei saanut elää.

Minulla vastaava tilanne vuosia sitten. En kertonut kuin perheelleni. Jos kerrot, niin varaudu siihen, että tuomiota tulee.

Lopulliset tulokset tuli vihdoin: terve lapsi ainakin tutkimusten perusteella :)

Ap