Onko sinusta outoa tai surullista jos aidosti rakastaa vain koiraansa
perhettä on oma mies, sisaruksia 6 kpl ja heidän perheensä, mutta jos aidosti vastaan, rakastan vain koiraani.
Kommentit (106)
Ajattelisin ehkä että ihminen on kokenut jonkun pettymyksen jossain ihmissuhteessa ja siksi valinnut ns. Helpon rakkauden jossa ei voi pettyä.
Toivoisin että tuo ihminen oppisi käsittelemään pettymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Koira rakastaa ketä vaan. Et sä ole koiralle mikään "se oikea", se leimaantuu suhun vaan jos pidät siitä huolta. Eläimen kanssa tunne ei voi olla samalla lailla molemminpuolinen kuin ihmisen kanssa.
Kyllä mun koira ainakin rakastaa juuri mua, ja mun perhettä, mutta meidän perheestäkin eniten minua. Haluaa koira läheisyyttä eikä pelkkää ruokaa ja ulkoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse koira ihmisenä, ymmärrän kyllä osan puolustavien kantaa. Mutta ei ole tervettä vaikka koira antaakin pyyteetöntä huomioo. Ja on aina iloisena vastassa kun tulee kotiin. Ja vaikka tiedän, neljästä koirasta luopuneena että kyynel tulee silmään (tai pato) kun aika jättää. Luultavasti te joilla prioriteet ei ole kohdallaan tulette jäämään pitkäälle sairaslomalle kun aika jättää koirastanne.
Ai ettei voisi jäädä sairaslomalle lemmikin kuoltua, vaikka joku ihminen oliskin vielä rakkaampi?!
Sen ymmärrän ettei sisarukset välttämättä merkitse mitään. Ei mullekaan, vieraita ihmisiä, ei yhteistä lapsuutta tms.yhdistävää.
Sitä vaikeampi tajuta ettei puoliso tärkeä. Mutta jos suhde huono, senkin ymmärtää.
Mitä on mielestäsi rakkaus?
Ihmiseen voi jollain tapaa kiintyä. Mutta ihmistä ei voi rakastaa.
Jos menettäisin puolisoni, en usko että koskaan löytäisin toista hänen tilalleen. Sen sijaan tuntemani koiranomistajat lähes poikkeuksetta ottavat uuden pennun menettämänsä koiran tilalle, mikäli eivät itse ole vanhoja tai muuten olosuhteiden puolesta estyneitä huolehtimaan uudesta koirasta. Siksi olisin taipuvainen pitämään koiraan kohdistuvaa rakkautta pinnallisempana.
Mielestäni Ap kuulostaa lähinnä rehelliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse koira ihmisenä, ymmärrän kyllä osan puolustavien kantaa. Mutta ei ole tervettä vaikka koira antaakin pyyteetöntä huomioo. Ja on aina iloisena vastassa kun tulee kotiin. Ja vaikka tiedän, neljästä koirasta luopuneena että kyynel tulee silmään (tai pato) kun aika jättää. Luultavasti te joilla prioriteet ei ole kohdallaan tulette jäämään pitkäälle sairaslomalle kun aika jättää koirastanne.
Ai ettei voisi jäädä sairaslomalle lemmikin kuoltua, vaikka joku ihminen oliskin vielä rakkaampi?!
Sen ymmärrän ettei sisarukset välttämättä merkitse mitään. Ei mullekaan, vieraita ihmisiä, ei yhteistä lapsuutta tms.yhdistävää.
Sitä vaikeampi tajuta ettei puoliso tärkeä. Mutta jos suhde huono, senkin ymmärtää.
Mitä on mielestäsi rakkaus?
Ihmiseen voi jollain tapaa kiintyä. Mutta ihmistä ei voi rakastaa.Jos menettäisin puolisoni, en usko että koskaan löytäisin toista hänen tilalleen. Sen sijaan tuntemani koiranomistajat lähes poikkeuksetta ottavat uuden pennun menettämänsä koiran tilalle, mikäli eivät itse ole vanhoja tai muuten olosuhteiden puolesta estyneitä huolehtimaan uudesta koirasta. Siksi olisin taipuvainen pitämään koiraan kohdistuvaa rakkautta pinnallisempana.
Kyllähän suurin osa ottaa uuden puolison menettämänsä tilalle, aika nopeastikin.
Koira rakastaa ketä vaan. Et sä ole koiralle mikään "se oikea", se leimaantuu suhun vaan jos pidät siitä huolta. Eläimen kanssa tunne ei voi olla samalla lailla molemminpuolinen kuin ihmisen kanssa.