Onko sinusta outoa tai surullista jos aidosti rakastaa vain koiraansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen oli, totta kai, myös hänelle kone. Täysin luonnosta vieraantunut ihminen.

Höpö höpö. Hän oli aikansa tuote, totta kai, mutta ymmärsi, mikä erottaa vaikkapa ihmisen ja koiran: analyyttinen ajattelu.

Kun riistaviettinen koira haistaa jäljen, se pinkaisee vauhtiin. Tai kun koira saa ruokaa, se leimautuu ruoan antajaan. Eli siinä suhteessa koira on kuin kone. Ja jos joku halveksii koneita, perehtyköön siihen, millaisia hienoja mekaanisia laitteita Descartesin aikaan rakennettiin.

Ja mikä on kartesiolaisittain ihminen? Kone, jossa on sielu.

Et tunne eläimiä. Et ole tarkkaillut niitä. Descartdesin ajattelu kuulostaa pinnalliselta.

Minä puhun Descartesista, ja sinä yrität puhua minusta, tietämättä minusta yhtään mitään. Tuo on epäkunnioittavaa.

Huomaan nyt. Pyydän anteeksi.

Onhan näitä koiranaisia.Onnea loppuelämään,mutta oma on valintasi älä myöhemmin syyllistä muita.

Koira on jalostettu ihmisen hyötykäyttöön ja sellainen luonne niillä yleensä on. Koiran työtä on palvella ihmistä ja sitäkö te sitten rakastatte? Eli kotiorja olis teille oikea puoliso, jota voisitte rakastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee sen julmetun koirakateuden :O

Kyllä moni rakastaa koiraansa eniten, ja myös koira rakastaa estoitta emäntäänsä.

Joillekin se on vaikea hyväksyä.

Voiko koira rakastaa estoitta myös isäntäänsä? Vai tuleeko silloin jotain estoja kuvioihin?

Koira rakastaa häntä sataprosenttisesti. Ja antaa heti julmalle ihmiselle anteeksi. Minä en kykene siihen. En rakasta ihmistä niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

perhettä on oma mies, sisaruksia 6 kpl ja heidän perheensä, mutta jos aidosti vastaan, rakastan vain koiraani.

Ei kai tuo mikään ihme ole, ei minuakaan ole kukaan rakastanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lainkaan. Eläimet eivät mm. petä luottamusta tai v-ttuile tahallaan.

Eläimien kanssa ei myöskään voi jakaa ajatuksia taiteesta, tieteestä, etiikasta, kuolemasta, uskonnosta, maailmankaikkeuden olemuksesta tai elämän tarkoituksesta, vain muutamia asioita mainitakseni. Ajatus maailmasta, jossa en voisi rakastaa lajitoveria, tuntuu ihan pohjattoman yksinäiseltä.

Ja kyllä, minunkin rakkaimpani on pettänyt minun luottamukseni. Mutta ihmisien tapaan olemme voineet keskustella ja päästä asian yli.

Ystävien kanssa voi jakaa noita asioita. Se ei ole kuitenkaan rakkautta. Se on mielenkiintoa asioihin.

Tekeekö rakkauden rakkaudeksi sinun mielestäsi se, että ei voi jakaa ajatuksia?

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä koiranaisia.Onnea loppuelämään,mutta oma on valintasi älä myöhemmin syyllistä muita.

Voi varmasti! Sinulla on ilmeisesti pelkkä itsekäs motiivi.

Mitä rakkaus on sinulle?

Ehkei sun tapauksessa, vaikka kyllä ihmettelen, että miksi et miestäsi aidosti rakasta? Tai siis miksi olet hänen kanssaan, jos ei rakkautta riitä.

Omassa lähipiirissä on parikin naista, joilla on koiria ja se perhe mies ja lapset. Äiti ei ollenkaan vietä perheensä kanssa aikaa, vaan kaikki vapaa-aika menee koirien kanssa puljaamiseen ja harrastamiseen. Isät käy lasten kanssa lomat, lintsit, korkeasaaret, puistot... Sitten kun näillä käy kahvilla, niin naiset ei osaa mitään muuta kuin lässyttää koirilleen ja koiristaan. Tämmöinen ei ole vielä uponnut mun ymmärrykseen.

Minun mielestäni on oudossa ristiriidassa, että toisaalta tämän ketjun vastaajat kertovat rakastavansa ainoastaan koiraansa, koska ihmiset ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, mutta sitten taas koirakouluttajat ym. ammattilaiset aina tähdentävät, että koiraan ei koskaan saa luottaa sataprosenttisesti, koska se on kuitenkin eläin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla. Puhdasta rakkautta tunnen koiriini ja kylläkin äitiini ihmisistä. Kaikki muut ihmiset, puoliso mukaanlukien, ovat tuottaneet raskaita pettymyksiä. Rakkautta tunnen heitäkin kohtaan, mutta erilaista. Ei kuplivaa ja iloista, kuten koiriani kohtaan.

Kaikki muut ihmiset ovat tuottaneet raskaita pettymyksiä? Sulla ei kylläkään silloin ole kaikki kunnossa ja pitäs hakeutua hoitoon.

Ketä sinä rakastanut. Jos rakastat ihmistä, miksi rakastat häntä?

Kerro minulle edes yksi syy.

Haluan jakaa elämäni puolisoni kanssa.

Ei jakaminen ole rakkautta. Se on vain riippuvuutta.

Lämmin kiitos kuitenkin kun vastasit asiallisesti. 👍

Ystävälliset ihmiset ovat kovin harvinaisia.

Jos sinä argumentoit perusteetta, ettei toisen ihmisen rakkaus puolisoonsa ole rakkautta, hyväksyt samalla vasta-argumentin, ettei sinunkaan rakkautesi (ihmiseen tai eläimeen) ole rakkautta, vaan jotain muuta.

Sinä et vieläkään kertonut, mitä on rakkaus,

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on oudossa ristiriidassa, että toisaalta tämän ketjun vastaajat kertovat rakastavansa ainoastaan koiraansa, koska ihmiset ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, mutta sitten taas koirakouluttajat ym. ammattilaiset aina tähdentävät, että koiraan ei koskaan saa luottaa sataprosenttisesti, koska se on kuitenkin eläin.

Jokaisen pitäisi tajuta se. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Ihmiseen ei voi koskaan luottaa sataprosenttisesti.

Ihmisen motiivit ovat erilaiset, siinä syy. Ne eivät kestä päivänvaloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koira ihmisenä, ymmärrän kyllä osan puolustavien kantaa. Mutta ei ole tervettä vaikka koira antaakin pyyteetöntä huomioo. Ja on aina iloisena vastassa kun tulee kotiin. Ja vaikka tiedän, neljästä koirasta luopuneena että kyynel tulee silmään (tai pato) kun aika jättää. Luultavasti te joilla prioriteet ei ole kohdallaan tulette jäämään pitkäälle sairaslomalle kun aika jättää koirastanne.

Ai ettei voisi jäädä sairaslomalle lemmikin kuoltua, vaikka joku ihminen oliskin vielä rakkaampi?!

Sen ymmärrän ettei sisarukset välttämättä merkitse mitään. Ei mullekaan, vieraita ihmisiä, ei yhteistä lapsuutta tms.yhdistävää.

Sitä vaikeampi tajuta ettei puoliso tärkeä. Mutta jos suhde huono, senkin ymmärtää.

Mitä on mielestäsi rakkaus?

Ihmiseen voi jollain tapaa kiintyä. Mutta ihmistä ei voi rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on oudossa ristiriidassa, että toisaalta tämän ketjun vastaajat kertovat rakastavansa ainoastaan koiraansa, koska ihmiset ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, mutta sitten taas koirakouluttajat ym. ammattilaiset aina tähdentävät, että koiraan ei koskaan saa luottaa sataprosenttisesti, koska se on kuitenkin eläin.

Jokaisen pitäisi tajuta se. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Ihmiseen ei voi koskaan luottaa sataprosenttisesti.

Ihmisen motiivit ovat erilaiset, siinä syy. Ne eivät kestä päivänvaloa.

Eli sinunkaan rakkautesi koiraan ei kestä päivänvaloa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee sen julmetun koirakateuden :O

Kyllä moni rakastaa koiraansa eniten, ja myös koira rakastaa estoitta emäntäänsä.

Joillekin se on vaikea hyväksyä.

Voiko koira rakastaa estoitta myös isäntäänsä? Vai tuleeko silloin jotain estoja kuvioihin?

Useimmiten naisilla on koiria, mutta varmaan samalla tapaa myös mieheen koira voi rakastua jos ollaan tarpeeksi paljon yhdessä. Sitä yhteistä aikaa ja paljon hellyyttä se vaatii. Koira mieluiten viettää paljon aikaa halien.

Miehen rakkaus naiseen on aina itsekästä. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on oudossa ristiriidassa, että toisaalta tämän ketjun vastaajat kertovat rakastavansa ainoastaan koiraansa, koska ihmiset ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, mutta sitten taas koirakouluttajat ym. ammattilaiset aina tähdentävät, että koiraan ei koskaan saa luottaa sataprosenttisesti, koska se on kuitenkin eläin.

Jokaisen pitäisi tajuta se. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Ihmiseen ei voi koskaan luottaa sataprosenttisesti.

Ihmisen motiivit ovat erilaiset, siinä syy. Ne eivät kestä päivänvaloa.

Eli sinunkaan rakkautesi koiraan ei kestä päivänvaloa?

Luultavasti ei kestä, koska olen ihminen. Rakastan koiraani kuitenkin vilpittömästi. Enemmän kuin ihmisiä, se on selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on oudossa ristiriidassa, että toisaalta tämän ketjun vastaajat kertovat rakastavansa ainoastaan koiraansa, koska ihmiset ovat osoittautuneet epäluotettaviksi, mutta sitten taas koirakouluttajat ym. ammattilaiset aina tähdentävät, että koiraan ei koskaan saa luottaa sataprosenttisesti, koska se on kuitenkin eläin.

Jokaisen pitäisi tajuta se. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Ihmiseen ei voi koskaan luottaa sataprosenttisesti.

Ihmisen motiivit ovat erilaiset, siinä syy. Ne eivät kestä päivänvaloa.

Eli sinunkaan rakkautesi koiraan ei kestä päivänvaloa?

Luultavasti ei kestä, koska olen ihminen. Rakastan koiraani kuitenkin vilpittömästi. Enemmän kuin ihmisiä, se on selvä.

Poteekohan koira tukholma-syndroomaa?

Olipas viesti ketju täällä. Taidampa kiertää kaukaa sinkku naiset joilla on koira. Ja vakavissa harkita että ei enää uutta koiraa tule hankittua, ettei vaan vahingossa löydy AV tapaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee sen julmetun koirakateuden :O

Kyllä moni rakastaa koiraansa eniten, ja myös koira rakastaa estoitta emäntäänsä.

Joillekin se on vaikea hyväksyä.

Voiko koira rakastaa estoitta myös isäntäänsä? Vai tuleeko silloin jotain estoja kuvioihin?

Useimmiten naisilla on koiria, mutta varmaan samalla tapaa myös mieheen koira voi rakastua jos ollaan tarpeeksi paljon yhdessä. Sitä yhteistä aikaa ja paljon hellyyttä se vaatii. Koira mieluiten viettää paljon aikaa halien.

Miehen rakkaus naiseen on aina itsekästä. Aina.

Kaivettiinhan se mies_viha tähänkin keskusteluun.

Miten joku kehtaa kadehtia toisten koiria?

Ja tuo että miehet ovat kateellisia naisten rakkaudesta, jota nainen tuntee lapsia tai koiraa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkee sen julmetun koirakateuden :O

Kyllä moni rakastaa koiraansa eniten, ja myös koira rakastaa estoitta emäntäänsä.

Joillekin se on vaikea hyväksyä.

Voiko koira rakastaa estoitta myös isäntäänsä? Vai tuleeko silloin jotain estoja kuvioihin?

Useimmiten naisilla on koiria, mutta varmaan samalla tapaa myös mieheen koira voi rakastua jos ollaan tarpeeksi paljon yhdessä. Sitä yhteistä aikaa ja paljon hellyyttä se vaatii. Koira mieluiten viettää paljon aikaa halien.

Miehen rakkaus naiseen on aina itsekästä. Aina.

Ja koiraan.