Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä ajattelet vanhempana tämän päivän megauutisesta: "Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla kaikki hyönteiset katoavat maailmasta sadassa vuodessa"

Vierailija
11.02.2019 |

"Jos hyönteistuho jatkuu tutkijoiden kertomassa tahdissa, myöskään ihmisellä ei juuri ole mahdollisuuksia selvitä.

– Kaikki aineisto viittaa samaan suuntaan. Tämän pitäisi olla meille valtava huolenaihe, sillä hyönteiset ovat jokaisen ruokaketjun ytimessä. Ne pölyttävät kaikki tärkeimmät kasvilajit, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita, pitävät tuhoeläimet kurissa ja paljon muuta, sanoo Sussexin yliopiston professori Dave Goulson.

– Rakasta niitä tai inhoa niitä, mutta ihmiset eivät selviä ilman hyönteisiä, hän jatkaa."

Kommentit (207)

Vierailija
61/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Menkääpä kesällä huviksenne metsään siinä heinäkuulla. Heittäkää vaattet pois ja odottakaa minuutti. Kyllä niitä hyönteisiä siellä ainakin täällä Suomessa riittää miljardeja miljardeja. Apinat.

Ihana oman elämänsä tutkija. Tiedätkö, että Suomen yleisintä ja runsaslukuisinta lintulajia ei tunnista juuri yksikään koululainen (vuosikymmenien kokemus)? Et pysty päättelemään mitään lajien runsaudesta tai lajin absoluuttisesta määrästä yhdellä otoksella ja ilman tietokoneen laskentavoimaa. Sinun mukaasi kuin todnäk linnut voivat hyvin koska variksia on paljon.

Kerrotko siis, miten paljon koet vesihyönteisiä olevan? Tai maakerroksessa eläviä hyönteisiä? Entä esim. puiden latvoissa? Tai sellaisia, jotka viettävät toukkana viisi vuotta vedessä ja lentävät yhden päivän? Mitäpä sanot petopistiäisistä, hyppyhäntäisistä tai niiden molempien ravintohyönteisistä, oi suuri tutkija?

Muurahaislajeista? Etelästä levinneistä uusista perhoslajeista? Tunturin juoksujalkaisista?

Kerro kaikki heti!

Vierailija
62/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vituiks meni

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asialle ei voi mitään koska valtavasti kasvava ihmismäärä eli väestöräjähdys vaatii ruokaa, ja siksi maata muutetaan ruoan kasvattamiseen.

Ihmisen holtiton lisääntyminen on kaikkien ekologisten ongelmien juurisyy.

Naisten koulutuksen lisääminen hillitsee väestörajähdytystä.

Koulutetulla naisella mahdollisuudet elämässä ovat moninaisemmat. 

Koulutus ei voita kulttuuria. Jos kulttuurissa suositaan monilapsisia perheitä, niin monta lasta hankkivat myös koulutetut naiset. Ja jäävät kotiin kalliin koulutuksen saatuaan, koska kulttuurista syistä he eivät voi yhteiskunnassaan työskennellä.

Koulutus lykkää lastenhankintaa, länsimaat ovat tästä hyvä esimerkki. Lykkääntyminen vähentää myös lasten lukumäärää. Ei ole vastakkainasettelua koulutuksen ja kulttuurin välillä. Peruskoulutuskin antaa jo paljon mahdollisuuksia kestävämpään toimintaan.

Vierailija
64/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun tontilla oli ainakin viime kesänä taas niin paljon hyttysiä ja mehiläisiä ja muurahaisia ja vaikka mitä ötököitä, että valeuutinen. Tai sitten mä oon ainoa joka jää täältä henkiin.

Vierailija
65/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos asia näin on niin eikö pitäis alkaa järjestämään maailmanlopun bileitä? Kaikki huumeet alkoholi ja muut tajutnaa laajentavat aineet vain ilmaiseen jakoon ja tuotantoon ympäri maailmaa. Ei sitä kuolemaa huomaa, jos pää on kaikilla täynnä aineita.

Vierailija
66/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Bän'niä kaiken maailman round-upeille ja muille myrk'kyaineille, joita ihmiset ihan surutta kylvävät puutarhaansa. Harmi, että tällaisten kieltäminen markkinoilta tai sankt'ioiminen tai negatiiviseen valoon asettaminen Suomessa on haastavaa EU:n ja vapaan liikkuv'uuden takia, koska mitä markkinoidaan yhdessä maassa pitää periaatteessa saada markkinoida muuallakin, poikkeuksena päih'teet.

Sori, kommentti jäi filtterin haaviin, enkä todella tiedä, mistä sanasta johtuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun tontilla oli ainakin viime kesänä taas niin paljon hyttysiä ja mehiläisiä ja muurahaisia ja vaikka mitä ötököitä, että valeuutinen. Tai sitten mä oon ainoa joka jää täältä henkiin.

Ihana oman elämänsä tutkija. Tiedätkö, että Suomen yleisintä ja runsaslukuisinta lintulajia ei tunnista juuri yksikään koululainen (vuosikymmenien kokemus)? Et pysty päättelemään mitään lajien runsaudesta tai lajin absoluuttisesta määrästä yhdellä otoksella ja ilman tietokoneen laskentavoimaa. Sinun mukaasi kuin todnäk linnut voivat hyvin koska variksia on paljon.

Kerrotko siis, miten paljon koet vesihyönteisiä olevan? Tai maakerroksessa eläviä hyönteisiä? Entä esim. puiden latvoissa? Tai sellaisia, jotka viettävät toukkana viisi vuotta vedessä ja lentävät yhden päivän? Mitäpä sanot petopistiäisistä, hyppyhäntäisistä tai niiden molempien ravintohyönteisistä, oi suuri tutkija?

Muurahaislajeista? Etelästä levinneistä uusista perhoslajeista? Tunturin juoksujalkaisista?

Kerro kaikki heti!

Vierailija
68/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa. Minä syön kalaa.

Ilmeisesti olet kalasi jostain tsernobylistä kalastellut tuolla järjenjuoksulla?

Kala tulee mulle ympäri maailmaa lentokoneilla. Huo ra.

Nöyrryn kumarrukseen tämän ylivertaisen älyn edessä. Kiitos kun alennuit kirjoittamaan minulle viestin, ihan kuin olisi korkeampi voima koskettanut. Kiitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos KAIKKI hyönteiset oikeasti katoaa maapallolta ennen meitä, niin me kuollaan ihan kaikki.

Kaikki hyönteiset eivät ole lähdössä aivan äkkiä. Kuten aiemmin oli puhetta, esim. torakat ovat melko sitkeitä ja jos ihmisistä ei ole eläjäksi niin ehkä torakat saavat mahdollisuuden kehittyä älykkääksi ja asuttaa galaksin? Maapallo ei tarvitse ketään meistä ja sille on aivan sama hallitseeko täällä ihmiset, torakat vai karhukaiset.

Vierailija
70/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten asia voidaan tutkia, jos ei 100 vuotta sitten tutkittu samoja neliöitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomaahan sen jo moottoritiellä ajaessakin, tuulilasiin läiskähtelee paljon vähemmän hyönteisiä kuin ennen. Männävuosina (vielä parikymmentä vuottakin sitten) sai olla jatkuvasti hinkkaamassa hyönteisiä tuulilasista, nyt ei juuri ollenkaan.

Ihminen tuhoaa omat elinolosuhteensa ja kun mitään ei ole enää jäljellä, miettii, mitä tuli tehtyä. Ehkä. Jos vielä silloinkaan. 

Vierailija
72/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huomaahan sen jo moottoritiellä ajaessakin, tuulilasiin läiskähtelee paljon vähemmän hyönteisiä kuin ennen. Männävuosina (vielä parikymmentä vuottakin sitten) sai olla jatkuvasti hinkkaamassa hyönteisiä tuulilasista, nyt ei juuri ollenkaan.

Ihminen tuhoaa omat elinolosuhteensa ja kun mitään ei ole enää jäljellä, miettii, mitä tuli tehtyä. Ehkä. Jos vielä silloinkaan. 

Nyt onkin talvi. Huo ra.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkimus sata vuotta sitten: sadan vuoden kuluttua on Helsinki hukkunut hevosen paskaan.

Vierailija
74/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan täydellistä paskapuhetta ja valeuutisointia. Hyönteisiä elää myös muualla kuin näillä pelloilla, joita toki on miljoonia, mutta läheskään kaikilla ei käytetä myrkkyjä. Aasiasta saa maailman puhtainta ruokaa pellosta.

Meinaatko että myrkkyjen käytön uutisointi on bullshittiä? Lajeihin liittyvä tutkimus on siitä arvovapaata, että jokaisen lajin määrät, elinalueet ja lisääntyminen, koko yms. on tutkimuksen aikojen alusta kirjattu ylös, oli itse tutkimuksen tarkoitus mikä hyvänsä. Siksi meillä on dataa myös esimerkiksi Aasiasta ja sadankin vuoden takaa. Nyt voimme vain katsoa sitä ja miettiä mistä muutokset siinä johtuu.

Myrkkyjen käyttö ei ole valetta, vaan se mikä uhkakuva niiden käytöllä maalataan. Hyönteiset lähtee tästä maailmasta viimeisenä. Ne olivat myös ensimmäisiä.

Se että meillä on 100 ekologista lokeroa tarkoittaa sitä, että meillä on sata lajia jotka syövät ja pesivät paikoissa jotka eivät häiritse toisia lajeja - kaikki tämä niin että jokainen laji on tarpeeksi vahva pitääkseen oman lokeronsa ja estääkseen toisen lajin holtittoman kasvun. Jos näin ei ole, käy kauheita, hyvä esimerkki on kun viedään vieraslaji ympäristöön, jossa sillä ei ole vihollisia tai kilpailijoita, ja se päätyy holtittomaan lisääntymiseen ja muiden lajien tappamiseen. Esimerkiksi Australiasta löytyy monia esimerkkejä.

Jos hyönteislajeja alkaa kuolla sukupuuttoon, niin toisten lajien massainvaasiot lisääntyy. Jos ei ole petohyönteisiä jotka syö jotain tuhohyönteisiä, niin esimerkiksi metsätuholaiset saattaa yhdessä kesässä syödä koko Euroopan metsät tai ruokasadon. Tai syödä tai viedä elintilan joltain hyönteiseltä, joka oli jonkun toisen lajin (esim linnun tai kalan) ruokaa. Sitten tuo lintu tai kala kuolee.

Kun metsä pyyhkiytyy, niin sen vedenottokyky lakkaa. Tulee tulvia ja maanhuuhtomia, ravinteet rikastuu vesiin. Kasvillisuus ei tasaa lämpötiloja, kuivuus paahtaaa maan kuivaksi.

Jne jne.

Ei ole triviaaleja asioita nämä.

Lokeroista puheenollen, minua kiinnostaisi tietää miksi toisten eläinlajien massainvaasiot on hyväksyttävissä mutta toisten ei?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa. Minä syön kalaa.

...Ja mitä se kala syö..?

Kala syö vedestä kaikkea biologista, millä ei ole mitään tekemistä maanpinnalla olevien hyönteisten kanssa. Huo ra.

Maan pinnalla olevat hyönteiset elävät toukkavaiheen usein vedessä. Kuten hyttyset ja sudenkorennot. Ne ovat monien kalojen yksinomaista ravintoa. Lisäksi olet varmaan joskus äidin ja isin kanssa veneessä nähnyt, kun kala nappaa veden pinnassa sätkivän hyönteisen?

Kolmanneksi, ei ollut puhe maan  pinnalla elävistä hyönteisistä.

Neljänneksi, mene kouluun huomenna tai jäät luokallesi.

Vierailija
76/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan täydellistä paskapuhetta ja valeuutisointia. Hyönteisiä elää myös muualla kuin näillä pelloilla, joita toki on miljoonia, mutta läheskään kaikilla ei käytetä myrkkyjä. Aasiasta saa maailman puhtainta ruokaa pellosta.

Meinaatko että myrkkyjen käytön uutisointi on bullshittiä? Lajeihin liittyvä tutkimus on siitä arvovapaata, että jokaisen lajin määrät, elinalueet ja lisääntyminen, koko yms. on tutkimuksen aikojen alusta kirjattu ylös, oli itse tutkimuksen tarkoitus mikä hyvänsä. Siksi meillä on dataa myös esimerkiksi Aasiasta ja sadankin vuoden takaa. Nyt voimme vain katsoa sitä ja miettiä mistä muutokset siinä johtuu.

Myrkkyjen käyttö ei ole valetta, vaan se mikä uhkakuva niiden käytöllä maalataan. Hyönteiset lähtee tästä maailmasta viimeisenä. Ne olivat myös ensimmäisiä.

Se että meillä on 100 ekologista lokeroa tarkoittaa sitä, että meillä on sata lajia jotka syövät ja pesivät paikoissa jotka eivät häiritse toisia lajeja - kaikki tämä niin että jokainen laji on tarpeeksi vahva pitääkseen oman lokeronsa ja estääkseen toisen lajin holtittoman kasvun. Jos näin ei ole, käy kauheita, hyvä esimerkki on kun viedään vieraslaji ympäristöön, jossa sillä ei ole vihollisia tai kilpailijoita, ja se päätyy holtittomaan lisääntymiseen ja muiden lajien tappamiseen. Esimerkiksi Australiasta löytyy monia esimerkkejä.

Jos hyönteislajeja alkaa kuolla sukupuuttoon, niin toisten lajien massainvaasiot lisääntyy. Jos ei ole petohyönteisiä jotka syö jotain tuhohyönteisiä, niin esimerkiksi metsätuholaiset saattaa yhdessä kesässä syödä koko Euroopan metsät tai ruokasadon. Tai syödä tai viedä elintilan joltain hyönteiseltä, joka oli jonkun toisen lajin (esim linnun tai kalan) ruokaa. Sitten tuo lintu tai kala kuolee.

Kun metsä pyyhkiytyy, niin sen vedenottokyky lakkaa. Tulee tulvia ja maanhuuhtomia, ravinteet rikastuu vesiin. Kasvillisuus ei tasaa lämpötiloja, kuivuus paahtaaa maan kuivaksi.

Jne jne.

Ei ole triviaaleja asioita nämä.

Lokeroista puheenollen, minua kiinnostaisi tietää miksi toisten eläinlajien massainvaasiot on hyväksyttävissä mutta toisten ei?

Onko esimerkkiä tällaisesta lajista? En itse keksi.

Vierailija
77/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi saa erityisasetuksella käyttää neonikotinoideja rypsin viljelyksessä. Nämä myrkyt aiheuttaa hyönteiskatoa. Lopetetaan siis täysin turhan rypsin viljely hyönteisten hyvinvoinnin nimessä.

Jokainen teistä, jotka käytätte rypsiä ruokavaliossanne, olette omalta osaltanne syypäitä hyönteisten joukkotuhoon.

Vierailija
78/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle tuli huoli kyllä.

Vierailija
79/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vois oikeesti vähempää kiinnostaa. Minä syön kalaa.

...Ja mitä se kala syö..?

Kala syö vedestä kaikkea biologista, millä ei ole mitään tekemistä maanpinnalla olevien hyönteisten kanssa. Huo ra.

Maan pinnalla olevat hyönteiset elävät toukkavaiheen usein vedessä. Kuten hyttyset ja sudenkorennot. Ne ovat monien kalojen yksinomaista ravintoa. Lisäksi olet varmaan joskus äidin ja isin kanssa veneessä nähnyt, kun kala nappaa veden pinnassa sätkivän hyönteisen?

Kolmanneksi, ei ollut puhe maan  pinnalla elävistä hyönteisistä.

Neljänneksi, mene kouluun huomenna tai jäät luokallesi.

Minä kävin kouluni jo vuosikymmeniä sitten ja syön teikäläisiä sitten kun muu ruoka loppuu. valmistan kalloistanne juoma-astioita ja kaiverran luistanne huiluja jälkipolville. Adapt or die.

Vierailija
80/207 |
11.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelen näin: vihreä valhe

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi viisi