Olen 60v nainen enkä ole koskaan kutonut sukkaa enkä tehnyt juuri muitakaan käsitöitä

Inhoan käsitöiden tekemistä. Ei vaan ole mun juttu! Toki arvostan heitä, jotka osaavat ja viitsivät tehdä.

Käsitöissä on se mahtava juttu, että on aina järkevää ja mielekästä tekemistä - myös matkoilla ja tilanteissa joissa muuten joutuu odottelemaan vähän niinkuin tyhjän panttina. Ei tule tylsää hetkeä, kun vaikka neuloo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän koulussa oli pakko neuloa - tai kutomiseksihan sitä silloin sanottiin - patalapun lisäksi lapaset ja sukat. Onnistui jotenkin, vaikka hitaasti. Ensimmäinen lapanen oli löysää silmukkaa ja siitä tuli iso, toisen tein tiukasti ja siitä tuli pieni. Eri kokoiset siis.

Kutominen, tai siis neulominen, ei ole koskaan tuntunut mukavalta, kädet ja hartiat kipeytyvät, joten mieluummin virkkaan, mutta siinäkään en osaa tehdä kaunista ja tasaista. Pitsiliinojakin olen virkannut, mutta ei niistä yhtä sieviä tullut kuin mallissa.

Onko muuten muita, jotka kokevat ompelukoneet hankalina käyttää? Äitini ompeli joskus verhoja ompelukoneella ja aina tuskaili, miten vaikeaa oli saada lanka oikeaan paikkaan. Itsellä oli sama vika koulussa. Langan asentaminen ompelukoneeseen ja työn aloittaminen oli vaikeaa. Mutsi ihmetteli, miksei kukaan kehitä helppokäyttöisempiä ompelukoneita.

On muuten kumma, kuinka jotkut luulevat, että liki kuusikymppinen nainen osaa ilman muuta kaikki naisten käsityöt ja kutsujen emännöinnin, jotkut luulevat, että lehmien lypsy ja voin kirnuaminenkin onnistuvat (en ole ikinä tehnyt, olen asunut kaupungissa koko ikäni).

Ompelukoneet ovat periaatteessa samanlaisia, mutta kuitenkin pikkuseikoissaan niin erilaisia, että uuden koneen langoittaminen on aina hankalaa. Helppokäyttöisemmiksi ei koneita oikein enää saa, koska langan kulkureitillä on joka mutkalla oma tarkoituksensa. Jos ompelee vain harvoin, omankin koneen langoittaminen voi olla yhtä tuskaa. Minulla on ollut kolmisenkymmentä vuotta sama ompelukone, jonka langoitan noin kymmenessä sekunnissa. Langan saaminen neulansilmän läpi onkin sitten toinen juttu, jos lanka sattuu olemaan huonoa, harsuuntuvaa laatua - ja nykyisin se ihan liian usein on.

Onneksi on Pfaff - siinä on langanpujottaja!

Vierailija kirjoitti:

Taannoin vieraillessani erään puolituttavan luona joku otti - jälleen - puheeksi asian, johon kommentoin ja jouduin melkoisen ihmetysmyrskyn kohteeksi. Nimittäin: ainoat käsityöt, joita olen tehnyt ovat alakouluikäisenä kaksi virkattua pannulappua, virkattu myssy (jota tein kaksi vuotta!) ja oppikouluikäisenä yöpaita, jota tein kolme vuotta, jonka jälkeen pakolliset käsityötunnit loppuivatkin - onneksi! Olen käsistäni erittäin kömpelö ja kaikki hienomotoriset tehtävät ovat aina olleet minulle haaste. Muistan ne kiusalliset tilanteet koulun käsityötunneilta vieläkin kun yritin pujottaa lankaa neulansilmään ja lopulta opettaja itse teki sen, tai vielä kiusallisempaa kun antoi tehtävän jollekin luokkatoverilleni... Ja vaikka olisi ollut ihanaa tehdä persoonallisia vaatteita itselleen niin en vain ole kyennyt, vaikka yritystä on välillä ollutkin. Sisareni on käsityöihmisiä ja etenkin äitini, joka teki meille vaatteita, kutoi sukkia ja olipa varsin taitavakin siinä.

Mites te muut?

Minä olen 50v mies ja minulla ei koskaan ole ollut näistä. Monesti haaveillut naisesta kun teen käsitöitä.

Vierailija kirjoitti:

MIten ap:lta sujuu esim. kirjoittaminen tai syöminen? Meikkaamista et varmaan ole koskaan edes kokeillut, sinäki kun hienomotoriikalla on iso osansa.

Kiintiöilkeilijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIten ap:lta sujuu esim. kirjoittaminen tai syöminen? Meikkaamista et varmaan ole koskaan edes kokeillut, sinäki kun hienomotoriikalla on iso osansa.

Kiintiöilkeilijä.

Tai sitten loogisesti ajatteleva. Jos jo nuorena on ollut hankaluutta pujottaa lankaa neulansilmään, ei todennäköisesti kykene meikkaamaan, koska ripsiväri osuu poskelle ja kulmakynä nenään. Vai oletatko hienomotoriikan jotenkin katoavan, kun laittaa kajalia?

Höpö höpö. Kyllä Ap on ainakin puolivahingossa kosketellut itseään.