Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Keskittykääpä hetki - selitän valinnan, joka perustulon kanssa on tehtävä

Vierailija
09.02.2019 |

Ajatelkaa vaikkapa tällä hetkellä työttömänä olevat ihmiset janalle. Toisessa päässä työelämän kannalta ns. toivottomimmat tapaukset, totaalisen työkyvyttömät ja työhaluttomat. Toiseen päähän vähän aikaa työttömänä olleet, pätevät, koulutetut, terveet ja työhaluiset ihmiset.

Yksi vaihtoehto on, että halutaan pitää ensisijaisesti huoli siitä, että kukaan ei tipahda ja syrjäydy kokonaan. Keskitytään siis janan "heikompaan" päähän. Jotta heillä säilyisi ote elämään ja muihin ihmisiin, pidetään sosiaaliturva vastikkeellisena ja pakotetaan jokainen työtön säännöllisesti pupuilemaan kursseille. Tämä varmaan auttaa joitain pysymään mukana, mutta aiheuttaa katkeruutta enemmistössä, jonka elämänhallinta on kunnossa ja joka haluaisi vain riittävän toimeentulon ja itsemääräämisoikeuden.

Perustulo kannustaa päteviä ihmisiä töihin, myös lyhyempiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin. Perustulo voi olla loukku syrjäytymiseen heikoimmille. Mutta osaavia ja jaksavia se kannustaa.

Tässä on valinta, joka on tehtävä. Itse ajattelen, että kun perustulo vetää työttömien "yläpäätä" töihin, resursseja vapautuu siihen, että myös "heikoimmista" (sillä hetkellä), voidaan huolehtia.

Siksi: Perustulo!

Kommentit (82)

Vierailija
1/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä oli asiallinen analyysi. Kannattaisi päättäjienkin lukea, jos kapasiteetti riittää.

Vierailija
2/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mitenkä perustulo voi toimia jos kuka tahansa arabi voi marssia tänne elelemään perustulolla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoja ajatuksia. Tämä on juuri Perustulon ydin. Tukea ja voimaa sinne minne ei aurinko paista ja hämärä vallitsee ja kenellä on voimaa, niin se auttakoon luomaan hyvää ympärilleen. Uskoa ja toivoa huomiseen ja toisille vahvemille pidemmälle seuraavaan vuoteen. Luotetaan ihmisiin. Ei nimiin.

Vierailija
4/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

persu kirjoitti:

Ja mitenkä perustulo voi toimia jos kuka tahansa arabi voi marssia tänne elelemään perustulolla?

Saantiehdot olisivat toki samat kuin nykyisessä sosiaaliturvassa.

Vierailija
5/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri näin. Poliitikkojen tehtävä on analysoida asiat tuohon malliin, ja kertoa, millä perusteilla valitsevat kantansa ja mitä mieltä ovat.

Vierailija
6/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

persu kirjoitti:

Ja mitenkä perustulo voi toimia jos kuka tahansa arabi voi marssia tänne elelemään perustulolla?

Yhtä hyvinhän arabisi voi marssia tänne elelemään nykyisellä sosiaaliturvalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos perustulo tulee, aika moni, kuten minun vaimoni, jää töistä pois. 1200 euroa riittää hyvin sijoitusten ja säästöjen päälle.

Vierailija
8/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos perustulo tulee, aika moni, kuten minun vaimoni, jää töistä pois. 1200 euroa riittää hyvin sijoitusten ja säästöjen päälle.

Vanha vitsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos perustulo tulee, aika moni, kuten minun vaimoni, jää töistä pois. 1200 euroa riittää hyvin sijoitusten ja säästöjen päälle.

Vanha vitsi.

Vanha zyskovitsi😂

Vierailija
10/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten perustulo muka muuttaisi tuota? Miksi meidän pitäisi maksaa niille, jotka eivät halua töihin? Perustuloa parempi vaihtoehto olisi asuntola ja ruokapalvelut eli ei euroakaan rahaa, mutta yösija ja ruokaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten perustulo muka muuttaisi tuota? Miksi meidän pitäisi maksaa niille, jotka eivät halua töihin? Perustuloa parempi vaihtoehto olisi asuntola ja ruokapalvelut eli ei euroakaan rahaa, mutta yösija ja ruokaa.

Työhalukkuus ei ole yksiselitteisesti mitattavissa oleva asia? Työhalukkuuden mittaaminen vaatii kalliiksi käyvää ja nöyryyttävää byrokratiajärjestelmää.

Perustulo kannustaisi päteviä ja halukkaita töihin. Eikö se ole tärkeintä?

Jos kuukausi sitten työttömäksi jäänyt viisikymppinen asiantuntija/ammattilainen ei mene heti kauppaamaan seiskalehteä puhelinmyyjänä, onko hän työhaluton?

Vierailija
12/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisätäänkö tuohon ne ihmiset, jotka eivät nyt saa mitään - alkavat saada. Ja ne, jotka jäävät sapattivuosille ja kotineuvoksiksi perustulon avulla. Hoitamaan lapsia kouluikäisiksi jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis perustulo tulisi laittaa kaikille tulotasosta riippumatta. Ja riittävän iso perustulo tietty. Tuolloin voidaan lakkauttaa koko järjettömän suuri sosiaalihuollon elin, ja Kelan voisi pienentää käsittelemään vain eläke- ja opintotukiasioita. Miettikää mikä säästö.

Lisäksi riittävän suuri perustulo kaikille lisäisi kulutusta exponentiaalisesti, jolloin valtion verotulot alvien ja yritysverojen kautta lisääntyisi huimasti. Lisääntyneen kulutuksen myötä yritykset voisivat paremmin ja tulisi kasvun painetta (mikäpä yritys ei haluaisi kasvaa!) ja se taas loisi lisää työpaikkoja.

Perustulo tulisi toteuttaa juuri tuolla tavalla ja kaikille. Nykyaikana iso ongelma on se, että vaikka saisit palkkaa ylemmän keskiluokan verran niin elintaso ei olekaan niin paljon parempi kuin olettaisi. Ajatellaanpa vaikka yh-äitiä, joka saa tulonsiirtoina 2500 eur/kk, saa kunnan vuokra-asunnon eikä maksa päivähoitomaksuja. Sitten on toinen yh-äiti, joka saa bruttona palkkaa 6000 eur, nettona 3700 eur. Ei saa kunnan vuokra-asuntoa, oletetaan vuokrien eroksi vaikka 100 eur, ja maksaa päivähoidosta 600 eur/kk. Lisäksi joutuu pitämään autoa, koska työpaikka julkisten tavoittamattomissa. Siitä lisää vaikka 200 eur/kk.

Sitten ollaankin tilanteessa, jossa työtön yh-äiti saa 2500 eur/kk ja 6000 euron bruttopalkalla työskentelevä äiti työssäkäynnin mahdollistavien kulujen jälkeen 2600 eur. Meneekö oikein?

Vierailija
14/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perustulokokeilu ei vuoden jälkeen lisännyt työllisyyttä yhtään. Voit siis unohtaa kauniit korulauseesi siitä, kuinka perustulo muka kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan pätkätöitä. Eivät he ota. He ovat onnellisia, kun ei tarvitse täyttää lomakkeita ja rahaa tulee silti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perustulo mahdollistaisi mm. monen nyt työssäkäyvän äidin (tai miksei isänkin) jäämisen kotiin lapsia hoitamaan, mikä taas vapauttaisi lastenhoitoresursseja sekä myös kotiinjäävien työpaikkoja niille jotka niitä tarvitsevat, mikä olisi siten kaikkien, niin lasten, vanhempien, tarhatätien, työttömien työhaluisten kuin yhteiskunnankin etu.

Vierailija
16/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perustulokokeilu ei vuoden jälkeen lisännyt työllisyyttä yhtään. Voit siis unohtaa kauniit korulauseesi siitä, kuinka perustulo muka kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan pätkätöitä. Eivät he ota. He ovat onnellisia, kun ei tarvitse täyttää lomakkeita ja rahaa tulee silti. 

Kokeilussa mukana olleet olivat pääosin pitkäaikaistyöttömiä. Kokeilussa oli siis aika vähän tuota janan "yläpäätä". Ja hyvinvointi koheni, kun ei tarvinnut jännittää, tekeekö jonkin virheliikkeen ja menettää tulonsa.

Vierailija
17/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten perustulo muka muuttaisi tuota? Miksi meidän pitäisi maksaa niille, jotka eivät halua töihin? Perustuloa parempi vaihtoehto olisi asuntola ja ruokapalvelut eli ei euroakaan rahaa, mutta yösija ja ruokaa.

Työhalukkuus ei ole yksiselitteisesti mitattavissa oleva asia? Työhalukkuuden mittaaminen vaatii kalliiksi käyvää ja nöyryyttävää byrokratiajärjestelmää.

Perustulo kannustaisi päteviä ja halukkaita töihin. Eikö se ole tärkeintä?

Jos kuukausi sitten työttömäksi jäänyt viisikymppinen asiantuntija/ammattilainen ei mene heti kauppaamaan seiskalehteä puhelinmyyjänä, onko hän työhaluton?

Työhalukkuus on aika lailla yksiselitteinen asia ja jopa mitattavissa. Tarvitaan vain yksi kysymys "Voisitko mennä huomenna töihin?".  Jos vastaus on ei tai ehkö, jos... niin kyseessä on työhaluttomuus.

Tilastojen mukaan kuukausi sitten työttömäksi jäänyt viisikymppinen on töissä ennen toukokuuta. Eikä myymässä seiskaa.

Vierailija
18/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perustulon idea on oikea ja ehkäpä se olisi toteutettavissa. Mutta missään nimessä siihen ei saa liittyä mitään muita tukimuotoja! Muistaakseni jotain sellaista höpötettiin että on suunnitteilla perustulo ja sen lisäksi sitten erilliset asumistuki jne.  EI TODELLAKAAN NÄIN! Perustulo ja siinä kaikki. Jos et osaa sillä elää, niin se on sit heippa. Luonto opettaa.

Vierailija
19/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lisätäänkö tuohon ne ihmiset, jotka eivät nyt saa mitään - alkavat saada. Ja ne, jotka jäävät sapattivuosille ja kotineuvoksiksi perustulon avulla. Hoitamaan lapsia kouluikäisiksi jne.

Se vapauttaisi työpaikkoja tarvitseville. Sitä kautta kulutus lisääntyisi (se sapattivapaalle jäävä kuluttaa myös ja töihin päässyt vielä enemmän) ja lisääntyneen kulutuksen myötä kasvaisi sekä yrityksten liiketoiminta (=vielä lisää työpaikkoja!) sekä valtion verotulot. Kumulatiivisesti hyvää kaikille.

Vierailija
20/82 |
09.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perustulokokeilu ei vuoden jälkeen lisännyt työllisyyttä yhtään. Voit siis unohtaa kauniit korulauseesi siitä, kuinka perustulo muka kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan pätkätöitä. Eivät he ota. He ovat onnellisia, kun ei tarvitse täyttää lomakkeita ja rahaa tulee silti. 

Kokeilussa mukana olleet olivat pääosin pitkäaikaistyöttömiä. Kokeilussa oli siis aika vähän tuota janan "yläpäätä". Ja hyvinvointi koheni, kun ei tarvinnut jännittää, tekeekö jonkin virheliikkeen ja menettää tulonsa.

Tarkennetaan: jakson päätteeksi vastanneet totesivat hyvinvoinnin kasvaneen. Ongelmana on se, että suurin osa perustuloa saaneista ei vaivautunut edes vastaamaan loppukyselyyn. Hyvinvointi siis kasvoi niin, että ei nähty tarpeelliseksi edes kertoa hyvästä olosta.