Ystäväni tekee itse lauluja ja haluaa kokoajan esittää niitä vaikka...

Voice of findlandiin..

Haha, tulee joku Doctor Martin -sarja mieleen ja siitä se yksi rääkyjätyttö, joka meni esiintymään jotakin ihan eriskummallista laulua radioonkin.

Juu, en voisi vakavana kuunnella tuollaista tyyppiä ja karttelisin varmasti tilaisuuksia, missä hän saattaisi keksiä alkaa laulelemaan. Myötähäpeä olisi varmaan aika läsnä, jos niitä joutuisi kuuntelemaan ja kehua en haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Haha, tulee joku Doctor Martin -sarja mieleen ja siitä se yksi rääkyjätyttö, joka meni esiintymään jotakin ihan eriskummallista laulua radioonkin.

Juu, en voisi vakavana kuunnella tuollaista tyyppiä ja karttelisin varmasti tilaisuuksia, missä hän saattaisi keksiä alkaa laulelemaan. Myötähäpeä olisi varmaan aika läsnä, jos niitä joutuisi kuuntelemaan ja kehua en haluaisi.

Kun ei oikein huvittaisi kököttää vain neljän seinän sisällä kahdestaankaan. Ystävä suuttuisi varmasti, jos vastaisin rehellisesti etten pitänyt laulusta ja syyllistäisi myöhemmin itsetuntonsa murjomisesta. Ärsyttää, kun muuten meillä on niin hyvä yhteys ja mukavaa yhdessä. En jaksa ikuisesti valehdella asiasta enkä varsinkaan kehtaisi jatkuvasti todistaa näitä esiintymisiä porukassa jossa kaikki muut katsovat että miksi tuo esiintyy. Toki voihan niitäkin olla jotka lauluista pitävät vaikkeivat erityisemmin hänen lauluäänestään perustakaan. Tosi ahdistava tilanne välillä. :(

Vierailija kirjoitti:

Voice of findlandiin..

En usko että häntä ikinä otettaisiin sinne. Voicessa kuitenkin on hyviä laulajia. Idolssissa varmasti näytettäisiin kun olisi niin kummallinen ja siksi viihdyttävä... Ap

Ystävälläsi ei taida olla kovin hyviä ns. sosiaalia tuntosarvia. Vaikka olisi hyväkin laulaja, niin ei mielestäni ole kohteliasta muita kohtaan vaatia näitä kuuntelemaan lauluaan (ainakaan usein). Yritä sanoa kaverillesi, että ihmiset pitävät häntä varmaan vähän outona, kun hän käy laulamaan pyytämättä ja yllättäen (koska niinhän he pitävät) ja että se on tavallaan toisten ihmisten ajan varastamista, koska muiden on pakko olla hiljaa ja kuunnella sen aikaa, kun hän esiintyy.

Meillä töissä yksi tyyppi harrasti runonlausuntaa ja sai jossain vaiheessa päähänsä, että hänpä lausuu jonkin runon joka päivä kahvitauolla. Vaikka hän oli ihan hyvä hommassa, niin ei ainakaan minua olisi kiinnostanut yhtään kuunnella. Aloin siis häipyä kahvihuoneesta aina siinä vaiheessa, kun tyyppi näytti siltä, että aloittaa pian esiintymisen. Näin teki moni muukin, ja onneksi hän tajusi sitten aika pian lopettaa. Hän jatkoi kuitenkin runonlausuntaa esim. työpaikan juhlissa, mikä oli ihan OK.

Miksi harrastajan pitäisi olla hirveän hyvä voidakseen harrastaa? Minusta ap on tylsä ja ankea kaveri vaatimuksineen. Kyllä joka laulusta varmasti löytyy JOTAIN kehuttavaa, vaikkei se nyt kovin lähellä täydellistä olisikaan.

Voi ei, mulla on tuollainen ystävä kans! Hän alkoi tekemään itse lauluja, kun hänestä tuntui että hänellä aukesi lauluhana, tai jotain. Biisit ovat oikeastaan aika lailla kopioita muista biiseistä, mutta hän loukkaantuu jos hänelle kertoo mielipiteensä, kun hän ITSE sitä ensin kysyy. Onhan se noloa esittää kappale jonka on tehnyt itse, vaikka kaikki kuulee että se on jonkun toisen biisi... Sanat hän keksii itse, ja sanat on uu beibi-tasoa. Lisäksi hän "eläytyy" voimakkaasti laulaessaan, se on kuulemma hänen tyyinsä. En pysty sanoin kuvailemaan ihmisten ilmeitä kun hän aloittaa tunteikkaan esiintymisensä. Porukka katselee ympärilläolijoita hakien merkkiä siitä että tämä esiintyjä olisi vitsi, ja voisi itse alkaa nauramaan myös, mutta ympärillä olijat tekevätkin samaa. Ikävintä tässä on se, että ystävällä on oikeasti ääntä, ja hän pysyy jopa ihan nuotissa, mutta tekniikka ja eläytyminen ja äääyyyÄÄÄyyyääyyUUYYÄÄäää mukakähisevällä äänellä, ja sanojen loppujen nielaisu, ylilausuminen, ja mukatulkinta tekevät laulamisesta täysin pelleilyn kuuloista.

Miksi pitää päästä yksin esiintymään? Voihan laulamista harrastaa vaikka kuorossa, ja niitäkin on monta tasoa. Tai laulaa sitten vaikka kirkonpenkissä virsiä.

Minusta kaverisi on huomiohakuinen, eikä välitä muista ihmisistä. Ja pakko sinun on olla rehellinen, jos olet oikea kaveri.

Entä jos ehdotatte näille teidän lauluystäville laulutunteja? Sanotte niin, että jos he haluavat oikeasti panostaa laulamiseen, niin sitä pitää harjoitella ammattilaisen johdolla. Sitten joku muu saa alkaa koulia heistä siedettäviä laulajia... Ja tätä ei kenenkään pitäisi ottaa loukkauksena, koska kyllä ne laulutunnit on kuuluneet kuvioon melkein kaikilla ammattilaislaulajilla.

Mikähän siinä on että usein just se joka ei osaa, esiintyy mieluiten - ja koko ajan.

Joillakin ei todella oo korvaa lauluäänelleen eikä niitä mainittuja sosiaalisia tuntosarvia. Ihmisten on pakko olla kohteliaita ja kuunnella ja ehkä taputtaakin, ja siitähän se vain yltyy.

Miksihän ne ei tajua odottaa että joku PYYTÄÄ esiintymään?

Vaikea sanoa mitä tuossa voisi tehdä. Voisitko suositella hänelle jotain paikkoja missä saa esiintyä jos hän kerran sitä niin rakastaa. Toisaalta jos hän alkaa 'terrorisoida' jotain yleisötilaisuuksia tai vanhusten hoitokoteja niin se on vain ongelman siirtämistä. Visainen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos ehdotatte näille teidän lauluystäville laulutunteja? Sanotte niin, että jos he haluavat oikeasti panostaa laulamiseen, niin sitä pitää harjoitella ammattilaisen johdolla. Sitten joku muu saa alkaa koulia heistä siedettäviä laulajia... Ja tätä ei kenenkään pitäisi ottaa loukkauksena, koska kyllä ne laulutunnit on kuuluneet kuvioon melkein kaikilla ammattilaislaulajilla.

Mun ystävä on itse miettinyt laulutunteja, jolloin kannustin tosi paljon, että kuulostaa hyvältä, että sieltähän voi saada vaikka mitä vinkkejä! Sitten se kuitenkin päätti, että hän haluaa mieluummin pitää oman tyylinsä, etei käy niin että lauluopettaja yrittää saada hänet samaan muottiin kuin kaikki muutkin laulajat. Tämmä ystävä ei pysty kuuntelemaan omaa lauluaan muuten nauhalta, kun "kaikkienhan ääni kuulostaa nauhalla omasta mielestä hirveältä!"

T 7

Sanot vaan suoraan, niin loppuu kärsimys muilta ja samalla se epätietoisuus itse laulajalta.

Vai kaunko meinasit jaksaa?

Tai sano hälle, että nauhottaa jotain biisejään ja laittaa nettiin kuunneltavaks ja sit joillekin musafoorumeille arvosteltavaks!

Onkohan kaverilla ollut äiti joka kehuu koko ajan, joten lapsesta on tullut sellainen joka ei ymmärrä osaamisensa rajoja?

Tuollaiselle pitää suositella karaoke-harrastusta, niin on muiden harmina.

Vierailija kirjoitti:

Miksi harrastajan pitäisi olla hirveän hyvä voidakseen harrastaa? Minusta ap on tylsä ja ankea kaveri vaatimuksineen. Kyllä joka laulusta varmasti löytyy JOTAIN kehuttavaa, vaikkei se nyt kovin lähellä täydellistä olisikaan.

Höpsistä vaan. Äänellään se variskin laulaa, mutta ehkä varis tajuaa olla hiljaa silloin kun laulua ei kaivata?

Tässä on kyse mielestäni lähinnä jostakin kaverin tilannetajunpuutteesta, ei siitä itse laulelusta. En oikein ymmärrä näitä joitakin esiintyjätyyppejä, jotka laulaa lurauttavat tai mahtipontisesti esittävät jonkun runon ihan milloin ja missä vain odottaen kehuja ja ylistyssanoja. He ovat joskus jotenkin niin lapsekkaita niin toimiessaan, että se nolottaa rauhallisempia lähellä olevia. Esiintyjille pitäisi olla ihan omat arvostavat kuulijakuntansa, sillä ystävät ja työkaverit eivät välttämättä halua kuunnella yhtään mitään viritelmiä, joten silloin pitäisi osata olla hiljaa.

Nauhoita sen laulua ja laita itse kuuntelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanot vaan suoraan, niin loppuu kärsimys muilta ja samalla se epätietoisuus itse laulajalta.

Vai kaunko meinasit jaksaa?

Tai sano hälle, että nauhottaa jotain biisejään ja laittaa nettiin kuunneltavaks ja sit joillekin musafoorumeille arvosteltavaks!

Tämä on muuten mahdollinen, eli sanoo esiintyjälle että tämän pitäisi tehdä video esiintymisestään ja laittaa se kuunneltavaksi ihmisille, jotka ko. genreä ja asiaa ymmärtävät ja arvostavat. Jos sieltä tulee tykkääjä, nii hänelle riittää puuhamaata ja yleisöä siellä ja kaverit voi jättää rauhaan.

Se on totta, että suoraan pitää sanoa, ettei halua enää kuulla lauleloita. Kirpaisee varmasti, mutta ei auta valittaa, jos ei sano asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, mulla on tuollainen ystävä kans! Hän alkoi tekemään itse lauluja, kun hänestä tuntui että hänellä aukesi lauluhana, tai jotain. Biisit ovat oikeastaan aika lailla kopioita muista biiseistä, mutta hän loukkaantuu jos hänelle kertoo mielipiteensä, kun hän ITSE sitä ensin kysyy. Onhan se noloa esittää kappale jonka on tehnyt itse, vaikka kaikki kuulee että se on jonkun toisen biisi... Sanat hän keksii itse, ja sanat on uu beibi-tasoa. Lisäksi hän "eläytyy" voimakkaasti laulaessaan, se on kuulemma hänen tyyinsä. En pysty sanoin kuvailemaan ihmisten ilmeitä kun hän aloittaa tunteikkaan esiintymisensä. Porukka katselee ympärilläolijoita hakien merkkiä siitä että tämä esiintyjä olisi vitsi, ja voisi itse alkaa nauramaan myös, mutta ympärillä olijat tekevätkin samaa. Ikävintä tässä on se, että ystävällä on oikeasti ääntä, ja hän pysyy jopa ihan nuotissa, mutta tekniikka ja eläytyminen ja äääyyyÄÄÄyyyääyyUUYYÄÄäää mukakähisevällä äänellä, ja sanojen loppujen nielaisu, ylilausuminen, ja mukatulkinta tekevät laulamisesta täysin pelleilyn kuuloista.

Mulla iski jo pelkästään tätä lukiessa kauhea myötähäpeä.

Tyypille pitää sanoa kaikessa ystävällisyydestä, että voitte nähdä ainoastaan sillä ehdolla, että hän ei alaa laulamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot vaan suoraan, niin loppuu kärsimys muilta ja samalla se epätietoisuus itse laulajalta.

Vai kaunko meinasit jaksaa?

Tai sano hälle, että nauhottaa jotain biisejään ja laittaa nettiin kuunneltavaks ja sit joillekin musafoorumeille arvosteltavaks!

Tämä on muuten mahdollinen, eli sanoo esiintyjälle että tämän pitäisi tehdä video esiintymisestään ja laittaa se kuunneltavaksi ihmisille, jotka ko. genreä ja asiaa ymmärtävät ja arvostavat. Jos sieltä tulee tykkääjä, nii hänelle riittää puuhamaata ja yleisöä siellä ja kaverit voi jättää rauhaan.

Se on totta, että suoraan pitää sanoa, ettei halua enää kuulla lauleloita. Kirpaisee varmasti, mutta ei auta valittaa, jos ei sano asiaa.

Olen sanonut tästäkin, mutta ystävä sanoi että ei kehtaa laittaa kun ei ole vielä niin hyvä että kehtaisi. Jotenkin hän kiertää tätä kysymystä niin, että tulee mieleen että hänellä on pakko joku ajatus olla omasta laulamisestaan. Mutta miksi ihmeessä hän suuttuisi kun minua ja toista kaveria pyydettiin synttäreille laulelemaan, mutta häntä ei, ja miksi hän tuputtaisi itseään tuttujen häihin, jos tietäisi itsekin että on aika kamalan kuuloinen. Onko se sitten se, kun ihmiset eivät kehtaa sanoa todellista mielipidettä ääneen, niin se taputus, ja kehuminen, vaikka olisikin falskia, tuntuu silti aika kivalta? Tietää että nettiarvostelu olisi "todellista" ja löisi naulaa arkkuun?

Jotain tämän tyylistä ehkäpä? Julkaiseeko ystäväsi myös itsestään lauleskeluvideoita?