Lue keskustelun säännöt.
Miksi en laihdu? (nyt oikeasti)
06.02.2019 |
Lähtötilanne on 173/80 ei siis mikään huomattava ylipaino ja lihastakin löytyy, mutta myös sitä ylimääräistä ja haluan pudottaa painoa siksi ettei tuo vyötärönympäryksen riskiraja ylittyisi (vyötärö 84 cm).
Minulla on nelijakoinen saliohjelma käytössä + 3xvko aerobisia harjoitteita, joista kaksi ovat sykettä nostavia. Lisäksi harrastan hyötyliikuntaa, eli tuskin kyse siitä etten liikkuisi tarpeeksi.
Ruokavaliokin on erikseen ammattilainen tehnyt jota noudatan, kalorit ovat noin 1600. Juon riippuen siitä onko treenipäivä vai lepopäivä 2-3 litraa vettä.
Ruokavalioon kuuluu pehmeät rasvat, hyvät hiilarit ja proteiinit, paljon kasviksia ja marjoja. Ei luonnollisesti herkkuja, vaaleaa leipää, ylimääräistä sokeria tai rasvaa sisältäviä ruokia.
Monet ovat saaneet tällä ruokavaliolla muutoksia aikaan tässä ajassa (4 viikkoa mennyt), mutta minä en. Paino ei putoa. Ainoa mitä huomaan erona entiseen on hyvä olo noin yleisesti ottaen, mutta harmittaa kun peilistä, mittanauhasta tai vaa’asta näy mitään positiivista. Ikään kuin olisin painonpudotuksen kannalta lisännyt liikuntaa ja muokannut ruokavaliota ihan turhaan :(
Olen kokeillut vähähiilarista ruokavaliota ja se vaikutti hirveästi jaksamiseen ja palautumiseen joten se ei minulle sovi. Sama käy myös jos lasken kaloreita alle 1600.
En nyt kaipaa mitään ”syöt liikaa” kommentteja, koska se ei tasan tarkkaan pidä paikkaansa. Tiedän että kulutus on varmasti enemmän kuin 1600 kcal päivässä.
Kommentit (166)
Olen itse huomannut, että minulla toimii hyvin kalorimäärien vaihtelu laihdutuksessa. Jonakin päivänä syön tuon 1600, joskus alle 800 ja joskus syön periaatteella mitä haluan, mutta kuitenkin kohtuullisesti herkutellen. Tämä on kyllä luontaistakin minulle eli aina ei huvita syödä, mutta joskus tekee mieli enemmän ruokaa. Hiilareiden vähentäminen toimii minulla, vaikka liikunnan takia haluan niitä syödä.
Ehkä elimistölle tuollainen kalorimäärien vaihtelu tehoaa, koska se ei jumitu selviytymään jollain tietyllä kalorimäärällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko punttisalitreeni laihdutuksen kannalta oikeasti parasta urheilua? Todella monissa laihdutustarinoissa nostellaan painavua puntteja ja tuskaillaan kun paino ei tunnu laskevan millään. Eikö kunnon hikiliikunta kuten juoksu tai hiihto olisi paljon tehokkaampaa? Itse olen aina harrastanut monipuolisesti erilaisia pallopelejä, joissa syke välillä nousee hyvin korkealle ja hoikkana olen pysynyt vaikka en ikinä edes mieti mitä suuhuni panen. Syön siis silloin kun on nälkä ja lopetan kun vatsa tuntuu täydeltä. Ihan vilpittömästi siis kyselen.
Lihastreeni ei ole tehokkain tapa laihtua, vaan se on tehokkain tapa varmistaa, että lähtevä paino on rasvaa, ei lihaksia. Eli siis tarkoitus ei oikeastaan ole edes kasvattaa lihaksia (vaikka sekin voi onnistua, jos ei ole ennen juuri treenannut), vaan kertoa kropalle, että lihakset pitää säästää vaikka kalorit on miinuksella.
Näin laihduttajasta tulee sitten hyväkuntoinen, kaunis ja kiinteä eikä "laiha läski".
Paras ja varmin tapa laihtua on pitkäaikainen lihastyötä vaativa harjoittelu. Punttisali on melko lyhyt treeni.
Pelkästään varmistamalla että päivässä tulee 10 000 askelta auttaa paljon laihdutuksessa.
Monet vaellukselle lähtevät kävelet pitkiä matkoja päivässä ja palaavat jopa 10 kiloa keveämpänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melkein jokainen laihduttaja arvioi syödyt määrät alakanttiin.
eli syöt liikaa,ei se sen kummempaa
Tämä on kyllä totta. Otin pitkästä aikaa käyttöön Painonvartijoitten ikivanhan pistetaulukon, ja kyllä se ruuan määrä, mitä oikeasti tarvitsee, on todella pieni. Mä oon 158 cm pitkä ja yritän pudottaa noin 5 kg, jotka on salakavalasti vuoden aikana tarttunu muhun jostain. Syön vain 18 "pistettä" päivässä ja onhan se ollut musertavaa huomata, että kaksi juustoviipalettakin on jo 2 pistettä. Toisaalta porkkanoita ja lähes kaikkia muitakin kasviksia saa rouskuttaa huoletta vaikka kuinka paljon. (Hedelmistä taas tulee jonkin verran pisteitä. )
Mutta joo, mun aamiainen oli veteen keitetty kaurapuuro marjoilla, rasvattomalla raejuustolla ja vähäkalorisella mehukeitolla sekä näkkäri kahdella juustoviipaleella. Nyt oonkin syönyt jo 4,5 pistettä päivän 18 pisteestä :-D. Toki liikunnalla voin kerätä ja keräänkin miinuspisteitä, jolloin saan syödä enemmän.
Ehdotan, että seuraavaksi opettelet syömään terveellisesti niin ei tarvitsisi olla huolissaan ruoan riittävyydestä. Oliko hesarissa hiljan mainio juttu Janni Hussista ja ruoasta. Sain hyviä ideoita minulle uusista kasviksista ja tsemppiä tekemässäni elämänmuutoksessa.
Mitä helvettiä :-D. Olen aktiivinen liikunnan harrastaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiallisesti kasviksista, kaurapuurosta ja kalasta tai muusta laadukkaasta proteiinista. Oon kuitenkin jo 47-vuotias, ja tosiasia on se, etten enää kuluta, kuten nuorena. Sen takia on hyvä palauttaa mieleen välillä, miten paljon energiaa voi olla viattoman tuntuisissa pienissä valinnoissa. Nuo painonvartijoiden pisteet on siihen hyvä työkalu, Olen siis antanut itseni työkiireiden keskellä herkutella vähän liikaa, ja liikuntaakin on tullut vähemmän, esim. todella pitkät juoksulenkit olleet harvinaisempia. Tässä iässä on aika haasteellista pudottaa 5 kg lähes normaalipainon sisällä, jos ei ole todella, todella tarkka. Eilen hiihdin 12 km ja korvasin toki pisteet, mutta kuten täällä jokin sanoikin: jo yksi runsaskalorinen ateria voi kaataa tässä hommassa monen päivän työn. Suosittelen tutustumaan ns. "viimeiset 5 kiloa" -metodeihin, ei oo helppoa, vaikka peruselintavat ovat kuinka terveelliset. Tuttu kunto-ohjaaja sanoi, että hänellä paino lähti putoamaan vasta, kun jätti pois iltapalan, joka oli kourallinen pähkinöitä. Pienestä on kiinni, eikä isoja "elämänmuutoksia" tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melkein jokainen laihduttaja arvioi syödyt määrät alakanttiin.
eli syöt liikaa,ei se sen kummempaa
Tämä on kyllä totta. Otin pitkästä aikaa käyttöön Painonvartijoitten ikivanhan pistetaulukon, ja kyllä se ruuan määrä, mitä oikeasti tarvitsee, on todella pieni. Mä oon 158 cm pitkä ja yritän pudottaa noin 5 kg, jotka on salakavalasti vuoden aikana tarttunu muhun jostain. Syön vain 18 "pistettä" päivässä ja onhan se ollut musertavaa huomata, että kaksi juustoviipalettakin on jo 2 pistettä. Toisaalta porkkanoita ja lähes kaikkia muitakin kasviksia saa rouskuttaa huoletta vaikka kuinka paljon. (Hedelmistä taas tulee jonkin verran pisteitä. )
Mutta joo, mun aamiainen oli veteen keitetty kaurapuuro marjoilla, rasvattomalla raejuustolla ja vähäkalorisella mehukeitolla sekä näkkäri kahdella juustoviipaleella. Nyt oonkin syönyt jo 4,5 pistettä päivän 18 pisteestä :-D. Toki liikunnalla voin kerätä ja keräänkin miinuspisteitä, jolloin saan syödä enemmän.
Ehdotan, että seuraavaksi opettelet syömään terveellisesti niin ei tarvitsisi olla huolissaan ruoan riittävyydestä. Oliko hesarissa hiljan mainio juttu Janni Hussista ja ruoasta. Sain hyviä ideoita minulle uusista kasviksista ja tsemppiä tekemässäni elämänmuutoksessa.
Mitä helvettiä :-D. Olen aktiivinen liikunnan harrastaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiallisesti kasviksista, kaurapuurosta ja kalasta tai muusta laadukkaasta proteiinista. Oon kuitenkin jo 47-vuotias, ja tosiasia on se, etten enää kuluta, kuten nuorena. Sen takia on hyvä palauttaa mieleen välillä, miten paljon energiaa voi olla viattoman tuntuisissa pienissä valinnoissa. Nuo painonvartijoiden pisteet on siihen hyvä työkalu, Olen siis antanut itseni työkiireiden keskellä herkutella vähän liikaa, ja liikuntaakin on tullut vähemmän, esim. todella pitkät juoksulenkit olleet harvinaisempia. Tässä iässä on aika haasteellista pudottaa 5 kg lähes normaalipainon sisällä, jos ei ole todella, todella tarkka. Eilen hiihdin 12 km ja korvasin toki pisteet, mutta kuten täällä jokin sanoikin: jo yksi runsaskalorinen ateria voi kaataa tässä hommassa monen päivän työn. Suosittelen tutustumaan ns. "viimeiset 5 kiloa" -metodeihin, ei oo helppoa, vaikka peruselintavat ovat kuinka terveelliset. Tuttu kunto-ohjaaja sanoi, että hänellä paino lähti putoamaan vasta, kun jätti pois iltapalan, joka oli kourallinen pähkinöitä. Pienestä on kiinni, eikä isoja "elämänmuutoksia" tarvita.
Toi sun ajattelutapa vaan on sellainen joka ajaa ihmisiä jojoilukierteeseen eikä edistä terveellistä elämäntapaa. Mikään viimeiset viisi kiloa ei mullista sun elämään. Olet varmaan tämän huomannut 47 vuodessa? Jos treenaa fitness-kisoihin tai haluaa hoikistua häämekkoon, niin ruokaa punnitsemalla tämä onnistuu mainiosti. Kenenkään ei tulisi elää niin päivästä toiseen. Se on liian raskasta. Lopuksi, yksi ateria ei tee mitään tyhjäksi. Kokonaisuus ratkaisee. Masentavaa jopa ajatella yhdellä aterialla olevan näin suuri merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melkein jokainen laihduttaja arvioi syödyt määrät alakanttiin.
eli syöt liikaa,ei se sen kummempaa
Tämä on kyllä totta. Otin pitkästä aikaa käyttöön Painonvartijoitten ikivanhan pistetaulukon, ja kyllä se ruuan määrä, mitä oikeasti tarvitsee, on todella pieni. Mä oon 158 cm pitkä ja yritän pudottaa noin 5 kg, jotka on salakavalasti vuoden aikana tarttunu muhun jostain. Syön vain 18 "pistettä" päivässä ja onhan se ollut musertavaa huomata, että kaksi juustoviipalettakin on jo 2 pistettä. Toisaalta porkkanoita ja lähes kaikkia muitakin kasviksia saa rouskuttaa huoletta vaikka kuinka paljon. (Hedelmistä taas tulee jonkin verran pisteitä. )
Mutta joo, mun aamiainen oli veteen keitetty kaurapuuro marjoilla, rasvattomalla raejuustolla ja vähäkalorisella mehukeitolla sekä näkkäri kahdella juustoviipaleella. Nyt oonkin syönyt jo 4,5 pistettä päivän 18 pisteestä :-D. Toki liikunnalla voin kerätä ja keräänkin miinuspisteitä, jolloin saan syödä enemmän.
Ehdotan, että seuraavaksi opettelet syömään terveellisesti niin ei tarvitsisi olla huolissaan ruoan riittävyydestä. Oliko hesarissa hiljan mainio juttu Janni Hussista ja ruoasta. Sain hyviä ideoita minulle uusista kasviksista ja tsemppiä tekemässäni elämänmuutoksessa.
Mitä helvettiä :-D. Olen aktiivinen liikunnan harrastaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiallisesti kasviksista, kaurapuurosta ja kalasta tai muusta laadukkaasta proteiinista. Oon kuitenkin jo 47-vuotias, ja tosiasia on se, etten enää kuluta, kuten nuorena. Sen takia on hyvä palauttaa mieleen välillä, miten paljon energiaa voi olla viattoman tuntuisissa pienissä valinnoissa. Nuo painonvartijoiden pisteet on siihen hyvä työkalu, Olen siis antanut itseni työkiireiden keskellä herkutella vähän liikaa, ja liikuntaakin on tullut vähemmän, esim. todella pitkät juoksulenkit olleet harvinaisempia. Tässä iässä on aika haasteellista pudottaa 5 kg lähes normaalipainon sisällä, jos ei ole todella, todella tarkka. Eilen hiihdin 12 km ja korvasin toki pisteet, mutta kuten täällä jokin sanoikin: jo yksi runsaskalorinen ateria voi kaataa tässä hommassa monen päivän työn. Suosittelen tutustumaan ns. "viimeiset 5 kiloa" -metodeihin, ei oo helppoa, vaikka peruselintavat ovat kuinka terveelliset. Tuttu kunto-ohjaaja sanoi, että hänellä paino lähti putoamaan vasta, kun jätti pois iltapalan, joka oli kourallinen pähkinöitä. Pienestä on kiinni, eikä isoja "elämänmuutoksia" tarvita.
Toi sun ajattelutapa vaan on sellainen joka ajaa ihmisiä jojoilukierteeseen eikä edistä terveellistä elämäntapaa. Mikään viimeiset viisi kiloa ei mullista sun elämään. Olet varmaan tämän huomannut 47 vuodessa? Jos treenaa fitness-kisoihin tai haluaa hoikistua häämekkoon, niin ruokaa punnitsemalla tämä onnistuu mainiosti. Kenenkään ei tulisi elää niin päivästä toiseen. Se on liian raskasta. Lopuksi, yksi ateria ei tee mitään tyhjäksi. Kokonaisuus ratkaisee. Masentavaa jopa ajatella yhdellä aterialla olevan näin suuri merkitys.
Juu, olen 47 vuodessa huomannut sen, että 158 cm pitkällä naisella 5 kg ylipainoa on paljon. Se huonontaa vaatteiden istuvuutta, tekee olosta raskaan ja vanhentaa ulkonäöllisesti. Tasapaksu nainen todellakin näyttää ikäiseltään ! Hoikempana elämä on vaan kivempaa, eikä ole koskaan tullut kaduttua pientä tsemppiä. Ruoka ei ole mulle elämän tärkein sisältö, vaan polttoaine. Herkuttelun lopettaminen ei huononna mun elämänlaatua, ylipaino taas huonontaa.
Jojoilua ei ole se, jos ottaa heti itseään niskasta kiinni ajoissa, eikä anna ylipainon lähteä lapasesta. Syö oikeaa ruokaa tarvittavan määrän ja liikkuu. Jojoilua on se, jos laihduttaa jollain ihme pussijauhedieetillä ja palaa laihduttuaan heti vääriin elämäntapoihin, ja lihoo kaiken heti takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 163cm/63kg, 5 kertaa salilla kovaa treeniä, kevyttä aerobista 2krt/vko. Syön paljon enemmän päivässä kuin tuo sinun 1600 kcal, treenipäivinä ehkä 2100 kcal. Siten mietin, että ei sulla ole kilokaloreita ainakaan liikaa.
Itse pudotin painoa vuosia sitten. Mulla liikunnasta ja perusterveellisestä ruokavaliosta huolimatta paino ei hievahtanut mihinkään ekaan 6 viikkoon. Kärsivällisyyttä ja liikunnan iloa, mene niillä eteenpäin! Itse ainakin ajattelen, että vahvasta ja lihaksikkaasta vartalosta on helppo iloita, vähät siitä jos olisi ylimääräistä rasvaa, kunhan on vaan tarpeeksi LIHASTA!
Miksi naiset nykyään tavoittelevat suuria lihaksia? Mihin niitä tarvitaan? Jos tavoite on laihtua ja saavuttaa urheilullisen hoikka vartalo, niin ei kai se painonnosto siihen auta?
Isot lihakset on enemmän esteettinen juttu, mutta lihaskunnolla saa kiinteytettyä kehoa ja lihakset tuo muotoja kroppaan. Pelkkä aerobinen vähentää lihasmassaa ja polttaa vain rasvaa pois. Kuntosalitreeni pitää lihaksiston kunnossa ja näin ne tukevat mm. niveliä ja parantavat ryhtiä.
Kaikenlaista liikuntaa kannattaa harrastaa, salitreeniä, lenkkeilyä, hiihtoa, joogaa, voimistelua yms.
Monipuolisen liikunnan kannalla olen minäkin, mutta nyt tuntuu että monella se painopiste on jostain syystä nimenomaan painojen nostelussa. Ja samalla kuvitellaan että aeoribisen liikunnan harrastajista tulee jonkinlaisia lihaksettomia laihaläskejä??
Naisille ei käsittääkseni edes oikein kerry kunnon lihasmassaa ilman mömmöjä tai vuosikausien intensiivistä harjoittelua, joten vähän ihmetyttää nämä nykyiset crossfit-buumit ja kuntosaliharjoittelun ihannointi.
Jos tavoite on laihtua ja saada vartalo sopusuhtaiseksi, eikä siis kasvattaa hartialeveyttä, niin suosittelisin kyllä vähäntämään sitä punttisalilla käyntiä ja alkamaan harrastaa vaikka vaellusta, hiihtoa, juoksua tms. On suoraan sanottuna naurettava ajatus, että lihaskunto näistä lajeista jotenkin "rappeutuisi". Kotona voi sitten tehdä tähän päälle vaikka kerran viikossa kuntopiiriä, niin säästyy ne täysin turhat jäsenmaksut kuntosaleille ja pt:lle syydetyt eurot.
Mitä enemmän luen näitä laihduttamiseen pyrkivien juttuja, niin sitä vakuuttuneempi olen siitä, että ihmiset harjoittelevat täysin vääriä lajeja ja käyvät aivan liikaa nostelemassa painoja. Ymmärrän kyllä, että kuntosalilla käynti on muodissa ja personal trainereita pidetään jonkinlaisina kaikkitietävinä guruina, mutta älkää sitten ihmetelkö miksi haluttuja tuloksia ei näy..
Jep, ihmiset nyhräävät joidenkin kalorilaskimien kanssa, käyvät voimaantumassa punttisalilla ja imettelevät miksi peilikuva ei muutu. Ottakaa vähintään se 10 000 askelta päivässä, harrastakaa pitkäkestoista hikiurheilua ja jättäkää se lihasten ihannointi, niin tuloksia varmasti alkaa näkymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli oli liikaa treeniä/liian rankkaa treeniä omaan kuntooni nähden. Kun vähensin liikuntaa alkoi painokin tippua (ruokavalio pysyi samana).
Jostain netin syövereistä löysin myös tietoa asiasta. Ja hierojani sitten sanoi myös samaa. Eli aivan liian vähän lepoa.
Kai se kroppa sai jonkinlaisen shokkitilan kun yhtäkkiä pistettiinkiin liikkeelle :D
Itse, ja moni ns. "treeni-expertti" on kokenut saman. Liika treenaaminen tyyliin 5x vko kun on pudotettu 3x vko ja kunnon palautuminen ja varsinkin kunnolla sitä unta, niin yllättäen tulokset ovat parempia.
Klassinen "less is more" pätee tässäkin siis. Vaikein asia ymmärtää on se, että kuntosalilla ne lihakset itse asiassa tuhoutuu eli teknisesti pienenee, sitten kaikki muu aiheuttaa sen kasvun eli siis ravinto + lepo/uni.
Pelkkä salilla liika tahkoaminen ei siis tuota tuloksia. Optimaaliseksi se pitää muuttaa, niin yllättäen alkaa peilissä näkyä parempi lopputulos.
Muutenkin AP:lta voisin kysyä sitä, että millainen on elämäsi stressitaso? Korkea kortisoli pitää sinut lihavana, jos sellaista on. Yksi ratkaisu tähän onkin juuri tuo lepo. Kokeile pari viikkoa systemaattisesti ruveta nukkumaan aiemmin ja tähtää 9h yöuniin. Raportoi kahden viikon päästä, uskon että olet yllättäen tiputtanut reilusti painoa ja olet kaikinpuolin onnellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Jep, ihmiset nyhräävät joidenkin kalorilaskimien kanssa, käyvät voimaantumassa punttisalilla ja imettelevät miksi peilikuva ei muutu. Ottakaa vähintään se 10 000 askelta päivässä, harrastakaa pitkäkestoista hikiurheilua ja jättäkää se lihasten ihannointi, niin tuloksia varmasti alkaa näkymään.
Juuri näin, ja jos ruokailu mietityttää, kannattaa ottaa avuksi juurikin jokin konkreettinen työkalu, kuten täällä mainittu Painonvartijoitten pistetaulukko. Se ohjaa oikeisiin valintoihin: millä voin täyttää lautaseni ja syödä kunnolla, olematta nälkäinen, ja mikä on sellainen ruoka-aine, jota voin syödä vain vähän saadakseni saman kalorimäärän -> vatsa jää tyhjäksi ja olo on nälkäinen. Ei tätä mallia ole kukaan Janni Hussi keksinyt, vaan kyllä se on tiedetty jo kauan sitten: täytä vatsasi kasviksilla, laadukkaalla proteiinilla ja täysjyväviljalla, niin voit hyvin. Liiku, niin voit syödä enemmän - mutta syö silti oikein.
Pienikin ylipaino (esim. juuri 5 kg) voi tosiaan olla varsinkin keski-iässä jo hyvinkin epäterveellistä, jos se kertyy sisäelimien ympärille, kuten vanhemmiten usein käy. Se voi aiheuttaa rasvamaksaa, kakkostyypin diabetesta jne. Ei ole todellakaan tyhmää muuttaa elintapojaan sen verran, että vyötärö kapenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos treenaat 4x viikossa ja teet vielä 3 aerobista niin 1600kcal on auttamatta liian vähän. Nosta kalorit VÄHITELLEN 2000kcal päivässä ja katotaan sitten uudestaan.
Olen saman painoinen ja pituinen, teen istumatyötä ja kulutan ilman liikuntoja n. 1800kcal päivässä. Liikuntapäivinä kulutus nousee jopa 2800kcal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 163cm/63kg, 5 kertaa salilla kovaa treeniä, kevyttä aerobista 2krt/vko. Syön paljon enemmän päivässä kuin tuo sinun 1600 kcal, treenipäivinä ehkä 2100 kcal. Siten mietin, että ei sulla ole kilokaloreita ainakaan liikaa.
Itse pudotin painoa vuosia sitten. Mulla liikunnasta ja perusterveellisestä ruokavaliosta huolimatta paino ei hievahtanut mihinkään ekaan 6 viikkoon. Kärsivällisyyttä ja liikunnan iloa, mene niillä eteenpäin! Itse ainakin ajattelen, että vahvasta ja lihaksikkaasta vartalosta on helppo iloita, vähät siitä jos olisi ylimääräistä rasvaa, kunhan on vaan tarpeeksi LIHASTA!
Miksi naiset nykyään tavoittelevat suuria lihaksia? Mihin niitä tarvitaan? Jos tavoite on laihtua ja saavuttaa urheilullisen hoikka vartalo, niin ei kai se painonnosto siihen auta?
Hyvin harva nainen saa isoja lihaksia. Mutta painoharjoittelusta on kaksi erittäin suurta hyötyä painonhallinnassa ja -pudotuksessa: painotreeni polttaa energiaa pitkään harjoittelun loputtua, ja lihakset kuluttavat lepotilassakin enemmän kuin läski. Kokonaiskulutusta saa siis pikkuhiljaa ylöspäin. Lisäksi painoharjoittelu muokkaa kroppaa kauniisti, ei se ole itse tarkoitus mutta mukava bonus.
Mielestäni siis kannattaa tehdä kaikkea: aerobista, painoja, venyttelyä, räjähtävää, kestävää ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tietenkin oman jaksamisen rajoissa ja lepopäivät pyhittäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ihmiset nyhräävät joidenkin kalorilaskimien kanssa, käyvät voimaantumassa punttisalilla ja imettelevät miksi peilikuva ei muutu. Ottakaa vähintään se 10 000 askelta päivässä, harrastakaa pitkäkestoista hikiurheilua ja jättäkää se lihasten ihannointi, niin tuloksia varmasti alkaa näkymään.
Juuri näin, ja jos ruokailu mietityttää, kannattaa ottaa avuksi juurikin jokin konkreettinen työkalu, kuten täällä mainittu Painonvartijoitten pistetaulukko. Se ohjaa oikeisiin valintoihin: millä voin täyttää lautaseni ja syödä kunnolla, olematta nälkäinen, ja mikä on sellainen ruoka-aine, jota voin syödä vain vähän saadakseni saman kalorimäärän -> vatsa jää tyhjäksi ja olo on nälkäinen.
Eihän se näin mene :o. Jos syön kaksi kiloa porkkanoita, mahani on varmasti täynnä mutta olen todella pian nälkäinen. Sen sijaan jos syön kooltaan pienen 100g palan juustoa, mahani ei ole täynnä mutta nälkä tulee seuraavan kerran yli kuuden tunnin päästä. Keho kyllä tunnistaa nimenomaan ne kalorit, ei pelkästään ruoan volyymiä. Ja ruoasta nimenomaan pitää saada energiaa, jotta jaksaa esim. treenata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli oli liikaa treeniä/liian rankkaa treeniä omaan kuntooni nähden. Kun vähensin liikuntaa alkoi painokin tippua (ruokavalio pysyi samana).
Jostain netin syövereistä löysin myös tietoa asiasta. Ja hierojani sitten sanoi myös samaa. Eli aivan liian vähän lepoa.
Kai se kroppa sai jonkinlaisen shokkitilan kun yhtäkkiä pistettiinkiin liikkeelle :D
Itse, ja moni ns. "treeni-expertti" on kokenut saman. Liika treenaaminen tyyliin 5x vko kun on pudotettu 3x vko ja kunnon palautuminen ja varsinkin kunnolla sitä unta, niin yllättäen tulokset ovat parempia.
Klassinen "less is more" pätee tässäkin siis. Vaikein asia ymmärtää on se, että kuntosalilla ne lihakset itse asiassa tuhoutuu eli teknisesti pienenee, sitten kaikki muu aiheuttaa sen kasvun eli siis ravinto + lepo/uni.
Pelkkä salilla liika tahkoaminen ei siis tuota tuloksia. Optimaaliseksi se pitää muuttaa, niin yllättäen alkaa peilissä näkyä parempi lopputulos.
Muutenkin AP:lta voisin kysyä sitä, että millainen on elämäsi stressitaso? Korkea kortisoli pitää sinut lihavana, jos sellaista on. Yksi ratkaisu tähän onkin juuri tuo lepo. Kokeile pari viikkoa systemaattisesti ruveta nukkumaan aiemmin ja tähtää 9h yöuniin. Raportoi kahden viikon päästä, uskon että olet yllättäen tiputtanut reilusti painoa ja olet kaikinpuolin onnellisempi.
Fitnessblenderin (ilmainen Youtube-kanava, yli 5.5 miljoonaa tilaajaa, satoja ilmaisia kotitreenivideoita) Kelli on kertonut oman tarinansa. Tahkosi aerobista 90-120 minuuttia päivässä, aina vain pudotti kaloreita ja tähdet silmissään laski makroja. Tuloksia ei tullut.
Hän vaihtoikin filosofiaansa täysin. Treenaa 3-4 kertaa viikossa voimaharjoittelua omissa rajoissaan, kävelee koiran kanssa, aerobista HIIT-tyylisesti ja yleensä alle 30 minuuttia. Syö mitä haluaa, ei laske kaloreita eikä makroja. On laihtunut 20 kiloa ja pitänyt upean kroppansa jo 10 vuotta kuosissa. Ja nyt tosiaan saa työkseen opastaa miljoonia ihmisiä samaan: less is more.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ihmiset nyhräävät joidenkin kalorilaskimien kanssa, käyvät voimaantumassa punttisalilla ja imettelevät miksi peilikuva ei muutu. Ottakaa vähintään se 10 000 askelta päivässä, harrastakaa pitkäkestoista hikiurheilua ja jättäkää se lihasten ihannointi, niin tuloksia varmasti alkaa näkymään.
Juuri näin, ja jos ruokailu mietityttää, kannattaa ottaa avuksi juurikin jokin konkreettinen työkalu, kuten täällä mainittu Painonvartijoitten pistetaulukko. Se ohjaa oikeisiin valintoihin: millä voin täyttää lautaseni ja syödä kunnolla, olematta nälkäinen, ja mikä on sellainen ruoka-aine, jota voin syödä vain vähän saadakseni saman kalorimäärän -> vatsa jää tyhjäksi ja olo on nälkäinen.
Eihän se näin mene :o. Jos syön kaksi kiloa porkkanoita, mahani on varmasti täynnä mutta olen todella pian nälkäinen. Sen sijaan jos syön kooltaan pienen 100g palan juustoa, mahani ei ole täynnä mutta nälkä tulee seuraavan kerran yli kuuden tunnin päästä. Keho kyllä tunnistaa nimenomaan ne kalorit, ei pelkästään ruoan volyymiä. Ja ruoasta nimenomaan pitää saada energiaa, jotta jaksaa esim. treenata.
Kyllä se tavallaan menee. Voit syödä niitä kasviksia (niistä tulee tosiaan hyvin vähän energiaa) ja vaikkapa vähärasvaista proteiinia, kuten kanafilettä, siinä 6 tunnin aikana vaikkapa lautasellisen kerran tunnissa, mutta saat silti vähemmän kaloreita kuin syötyäsi sen yhden 100g palan juustoa. Yksinkertaistettuna se menee näin. Yllätyitkö? Minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 163cm/63kg, 5 kertaa salilla kovaa treeniä, kevyttä aerobista 2krt/vko. Syön paljon enemmän päivässä kuin tuo sinun 1600 kcal, treenipäivinä ehkä 2100 kcal. Siten mietin, että ei sulla ole kilokaloreita ainakaan liikaa.
Itse pudotin painoa vuosia sitten. Mulla liikunnasta ja perusterveellisestä ruokavaliosta huolimatta paino ei hievahtanut mihinkään ekaan 6 viikkoon. Kärsivällisyyttä ja liikunnan iloa, mene niillä eteenpäin! Itse ainakin ajattelen, että vahvasta ja lihaksikkaasta vartalosta on helppo iloita, vähät siitä jos olisi ylimääräistä rasvaa, kunhan on vaan tarpeeksi LIHASTA!
Miksi naiset nykyään tavoittelevat suuria lihaksia? Mihin niitä tarvitaan? Jos tavoite on laihtua ja saavuttaa urheilullisen hoikka vartalo, niin ei kai se painonnosto siihen auta?
Hyvin harva nainen saa isoja lihaksia. Mutta painoharjoittelusta on kaksi erittäin suurta hyötyä painonhallinnassa ja -pudotuksessa: painotreeni polttaa energiaa pitkään harjoittelun loputtua, ja lihakset kuluttavat lepotilassakin enemmän kuin läski. Kokonaiskulutusta saa siis pikkuhiljaa ylöspäin. Lisäksi painoharjoittelu muokkaa kroppaa kauniisti, ei se ole itse tarkoitus mutta mukava bonus.
Mielestäni siis kannattaa tehdä kaikkea: aerobista, painoja, venyttelyä, räjähtävää, kestävää ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tietenkin oman jaksamisen rajoissa ja lepopäivät pyhittäen.
"Miksi naiset nykyään tavoittelevat suuria lihaksia? Mihin niitä tarvitaan? Jos tavoite on laihtua ja saavuttaa urheilullisen hoikka vartalo, niin ei kai se painonnosto siihen auta?"
Yksi vastaus tähän on painonnostelun terveyshyödyt. Moni nainen kokee osteoporoosia ja vanhana luut mahdollisesti katkeilee, painonnostelulla voi tehdä luistaan vahvempia.
Painoilla huhkimisessa on niin paljon terveyshyötyjä, että sen takia naisten ja kaikkien oikeastaan kannattaa nostella painoja jos vain voi.
Salilla käyminen ei ole yhtä kuin = haluaa suuret lihakset. Intensiivinen treeni painoilla laskee myös esim. syövän saamisen todennäköisyyttä.
"Mihin näitä tarvitaan?" Terveyteen ja pitkään ikään terveenä pysyen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melkein jokainen laihduttaja arvioi syödyt määrät alakanttiin.
eli syöt liikaa,ei se sen kummempaa
Tämä on kyllä totta. Otin pitkästä aikaa käyttöön Painonvartijoitten ikivanhan pistetaulukon, ja kyllä se ruuan määrä, mitä oikeasti tarvitsee, on todella pieni. Mä oon 158 cm pitkä ja yritän pudottaa noin 5 kg, jotka on salakavalasti vuoden aikana tarttunu muhun jostain. Syön vain 18 "pistettä" päivässä ja onhan se ollut musertavaa huomata, että kaksi juustoviipalettakin on jo 2 pistettä. Toisaalta porkkanoita ja lähes kaikkia muitakin kasviksia saa rouskuttaa huoletta vaikka kuinka paljon. (Hedelmistä taas tulee jonkin verran pisteitä. )
Mutta joo, mun aamiainen oli veteen keitetty kaurapuuro marjoilla, rasvattomalla raejuustolla ja vähäkalorisella mehukeitolla sekä näkkäri kahdella juustoviipaleella. Nyt oonkin syönyt jo 4,5 pistettä päivän 18 pisteestä :-D. Toki liikunnalla voin kerätä ja keräänkin miinuspisteitä, jolloin saan syödä enemmän.
Ehdotan, että seuraavaksi opettelet syömään terveellisesti niin ei tarvitsisi olla huolissaan ruoan riittävyydestä. Oliko hesarissa hiljan mainio juttu Janni Hussista ja ruoasta. Sain hyviä ideoita minulle uusista kasviksista ja tsemppiä tekemässäni elämänmuutoksessa.
Mitä helvettiä :-D. Olen aktiivinen liikunnan harrastaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiallisesti kasviksista, kaurapuurosta ja kalasta tai muusta laadukkaasta proteiinista. Oon kuitenkin jo 47-vuotias, ja tosiasia on se, etten enää kuluta, kuten nuorena. Sen takia on hyvä palauttaa mieleen välillä, miten paljon energiaa voi olla viattoman tuntuisissa pienissä valinnoissa. Nuo painonvartijoiden pisteet on siihen hyvä työkalu, Olen siis antanut itseni työkiireiden keskellä herkutella vähän liikaa, ja liikuntaakin on tullut vähemmän, esim. todella pitkät juoksulenkit olleet harvinaisempia. Tässä iässä on aika haasteellista pudottaa 5 kg lähes normaalipainon sisällä, jos ei ole todella, todella tarkka. Eilen hiihdin 12 km ja korvasin toki pisteet, mutta kuten täällä jokin sanoikin: jo yksi runsaskalorinen ateria voi kaataa tässä hommassa monen päivän työn. Suosittelen tutustumaan ns. "viimeiset 5 kiloa" -metodeihin, ei oo helppoa, vaikka peruselintavat ovat kuinka terveelliset. Tuttu kunto-ohjaaja sanoi, että hänellä paino lähti putoamaan vasta, kun jätti pois iltapalan, joka oli kourallinen pähkinöitä. Pienestä on kiinni, eikä isoja "elämänmuutoksia" tarvita.
Ei kun juuri ei näin. Yksi runsaskalorinen ateria ei mitenkään kumoa monen päivän tai viikon työtä. Jos nyt sillä työllä tarkoitetaan liikuntaa ja ruokavaliota. Ruoasta nimenomaan pitää saada energiaa ja monelle runsaskalorinen ateria on työkalu painonpudotuksessa ja kuntotavoitteissa.
Ja mikähän mahtoi olla "kourallinen" pähkinöitä? Ja mitähän muuta kunto-ohjaaja söi päivän aikana? Ja miksi lakkasi syömästä yhtä terveellisintä ruokaa mitä maa päällään kantaa? Kalori ei nimittäin ole pelkkä kalori, siis niin että 2000kcal suusta alas on automaattisesti 2000kcal kropassa. Ei vaikka voissa paistaisi ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko punttisalitreeni laihdutuksen kannalta oikeasti parasta urheilua? Todella monissa laihdutustarinoissa nostellaan painavua puntteja ja tuskaillaan kun paino ei tunnu laskevan millään. Eikö kunnon hikiliikunta kuten juoksu tai hiihto olisi paljon tehokkaampaa? Itse olen aina harrastanut monipuolisesti erilaisia pallopelejä, joissa syke välillä nousee hyvin korkealle ja hoikkana olen pysynyt vaikka en ikinä edes mieti mitä suuhuni panen. Syön siis silloin kun on nälkä ja lopetan kun vatsa tuntuu täydeltä. Ihan vilpittömästi siis kyselen.
Lihastreeni ei ole tehokkain tapa laihtua, vaan se on tehokkain tapa varmistaa, että lähtevä paino on rasvaa, ei lihaksia. Eli siis tarkoitus ei oikeastaan ole edes kasvattaa lihaksia (vaikka sekin voi onnistua, jos ei ole ennen juuri treenannut), vaan kertoa kropalle, että lihakset pitää säästää vaikka kalorit on miinuksella.
Näin laihduttajasta tulee sitten hyväkuntoinen, kaunis ja kiinteä eikä "laiha läski".
Paras ja varmin tapa laihtua on pitkäaikainen lihastyötä vaativa harjoittelu. Punttisali on melko lyhyt treeni.
Pelkästään varmistamalla että päivässä tulee 10 000 askelta auttaa paljon laihdutuksessa.
Monet vaellukselle lähtevät kävelet pitkiä matkoja päivässä ja palaavat jopa 10 kiloa keveämpänä.
Ostin muutama kuukausi sitten aktiivisuusmittarin. Huomasin että kävelin alle 5000 askelta päivässä. Nostin määrän 10 000:een ja nykyään tulee helposti 12-20t (ylimmät luvut viikonloppuna).
Lasken myös kaloreita, koska kamppailen painoni kanssa. Kävelyn tuplaaminen ja triplaaminen ei ole laihduttanut minua grammaakaan, vaikka ruokailut ovat samat (en siis syö enemmän koska kävelyn jälkeen on isompi nälkä tms).
Kävely on kuitenkin piristänyt oloani joten siksi jatkan sitä mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, ihmiset nyhräävät joidenkin kalorilaskimien kanssa, käyvät voimaantumassa punttisalilla ja imettelevät miksi peilikuva ei muutu. Ottakaa vähintään se 10 000 askelta päivässä, harrastakaa pitkäkestoista hikiurheilua ja jättäkää se lihasten ihannointi, niin tuloksia varmasti alkaa näkymään.
Juuri näin, ja jos ruokailu mietityttää, kannattaa ottaa avuksi juurikin jokin konkreettinen työkalu, kuten täällä mainittu Painonvartijoitten pistetaulukko. Se ohjaa oikeisiin valintoihin: millä voin täyttää lautaseni ja syödä kunnolla, olematta nälkäinen, ja mikä on sellainen ruoka-aine, jota voin syödä vain vähän saadakseni saman kalorimäärän -> vatsa jää tyhjäksi ja olo on nälkäinen.
Eihän se näin mene :o. Jos syön kaksi kiloa porkkanoita, mahani on varmasti täynnä mutta olen todella pian nälkäinen. Sen sijaan jos syön kooltaan pienen 100g palan juustoa, mahani ei ole täynnä mutta nälkä tulee seuraavan kerran yli kuuden tunnin päästä. Keho kyllä tunnistaa nimenomaan ne kalorit, ei pelkästään ruoan volyymiä. Ja ruoasta nimenomaan pitää saada energiaa, jotta jaksaa esim. treenata.
Kyllä se tavallaan menee. Voit syödä niitä kasviksia (niistä tulee tosiaan hyvin vähän energiaa) ja vaikkapa vähärasvaista proteiinia, kuten kanafilettä, siinä 6 tunnin aikana vaikkapa lautasellisen kerran tunnissa, mutta saat silti vähemmän kaloreita kuin syötyäsi sen yhden 100g palan juustoa. Yksinkertaistettuna se menee näin. Yllätyitkö? Minä en.
Ja näin toimien saat myös ruuasta myös kuituja, hivenaineita ja vitamiineja, joita tarvitset voidaksesi hyvin ja pysyäksesi terveenä. Juustosta saat pelkkää energiaa. Onko se mielestäsi järkevä valinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
melkein jokainen laihduttaja arvioi syödyt määrät alakanttiin.
eli syöt liikaa,ei se sen kummempaa
Tämä on kyllä totta. Otin pitkästä aikaa käyttöön Painonvartijoitten ikivanhan pistetaulukon, ja kyllä se ruuan määrä, mitä oikeasti tarvitsee, on todella pieni. Mä oon 158 cm pitkä ja yritän pudottaa noin 5 kg, jotka on salakavalasti vuoden aikana tarttunu muhun jostain. Syön vain 18 "pistettä" päivässä ja onhan se ollut musertavaa huomata, että kaksi juustoviipalettakin on jo 2 pistettä. Toisaalta porkkanoita ja lähes kaikkia muitakin kasviksia saa rouskuttaa huoletta vaikka kuinka paljon. (Hedelmistä taas tulee jonkin verran pisteitä. )
Mutta joo, mun aamiainen oli veteen keitetty kaurapuuro marjoilla, rasvattomalla raejuustolla ja vähäkalorisella mehukeitolla sekä näkkäri kahdella juustoviipaleella. Nyt oonkin syönyt jo 4,5 pistettä päivän 18 pisteestä :-D. Toki liikunnalla voin kerätä ja keräänkin miinuspisteitä, jolloin saan syödä enemmän.
Ehdotan, että seuraavaksi opettelet syömään terveellisesti niin ei tarvitsisi olla huolissaan ruoan riittävyydestä. Oliko hesarissa hiljan mainio juttu Janni Hussista ja ruoasta. Sain hyviä ideoita minulle uusista kasviksista ja tsemppiä tekemässäni elämänmuutoksessa.
Mitä helvettiä :-D. Olen aktiivinen liikunnan harrastaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiallisesti kasviksista, kaurapuurosta ja kalasta tai muusta laadukkaasta proteiinista. Oon kuitenkin jo 47-vuotias, ja tosiasia on se, etten enää kuluta, kuten nuorena. Sen takia on hyvä palauttaa mieleen välillä, miten paljon energiaa voi olla viattoman tuntuisissa pienissä valinnoissa. Nuo painonvartijoiden pisteet on siihen hyvä työkalu, Olen siis antanut itseni työkiireiden keskellä herkutella vähän liikaa, ja liikuntaakin on tullut vähemmän, esim. todella pitkät juoksulenkit olleet harvinaisempia. Tässä iässä on aika haasteellista pudottaa 5 kg lähes normaalipainon sisällä, jos ei ole todella, todella tarkka. Eilen hiihdin 12 km ja korvasin toki pisteet, mutta kuten täällä jokin sanoikin: jo yksi runsaskalorinen ateria voi kaataa tässä hommassa monen päivän työn. Suosittelen tutustumaan ns. "viimeiset 5 kiloa" -metodeihin, ei oo helppoa, vaikka peruselintavat ovat kuinka terveelliset. Tuttu kunto-ohjaaja sanoi, että hänellä paino lähti putoamaan vasta, kun jätti pois iltapalan, joka oli kourallinen pähkinöitä. Pienestä on kiinni, eikä isoja "elämänmuutoksia" tarvita.
Ei kun juuri ei näin. Yksi runsaskalorinen ateria ei mitenkään kumoa monen päivän tai viikon työtä. Jos nyt sillä työllä tarkoitetaan liikuntaa ja ruokavaliota. Ruoasta nimenomaan pitää saada energiaa ja monelle runsaskalorinen ateria on työkalu painonpudotuksessa ja kuntotavoitteissa.
Ja mikähän mahtoi olla "kourallinen" pähkinöitä? Ja mitähän muuta kunto-ohjaaja söi päivän aikana? Ja miksi lakkasi syömästä yhtä terveellisintä ruokaa mitä maa päällään kantaa? Kalori ei nimittäin ole pelkkä kalori, siis niin että 2000kcal suusta alas on automaattisesti 2000kcal kropassa. Ei vaikka voissa paistaisi ;).
Hän varmasti söi erittäin terveellisesti. oli lihaksikas ja hyväkuntoinen nainen. Halusi kuitenkin pudottaa muutaman "joulukilon", ja joutui tekemään pienen korjausliikkeen päivittäiseen kalorimäärään. Esimerkkinä tämä siksi, että joskus ylipainoa voi pitää yllä pienikin väärä tapa, kuten yksi suklaapatukka joka päivä. Varsinkin ikääntyvillä naisilla kalorinkulutus voi olla aika pientä, vaikka harrastaisikin liikuntaa. Pienet valinnat saattavat ratkaista, vaikka isossa kuvassa kaikki on kunnossa. (ja tuskin kunto-ohjaaja pähkinöistä luopui, mutta totesi niiden olevan iltapalaksi liian raskas valinta hänelle).
Mistä lähtien kuitujen on tiedetty hidastavan energian imeytymistä? Jos luet tuon artikkelin kunnolla niin energy intake ei tarkoita energian imeytymistä ateriasta vaan sitä että koehenkilö söi lounasta vähemmän syötyään alkupalana omenaviipaleita kuin syötyään hilloa tai juotuaan mehua. Tuossa artikkelissa myös keskustellaan kattavasti eri syistä miksi omenaviipaleet oli vaikuttavin tekijä. Kuiduilla on sitten muita tärkeitä tehtäviä suolistossa ja niitä tulee saada riittävästi.