Lue keskustelun säännöt.
Kysy skitsofreenikolta
06.02.2019 |
Mulla on paranoidinen skitsofrenia, vastaan asiallisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Taustaa sen verran, että olen n. 30-vuotias nainen, diagnoosin sain muutama vuosi sitten. Asun itsenäisesti, en ole työelämässä.
Ja kun joku joka tapauksessa kysyy, miksi aloitin keskustelun: haluan oikaista mahdollisia vääriä käsityksiä ja vähentää psyykkisiin sairauksiin liittyvää vaikenemista ja häpeää. Lisäksi mulla on tylsää.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat älykkäältä ihmiseltä. Uskotko, että se on edesauttanut sairauden puhkeamista?
Mitä mieltä olet siitä, että skitsofrenia on mahdollisesti dopamiinin liikaerityksen seurausta? Tällöin esim. muille mitättömät seikat aiheuttavat kyseisestä aineenvaihduntapoikkeamasta kärsivälle voimakkaita vaikutuselämyksiä.
Olen lukenut, että älykkyys on pikemminkin suojaava kuin altistava tekijä. Näin sekä itse sairastumisen suhteen että myös kuntoutumisen suhteen. Tuntemissani sairastuneissa on niin diplomi-insinöörejä kuin hädin tuskin peruskoulusta selvinneitä.
En ole juuri perehtynyt psyyken sairauksien biologiseen puoleen. Tuosta mainitsemastasi olisi mielenkiintoista lukea, osaisitko suositella asiallista kirjaa tai nettisivua?
Tässä on pikainen linkki, josta itse laskeskelin heikosti, että myös ruokavaliolla voi olla jokin heikko yhteys myös skitsofrenian syntymiseen tai ylläpitämiseen (jos serotoniinin eritys on tosiaan suoliston mikrobistosta riippuvainen): https://www.terve.fi/artikkelit/39939-skitsofrenian-glutamaattihypoteesi
Kiinnostaisi pohtia myös tuota glutamaattiteoriaa ja siinäkin erityisesti ruokavalion vaikutusta hieman tarkemmin.
Areenasta katsoin joskus jonkun tuota dopamiinin liikaeritystä skitsofreniassa käsittelevän dokumentin, mutta nyt en löytänyt sitä enää sieltä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkäätkö sairauden ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden seurauksena ilmenevää aivovauriota ts. degeneroitumista?
Kyllä, mutten kovin aktiivisesti. En voi asialle mitään suuntaan tai toiseen, joten ei se murehtimisella parane.
Vierailija kirjoitti:
Oletko täysin vapautunut ihmisten seurassa?
En todellakaan! Oletko sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko lääkityksen heti ensimmäisestä diagnoosista ja oletko käyttänyt sen jälkeen koko ajan ilman taukoja?
Kyllä ja kyllä. Lääkkeitä on toki kokeiltu useita ennen kuin päästiin tämänhetkiseen yhdistelmään. Olen keskimääräistä hankalampi lääkittävä.
Tarkennan tähän vielä sen verran, että ensimmäinen diagnoosini ei ollut skitsofrenia. Minun (ja ilmeisesti monen muunkin kohdalla) diagnosointi tapahtuu niin, että ensin katsotaan, onko kyse jostain ohimenevästä, jolloin diagnoosina voi olla esim. tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö. Taudin ja seurannan edetessä tullaan sitten vaiheeseen, jossa mietitään, onko joku "vakavampi" diagnoosi osuvampi. Hoito on ollut sairauteni ajan samanlaista, olen ollut samanlaisilla lääkkeillä jne.
Mitä arvelet, turvaudutaanko lääkehoitoon liian helposti jotta saadaan potilas oireettomaksi.
kumppani kirjoitti:
Kiitos aloituksestasi ja mielikuvien oikomisesta :)
Minun miehelläni on skitsofrenia sekä adhd, jotka molemmat tuovat arkeen omat haasteensa.
Hän ei ole työelämässä, mutta harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita on sitäkin enemmän.Skitsofrenia näkyy luonteen jäykkyytenä muutoksiin tai pieniinkin epäkohtiin (kengät väärin kenkähyllyssä,
kenkähylly meni päreiksi), sekä äkkipikaisuutena. Mieliala menee jaksottain, ja osaan jo havaita,
että milloin on "suuttumisjakso" päällänsä, jolloin kartetaan molemmat toisiamme koska tilanne
voi hänellä voi eskaloitua nopeasti. Välikommenttina, fyysisesti ei koskaan satuta ketään.
Vaikeita kausia on ehkä 20% ajasta, parempia loput.Ihana ihminen ja poikkeuksellisen viisas.
Kiitos, että jaoit tarinasi :) Tuntuu hyvältä lukea näitä kertomuksia, joissa käy hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta ja opettavaisesta ketjusta! Opiskelen mielenterveysalalle ja kommenttisi auttoivat minua ymmärtämään skitsofreniaa sairastavan omaa kokemusta. Vaikutat upealta ihmiseltä, toivon kaikkea hyvää sinulle!
Kiitos toivotuksista! Onpa hyvä, jos tästä on ollut apua, mielenterveysalalla olen törmännyt (sanotaanko nätisti) monenlaisiin asenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat älykkäältä ihmiseltä. Uskotko, että se on edesauttanut sairauden puhkeamista?
Mitä mieltä olet siitä, että skitsofrenia on mahdollisesti dopamiinin liikaerityksen seurausta? Tällöin esim. muille mitättömät seikat aiheuttavat kyseisestä aineenvaihduntapoikkeamasta kärsivälle voimakkaita vaikutuselämyksiä.
Olen lukenut, että älykkyys on pikemminkin suojaava kuin altistava tekijä. Näin sekä itse sairastumisen suhteen että myös kuntoutumisen suhteen. Tuntemissani sairastuneissa on niin diplomi-insinöörejä kuin hädin tuskin peruskoulusta selvinneitä.
En ole juuri perehtynyt psyyken sairauksien biologiseen puoleen. Tuosta mainitsemastasi olisi mielenkiintoista lukea, osaisitko suositella asiallista kirjaa tai nettisivua?
Tässä on pikainen linkki, josta itse laskeskelin heikosti, että myös ruokavaliolla voi olla jokin heikko yhteys myös skitsofrenian syntymiseen tai ylläpitämiseen (jos serotoniinin eritys on tosiaan suoliston mikrobistosta riippuvainen): https://www.terve.fi/artikkelit/39939-skitsofrenian-glutamaattihypoteesi
Kiinnostaisi pohtia myös tuota glutamaattiteoriaa ja siinäkin erityisesti ruokavalion vaikutusta hieman tarkemmin.
Areenasta katsoin joskus jonkun tuota dopamiinin liikaeritystä skitsofreniassa käsittelevän dokumentin, mutta nyt en löytänyt sitä enää sieltä..
Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvaile harhojasi? Millä tavalla sairaus näkyy arjessa?
Tällä hetkellä eniten päällä ovat erilaiset harhaluulot ja -pelot. Pelkään mm, että minua tarkkaillaan ja että toimintaani manipuloidaan. Etsin alitajuisesti(?) yhteensattumia ja uskon, että minulle yritetään viestiä niiden kautta jotain. Tämänhetkisessä voinnissani pystyn kyseenalaistamaan nämä ajatukset, mutta niitä tulee paljon ja usein väsyn helposti, kun joudun vääntämään kättä mieleni kanssa.
Olen myös uskonut mm. näkeväni ihmisten ja eläinten "energiakenttiä", niitä en enää näe.Arjessa sairaus näkyy lähinnä siinä, että vältän tietynlaisia asioita. Valikoin esimerkiksi tarkkaan, minkälaisia kirjoja luen tai elokuvia katson. Ystäviltä, joille olen tullut sairauden suhteen kaapista, voin joskus pyytää apua realiteettien testaamisessa, kysyä siis esimerkiksi, mitä he ovat jostain tapauksesta mieltä tai kuulevatko he, mitä minä kuulen.
Mielenkiintoisia nuo sinun harhat. Minusta on kiinnostava tietää, miksi et usko näkeväsi ihmisten tai eläinten energiakenttiä. Tai siis tietysti se johtuu lääkityksestäsi, mutta ajatteletko siis tällä hetkellä, että näkemäsi ei ole ollut totta? Ymmärtääkseni ihmisissä ja eläimissä on jonkinlaisia ”energiakenttiä” tai vastaavaa latausta, joten miksi niitä ei joku poikkeavalla aivotoiminnalla voisi havaita? En tietysti halua sekoittaa ajatteluasi, mutta tahdon vain huomauttaa, että kaikki poikkeavuudet (tai niiden ilmeneminen) eivät ehkä automaattisesti ole irrelevantteja tai hasardeja..
Tästä pääsenkin kätevästi aistitoimintoja koskevaan aasinsiltaan. Oletko siis mielestäsi aistitoiminnoiltasi herkkä eli kuulet ja näet nyansseja ja tarkkoja yksityiskohtia?
Onko sinulla ollut lapsuudessa ja nuoruudessa paljon vatsavaivoja? Siis ennen diagnoosia tai sairastumisen oireita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko lääkityksen heti ensimmäisestä diagnoosista ja oletko käyttänyt sen jälkeen koko ajan ilman taukoja?
Kyllä ja kyllä. Lääkkeitä on toki kokeiltu useita ennen kuin päästiin tämänhetkiseen yhdistelmään. Olen keskimääräistä hankalampi lääkittävä.
Tarkennan tähän vielä sen verran, että ensimmäinen diagnoosini ei ollut skitsofrenia. Minun (ja ilmeisesti monen muunkin kohdalla) diagnosointi tapahtuu niin, että ensin katsotaan, onko kyse jostain ohimenevästä, jolloin diagnoosina voi olla esim. tarkemmin määrittämätön psykoottinen häiriö. Taudin ja seurannan edetessä tullaan sitten vaiheeseen, jossa mietitään, onko joku "vakavampi" diagnoosi osuvampi. Hoito on ollut sairauteni ajan samanlaista, olen ollut samanlaisilla lääkkeillä jne.
Mitä arvelet, turvaudutaanko lääkehoitoon liian helposti jotta saadaan potilas oireettomaksi.
Monimutkainen kysymys, johon en koe olevani täysin pätevä vastaamaan. Yritän silti, mutta tämä vastaus koskee nimenomaan psykoosilääkkeitä, ei esim. mielialalääkkeitä, jotka ovat ihan toinen juttu.
Mielestäni lääkitys on tärkeää, varsinkin siinä vaiheessa, kun ihmisellä ei ole sairaudentuntoa (eli ei itse ymmärrä olevansa sairas). Sen rinnalla olisi kuitenkin tarjottava asiantuntevaa keskusteluapua, jonka tavoitteena olisi oireenhallinta, omien kuormitustekijöiden tunnistaminen ja muut sairauden kanssa pärjäämiseen vaikuttavat asiat. Ylipäänsä olen sitä mieltä, että jos ihminen on sairaudentuntoinen, hänen omia mielipiteitään lääkityksen ja muun hoidon suhteen pitäisi kuulla.
Toki vähemmän lääkkeitä on parempi kuin enemmän lääkkeitä, jos vähemmilläkin pärjää. Itse en valitettavasti pärjännyt kevyemmällä lääkityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvaile harhojasi? Millä tavalla sairaus näkyy arjessa?
Tällä hetkellä eniten päällä ovat erilaiset harhaluulot ja -pelot. Pelkään mm, että minua tarkkaillaan ja että toimintaani manipuloidaan. Etsin alitajuisesti(?) yhteensattumia ja uskon, että minulle yritetään viestiä niiden kautta jotain. Tämänhetkisessä voinnissani pystyn kyseenalaistamaan nämä ajatukset, mutta niitä tulee paljon ja usein väsyn helposti, kun joudun vääntämään kättä mieleni kanssa.
Olen myös uskonut mm. näkeväni ihmisten ja eläinten "energiakenttiä", niitä en enää näe.Arjessa sairaus näkyy lähinnä siinä, että vältän tietynlaisia asioita. Valikoin esimerkiksi tarkkaan, minkälaisia kirjoja luen tai elokuvia katson. Ystäviltä, joille olen tullut sairauden suhteen kaapista, voin joskus pyytää apua realiteettien testaamisessa, kysyä siis esimerkiksi, mitä he ovat jostain tapauksesta mieltä tai kuulevatko he, mitä minä kuulen.
Mielenkiintoisia nuo sinun harhat. Minusta on kiinnostava tietää, miksi et usko näkeväsi ihmisten tai eläinten energiakenttiä. Tai siis tietysti se johtuu lääkityksestäsi, mutta ajatteletko siis tällä hetkellä, että näkemäsi ei ole ollut totta? Ymmärtääkseni ihmisissä ja eläimissä on jonkinlaisia ”energiakenttiä” tai vastaavaa latausta, joten miksi niitä ei joku poikkeavalla aivotoiminnalla voisi havaita? En tietysti halua sekoittaa ajatteluasi, mutta tahdon vain huomauttaa, että kaikki poikkeavuudet (tai niiden ilmeneminen) eivät ehkä automaattisesti ole irrelevantteja tai hasardeja..
Tästä pääsenkin kätevästi aistitoimintoja koskevaan aasinsiltaan. Oletko siis mielestäsi aistitoiminnoiltasi herkkä eli kuulet ja näet nyansseja ja tarkkoja yksityiskohtia?
Energiakenttien näkemistä pidän harhana siksi, että sitä kykyä minulla ei ole ollut aina, vaan se ilmaantui samanaikaisesti (muiden?) psykoosioireiden mukana ja hävisi lääkityksellä. Koin sen myös enemmän ahdistavaksi kuin neutraaliksi.
En mielestäni ole poikkeuksellisen herkkä aisteiltani.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ollut lapsuudessa ja nuoruudessa paljon vatsavaivoja? Siis ennen diagnoosia tai sairastumisen oireita?
En ainakaan muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko diagnoosi auttanut harhojen kanssa?
Mutta kummat on harhaa? Onko tämä maailma harhaa. Näin ovat monet filosofit väittäneet.
Ehkäpä se vika onkin niissä "normaaleissa?"
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Podetko usein päänsärkyä?
En.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko diagnoosi auttanut harhojen kanssa?
Mutta kummat on harhaa? Onko tämä maailma harhaa. Näin ovat monet filosofit väittäneet.
Ehkäpä se vika onkin niissä "normaaleissa?"
Sinccis
Voi olla. Siinä tapauksessa olen mieluummin osallinen siinä yhteisessä harhassa, jonka muutkin havaitsevat, kuin siinä henkilökohtaisessa harhassani, jota muut eivät havaitse ja joka aiheuttaa minulle ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko diagnoosi auttanut harhojen kanssa?
Mutta kummat on harhaa? Onko tämä maailma harhaa. Näin ovat monet filosofit väittäneet.
Ehkäpä se vika onkin niissä "normaaleissa?"
Sinccis
Voi olla. Siinä tapauksessa olen mieluummin osallinen siinä yhteisessä harhassa, jonka muutkin havaitsevat, kuin siinä henkilökohtaisessa harhassani, jota muut eivät havaitse ja joka aiheuttaa minulle ahdistusta.
Minä en.
Sinccis
Haluat olla robottien seurassa?
Tällä hetkellä eniten päällä ovat erilaiset harhaluulot ja -pelot. Pelkään mm, että minua tarkkaillaan ja että toimintaani manipuloidaan. Etsin alitajuisesti(?) yhteensattumia ja uskon, että minulle yritetään viestiä niiden kautta jotain. Tämänhetkisessä voinnissani pystyn kyseenalaistamaan nämä ajatukset, mutta niitä tulee paljon ja usein väsyn helposti, kun joudun vääntämään kättä mieleni kanssa.
Olen myös uskonut mm. näkeväni ihmisten ja eläinten "energiakenttiä", niitä en enää näe.
Arjessa sairaus näkyy lähinnä siinä, että vältän tietynlaisia asioita. Valikoin esimerkiksi tarkkaan, minkälaisia kirjoja luen tai elokuvia katson. Ystäviltä, joille olen tullut sairauden suhteen kaapista, voin joskus pyytää apua realiteettien testaamisessa, kysyä siis esimerkiksi, mitä he ovat jostain tapauksesta mieltä tai kuulevatko he, mitä minä kuulen.