Lue keskustelun säännöt.
Miten työttömänä saa kulumaan ajan mukavasti?
05.02.2019 |
Tämä ainainen tietsikan ja puhelimen äärellä istuminen alkaa jo kyllästyttää, vaikka työttömyyttä on takana vasta kuukausi. Asun pienessä kaupungissa huonojen liikenneyhteyksien päässä eikä täällä ole oikein mitään harrastusmahdollisuuksia. Marttakerho ja seurakunnan kuoro ei kiinnosta.
Muutin tänne pari vuotta sitten työn perässä enkä ole saanut täältä yhtään ystävää. Kävin kerran kahvilla yhden entisen työkaverini kanssa, mutta siitä jäi väkinäinen olo ja tuskin enää tavataan muuten kuin ohimennen. Kaikki vanhat kaverini ja sukulaiseni asuu niin kaukana ettei tapaamiset oikein onnistu.
Miten saisin ajan kulumaan ilman että pää hajoaa? Nyt talvella ei viitsi edes ulkoilla kun on niin kylmä.
Kommentit (44)
Ala miettimään jotain hommaa/työtä/harrastusta mitä haluat tehdä yksin ja pidät siitä.
Mistä voisi jonkun roposen(rahaa) vaikka saada :D Sellaista joka on mielekästä samalla kehität itseäsi siinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melkein kukaan ei ole maininnut työnhakua! Ihan kamalaa!
Jos sinulla ei ole paikkakunnalle sidoksia, eikä työllistyminen sielä ole mahdollista niin nyt ryhdyt hakemaan töitä laajemmalla säteellä.
Ymmärrän, että päivissä pitää olla muutakin sisältöä, mutta pari tuntia päivässä mielestäni voi hyvin käyttää työllistymiseen. Tsemppiä!
No jos töitä tosissaan tahtoo niin tuota ei kyllä erikseen tarvi tulla sanomaan. Vaikka töitä aktiivisesti hakeekin niin ei siihen ihan älyttömän montaa tuntia viikossa saa kulutettua ja sitä luppoaikaa jää silti.
Vierailija kirjoitti:
Kirjasto, elukuvia tai päihteitä. Eikä niitäkään aina jaksa. Työttömänä tylsyys iskee toisinaan niin että meinaa tulla hulluksi. Joskus hyvä provo viihdyttää hetken aikaa. Äääh mulla on myös ihan hel.. tylsää.
Aluksi kannattaa rakentaa pontikkapannu ja laittaa kiljut porisemaan. Parissa vuodessa pääsee luultavasti jo sairaalaan ja sitä kautta saa mahdollisesti jo psyyke lääkkeitä ym hauskaa. Sitten on tietysti kaikki maailman ovet auki päihdehoitoloihin ym, missä saa ilmaisen loma asunnon joksikin aikaa, kavereita ja yleensä niissä on jonkinlaisia harrastusmahdollisuuksia.
Onko mitään mitä olet haaveillut joskus tekeväsi? Kuvakirjaa kummitytölle, vaatteiden duunaus, suvun historian tutkiminen, puoli maratoni, kirjan kirjoittaminen, valokuvien järjestäminen, kielitaidon parantaminen.
Ompeleminen, neulominen. Opettele joku uusi taito. Virkkaus. Leipominen. Netti on pullollaan kaiken maailman kursseja ja opinto mahdollisuuksia.
Ilmoittaudu johonkin vapaaehtois hommaan. Vanhusten ulkoilutus, ystävätoiminta, moderaattoriksi.
Onko mitään taitoa mitä voisit syventää työllistymisesi auttamiseksi?
Tsemppiä! Ja tule kertomaan meille mihin päädyit!
Minä tekeydyin alkoholistiksi ja kiertelen AA-palaverista toiseen - ja niitähän täällä Helsingin kaupunkialueella riittää. Kahvia, korppua ja pullaa saa joka paikassa, eikä kyyditkään maksa mitään kun on tuo bussikortti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi juma mitä haaskausta! Itse teen töitä kahden edestä, mutta työnantajan linjaus on, ettei apuja tule. Niin mielelläni jakaisin puolet töistäni jollekin hyvälle, pätevälle työttömälle, joita tiedän tuolta kortistosta kyllä löytyvän.
Nytkin käyn töiden jälkeen kauheilla ylikierroksilla, kun olen painanut 200 lasissa koko päivän. Äänestäisin heti sitä puoluetta, jonka keskeinen ohjelma olisi töiden jakaminen, työajan lyhentäminen ja ylipäätään sen miettiminen, miten mielekkäitä palkallisia töitä riittäisi useammalle. Sen sijaan että nykyisistä työllisistä revitään kaikki irti ja ylikin.
Onnellinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ainainen tietsikan ja puhelimen äärellä istuminen alkaa jo kyllästyttää, vaikka työttömyyttä on takana vasta kuukausi. Asun pienessä kaupungissa huonojen liikenneyhteyksien päässä eikä täällä ole oikein mitään harrastusmahdollisuuksia. Marttakerho ja seurakunnan kuoro ei kiinnosta.
Muutin tänne pari vuotta sitten työn perässä enkä ole saanut täältä yhtään ystävää. Kävin kerran kahvilla yhden entisen työkaverini kanssa, mutta siitä jäi väkinäinen olo ja tuskin enää tavataan muuten kuin ohimennen. Kaikki vanhat kaverini ja sukulaiseni asuu niin kaukana ettei tapaamiset oikein onnistu.
Miten saisin ajan kulumaan ilman että pää hajoaa? Nyt talvella ei viitsi edes ulkoilla kun on niin kylmä.
Olen aina ollut työtön tai minusta voisi sanoa "työtävieroksuva "Päivällä heräilen puolenpäivän jälkeen keittelen kahvit ja kaurapuuron.Siinä samassa luen päivänuutiset netistä. Sitten jos hyvä ilma lähen kaupungille käveleskelemään ja tapaan samanlaisia ystäviäni.Kirjastossa vietän paljon aikaa ja sitten näiden panotuttavien kanssa kun heidän miehet töissä. Nautin joka päivästä en tuu koskaan tekemään töitä,en nää mitään järkee kun pärjään tällä mitä saan.
Oot kyllä niin suomalaisen sosiaaliturvan irvikuva kuin olla ja voi. Jos vertaan sua mun miesystävään (kirjoitin tuossa ylempänä miten hän viettää työttömät päivänsä), niin ei voi kuin ihmetellä että miksi m**hanmuuttajia vihataan ja sinunlaisiasi kannustetaan sosiaalituin.
Miesystäväni on siis m**hanmuuttaja ja hänen prosessinsa on vielä kesken, joten hän saa vajaat 50 euroa viikossa jolla on pärjättävä (ostettava ruoka, hygieniatuotteet ja vaatteet, maksettava prepaid liittymä puhelimeen, mahdolliset bussi- ja junaliput ym jos haluaa jonnekin mennä). Sen sijaan että vain lepäilisi laakereillaan ja laiskottelisi puolillepäivin hän kehittää itseään opiskelemalla ja sivistämällä itseään muutenkin. Plus se vapaaehtoistoiminta.
Ihan sylettää että mun verorahoilla elätetään sinunlaisiasi loisia. Anteeksi että sanon, mutta mä häpeän sun puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, kannattaako tuolle paikkakunnalle jäädä asumaan?
Hyvä kysymys, mutta muuttaminen on kallista eikä läheskään kaikilla ole siihen varaa. Ei etenkään asuntovelallisilla.
Oletko sinä aloittaja? Muuten olisin itsekin ehdottanut, että kannattaa vaihtaa paikkakuntaa, kun sinne nykyiseen ei ole mitään sidoksia. Onhan tuo vastaostettu asunto hidaste.
Vierailija kirjoitti:
Voi juma mitä haaskausta! Itse teen töitä kahden edestä, mutta työnantajan linjaus on, ettei apuja tule. Niin mielelläni jakaisin puolet töistäni jollekin hyvälle, pätevälle työttömälle, joita tiedän tuolta kortistosta kyllä löytyvän.
Nytkin käyn töiden jälkeen kauheilla ylikierroksilla, kun olen painanut 200 lasissa koko päivän. Äänestäisin heti sitä puoluetta, jonka keskeinen ohjelma olisi töiden jakaminen, työajan lyhentäminen ja ylipäätään sen miettiminen, miten mielekkäitä palkallisia töitä riittäisi useammalle. Sen sijaan että nykyisistä työllisistä revitään kaikki irti ja ylikin.
Niin. Ei ole kuitenkaan työttömän vika, että sinä joudut paahtamaan työssäsi viiden edestä, vaan työnantajasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi juma mitä haaskausta! Itse teen töitä kahden edestä, mutta työnantajan linjaus on, ettei apuja tule. Niin mielelläni jakaisin puolet töistäni jollekin hyvälle, pätevälle työttömälle, joita tiedän tuolta kortistosta kyllä löytyvän.
Nytkin käyn töiden jälkeen kauheilla ylikierroksilla, kun olen painanut 200 lasissa koko päivän. Äänestäisin heti sitä puoluetta, jonka keskeinen ohjelma olisi töiden jakaminen, työajan lyhentäminen ja ylipäätään sen miettiminen, miten mielekkäitä palkallisia töitä riittäisi useammalle. Sen sijaan että nykyisistä työllisistä revitään kaikki irti ja ylikin.
Ai? Haluat siis orjan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Onnellinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ainainen tietsikan ja puhelimen äärellä istuminen alkaa jo kyllästyttää, vaikka työttömyyttä on takana vasta kuukausi. Asun pienessä kaupungissa huonojen liikenneyhteyksien päässä eikä täällä ole oikein mitään harrastusmahdollisuuksia. Marttakerho ja seurakunnan kuoro ei kiinnosta.
Muutin tänne pari vuotta sitten työn perässä enkä ole saanut täältä yhtään ystävää. Kävin kerran kahvilla yhden entisen työkaverini kanssa, mutta siitä jäi väkinäinen olo ja tuskin enää tavataan muuten kuin ohimennen. Kaikki vanhat kaverini ja sukulaiseni asuu niin kaukana ettei tapaamiset oikein onnistu.
Miten saisin ajan kulumaan ilman että pää hajoaa? Nyt talvella ei viitsi edes ulkoilla kun on niin kylmä.
Olen aina ollut työtön tai minusta voisi sanoa "työtävieroksuva "Päivällä heräilen puolenpäivän jälkeen keittelen kahvit ja kaurapuuron.Siinä samassa luen päivänuutiset netistä. Sitten jos hyvä ilma lähen kaupungille käveleskelemään ja tapaan samanlaisia ystäviäni.Kirjastossa vietän paljon aikaa ja sitten näiden panotuttavien kanssa kun heidän miehet töissä. Nautin joka päivästä en tuu koskaan tekemään töitä,en nää mitään järkee kun pärjään tällä mitä saan.
Oot kyllä niin suomalaisen sosiaaliturvan irvikuva kuin olla ja voi. Jos vertaan sua mun miesystävään (kirjoitin tuossa ylempänä miten hän viettää työttömät päivänsä), niin ei voi kuin ihmetellä että miksi m**hanmuuttajia vihataan ja sinunlaisiasi kannustetaan sosiaalituin.
Miesystäväni on siis m**hanmuuttaja ja hänen prosessinsa on vielä kesken, joten hän saa vajaat 50 euroa viikossa jolla on pärjättävä (ostettava ruoka, hygieniatuotteet ja vaatteet, maksettava prepaid liittymä puhelimeen, mahdolliset bussi- ja junaliput ym jos haluaa jonnekin mennä). Sen sijaan että vain lepäilisi laakereillaan ja laiskottelisi puolillepäivin hän kehittää itseään opiskelemalla ja sivistämällä itseään muutenkin. Plus se vapaaehtoistoiminta.
Ihan sylettää että mun verorahoilla elätetään sinunlaisiasi loisia. Anteeksi että sanon, mutta mä häpeän sun puolesta.
Sekoomus...
Silppu kirjoitti:
Mitä jos hakisit töitä
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehes ei varmaan työtä kaipaa....
Löhöö ja lekottele peiton alla, ja haistele omia pieruja. Kun pääsee oikein pitkä, nauraa hörötä.
treffit kirjoitti:
Mun miesystävä on työtön ja "arkirutiini" on:
- herätys kahdeksalta, tunnin aamulenkki (kävely)
- aamiainen
- kielen opiskelua 1 h
- lukemista (fiktiota)
- vapaaehtoistyötä 3 krt/viikossa ma, ke, to
- ruuanlaitto (harrastus)
- maalaus/piirtäminen
- podcastit
- kuntosali/uinti/toinen kävelylenkki
- iltaisin kavereitten kanssa hengailua/pelailua (lauta- tai konsolipelit)/Netflix
Juuri jotain tällaista. Lisättynä jonkun ehdottamalla siivoamisella ja romujen läpikäymisellä/myymisellä/lahjoittamisella. Kielten opiskelu on huippujuttu, itsekin opiskelisin kun tästä vuorotyöhelvetistä vapautuisin. Kirjastosta ja netistä löytyy ilmaista materiaalia. Kahvittele naapurin mummon kanssa.
Mikä kylmä siellä ulkona muka on. Talvella voi hiihtää jos saa jostain halvat sukset. Lämpimällä ilmalla voi retkeillä ja tutustua oman maansa kasveihin ja eläimiin. Onkiminen on lähes ilmaista. Omaan kotikaupunkiinkin voi myös tutustua. Lähde toisen työttömän kanssa bongaamaan arkkitehtuuria, lähiluontoa, historiallisia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Voi juma mitä haaskausta! Itse teen töitä kahden edestä, mutta työnantajan linjaus on, ettei apuja tule. Niin mielelläni jakaisin puolet töistäni jollekin hyvälle, pätevälle työttömälle, joita tiedän tuolta kortistosta kyllä löytyvän.
Nytkin käyn töiden jälkeen kauheilla ylikierroksilla, kun olen painanut 200 lasissa koko päivän. Äänestäisin heti sitä puoluetta, jonka keskeinen ohjelma olisi töiden jakaminen, työajan lyhentäminen ja ylipäätään sen miettiminen, miten mielekkäitä palkallisia töitä riittäisi useammalle. Sen sijaan että nykyisistä työllisistä revitään kaikki irti ja ylikin.
Ihmisistä revitään kaikki irti. Kuulin vasta unelma-ammatissaan olevan hyvän työntekijän palaneen loppuun, taas. Vielä muutama vuosi sitten oli töitä sopivasti ja työn iloa riitti. Nyt on töitä liikaa ja jatkuva väsymys päällä. Itsellä vähän samat fiilarit. Muutenkin voitaisiin suosia enemmän vaikka osa-aikatöitä niille joille se riittää. Jäisi aikaa muuhunkin.
Ota selvää ap,missä voisit kouluttautua vastaamaan palvelevaan puhelimeen.Tärkeä ja vaativa homma.Sopiiko luonteellesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti joku kiva juttu mitä haluaisit työksesi tehdä ja ala sitten työstää liiketoimintasuunnitelmaa. Tee sitä sillä ajatuksella, että jonain päivänä voisit myös toteuttaa suunnitelman.
Hyvä idea, kunhan sitä ei ota liian tosissaan. Yrityksen perustaminen Suomessa on mieletön riski, jos oma talous ei ole todella vakaalla pohjalla.
Totta.
Itse otin varman päälle.
TE-keskuksesta kysyin yksityiskohtaiset ohjeet, ja uskaltauduin liittymään työosuuskuntaan 2% osuudella. Tein vielä työsopimuksen osuuskunnan kanssa ja kaiken piti olla ok, sillä osuuskunta hoitaa työnantajavelvoitteet ja maksaa minulle palkkaa siten kuin palkansaajille palkkaa maksetaan. Aluksi tämä oli TE-toimistollekin ok. Työttömyysturvalain mukaan olen yksiselitteisesti työntekijä, sillä osuuteni osuuskunnasta on alle 14% (2% on vähemmän kuin 14%) ja olen tehnyt työsopimuksen osuuskunnan kanssa ja osuuskunta hoitaa työnantajavelvoitteet.
Myöhemmin TE-toimistossa kuitenkin päättivätkin, että olen sittenkinkin yrittäjä.
Tämä selvisi minulle kun aloin kyselemään työttömyyskassasta työssäoloehdon täyttymisestä. Sain kuulla, että työskentelyni ei kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa, sillä olen yrittäjä Ö_ö
Olen kuullut juttuja pöytälaatikkorunoilijoista, ja pitsinnyplääjistä, joista TE-toimisto on tehnyt yrittäjiä, mutta en osannut kuvitella, että sama osuisi omalle kohdalle. Olin niin varovainen ja käytin tarkasti vain oikeita, TE-toimiston hyväksymiä sanakäänteitä kaikessa kommunikaatiossa.
Nyt sitten taistelen TE-toimistoa vastaan kuin Don Quijote konsanaan tuulimyllyjä vastaan.
Kannattaa olla varovainen jo se liiketoimintasuunnitelman kanssa, vaikka ei oikeasti aikoisi mitään yritystä perustaa. Jos TE-toimisto saa vihiä semmoisista suunnitelmista, niin äkkiäkös se sinusta yrittäjän tekee.
Melkein kukaan ei ole maininnut työnhakua! Ihan kamalaa!
Jos sinulla ei ole paikkakunnalle sidoksia, eikä työllistyminen sielä ole mahdollista niin nyt ryhdyt hakemaan töitä laajemmalla säteellä.
Ymmärrän, että päivissä pitää olla muutakin sisältöä, mutta pari tuntia päivässä mielestäni voi hyvin käyttää työllistymiseen. Tsemppiä!