Pidä aivot vireinä jumppaamalla

Miksi aivoja pitäisi jumpata?
Monille lienee tuttu ajatus siitä, että lihaksia voi treenata erilaisten harjoitteiden avulla. Painoja nostelemalla hauis kasvaa ja vatsalihasliikkeillä saa sixpackin. Vähemmän tunnettu ja vähän hullunkuriseltakin kuulostava ajatus on aivojen treenaaminen. Aivot voi nähdä samanlaisena lihaksena kuin kaikki muutkin ja niitä voi treenata, jos ei aivan samanlaisilla harjoituksilla, niin ainakin tietyntyyppisillä harjoitteilla.
Alan asiantuntijat puhuvat usein kognitiivisista toiminnoista. Niillä tarkoitetaan erilaisia tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä prosesseja. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi havaitseminen ja tunnistaminen eli miten ihminen tunnistaa värejä, muotoja, esineitä tai kasvoja; erilaiset kielelliset toiminnot kuten kyky tunnistaa ja tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä; mutta myös ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu. Tieteellisissä tutkimuksissa on tosiaan havaittu, että kaikkia näitä prosesseja voi treenata ja niissä voi tulla aina vain paremmaksi.

Pitkään oli vallalla ajatus, että hermosolut eivät uusiudu, eivätkä ne mukaudu uuteen tilanteeseen. Nykyään kuitenkin jo tiedetään, että hermosolut voivat sekä uusiutua että muuttua erilaisten ärsykkeiden ansiosta. Hermosolut muuttuvat fyysisesti, kun niitä harjoitetaan uuden ärsykkeen kanssa toistuvasti. Vähän samaan tapaan kuin jokin vieraan kielen sana saattaa tuntua aluksi mahdottomalta lausua, mutta yhä uudelleen toistamalla sanan ääntämys lopulta muuttuu oikeaksi. Samoin aiemmin oli vallalla ajatus, että ‘vanhat’ aivot tai hermosolut eivät voi oppia uutta. Nykytiede on onneksi osoittanut tämänkin jo vanhentuneeksi ajatteluksi. Aivojen treenaamisessa on kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin, aivan kuin kaikessa muussakin harjoittelussa lopputulos kärsii, jos harjoituksia ei tee toistuvasti. Opittu unohtuu ja ‘lihaksen’ massa katoaa. Toisekseen, harjoittelussa on tärkeää käyttää harjoituksia, jotka on suunniteltu tietyn kognitiivisen toiminnon harjoittamiseen. Et siis voi vain napata mitä tahansa peliä, vaan tarvitset asiantuntijan suunnitteleman pähkinän. Onneksi netti on täynnä erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat työkaluja harjoitteluun.

Muutamia perinteisempiä pelejä aivojen jumppaamiseen

Joku saattaa väittää, että aivojumppaa voi tehdä vain digitaalisessa muodossa. Heitä on hyvä kevyesti napauttaa olkapäälle rullalle käärityllä sanomalehdellä, jonka päällimmäisellä sivulla komeilee sanaristikko. Ristikot ovat miljoonien suosikki ja niiden täyttäminen voi todella auttaa sanojen mieleen palauttamisessa.

Lisähaastetta ristikoihin saa asettamalla itselleen aikarajan. Hieman uudempi monien suosikki on Sudoku, eräänlainen sanaristikko numeroilla. Sudokun kerrotaan harjoittavan työmuistia (joudut pitämään mielessäsi useita numeroita yhtä aikaa), suunnitelmallisuutta (joudut suunnittelemaan etenemistäsi pelissä), visuaalista havainnointia (yhdellä katseella on nähtävä mikä numero puuttuu) ja joustavuutta (kun huomaat kirjoittaneesi ruutuun väärän numeron ja korjaat sen, käytät hyväksesi joustavuutta). Jos ehdottomasti haluat pysyä digitaalisessa maailmassa, saa sekä sanaristikoita että sudokuja pelattua kännykällä.