Lue keskustelun säännöt.
Mitä toivot mieheltä lahjaksi ystävänpäivänä?
02.02.2019 |
Mies vie mut matkalle Wieniin ja sacher-kakkua syömään
Kommentit (27)
Olen vuosien vieriessä oppinut, ettei minun miehelläni ole tapana muistaa minua ikinä missään tilanteessa millään lahjalla, kortilla, yllätyksillä tai "treffeillä". Miehen mielestä normimakkaritanssi on lahja, esim synttäriseksi. Minun mielestäni tuo taas on muutenkin hyvin arkipäiväinen ja olennainen osa parisuhdetta, etten osaa miltään kantilta ajatella sitä lahjaksi. Minun mielestäni myös lahjat, kortit, yllätykset, pienet muistamiset arjessa olisivat ihania ja kovin yksipuolisesti niitä teen. En sitten tiedä säväyttääkö ne miestä millään tapaan, huurteiselle kuistin penkille kirjotettu rakkausruno, valmiiksi tehdyt aamupalat, hartioiden hieronnat jne.
Ystävänpäivän vietto yksinään tuntuu perin kurjalta. Kaikki ystäväni viettävät päivän kumppaninsa kanssa kuherrellen joten heistäkään ei saa edes kahviseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vuosipäivä ystävänpäivänä, vietetään sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjojen vaihdon sijaan tehdään ystävänpäivänä jotain mukavaa yhdessä. Tänä vuonna käydään ulkona syömässä ja teatterissa.
Ensi vuonna sitten yhdessä lätkämatsiin?
Äh, kuinka väsynyttä ajatella, että miestä kiinnostaa vain lätkämatsi ja teatteri yhdistettynä ravintolakäyntiin on naisen yksipuolinen päätös yhteisestä tekemisestä.
Pyydä kymmeneltä mieheltä lista mitä kuuluu täydelliseen päivään niin ei sieltä löydy teatteria kärkisijoilta ellei satu olemaan näyttelijä
Ajanhukkaa... ei se mitään listaa alkaisi tehdä. Tuhisisi moisten listojen olevan hömppää...
Pyysin häneltä lahjaksi kasvin ruukussa, koska sellainen meiltä puuttuu. Nimenomaan sellainen joka jää kotiin moneksi vuodeksi, ei poisheitettävä. Itse ostan hänelle pelin Steamista.
Minä toivon kunnon seksi sessiota :D pitkän kaavan mukaan ja varmaan sen saankin! ja viiniä ja pitsaa nautitaan aktin jälkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että mies olisi riittävän fiksu, suhteellisuudentajuinen ja historiaa tunteva ohittamaan tällaiset kauppiaiden keksimät juhlapäivät olankohautuksella. Ja onneksi onkin.
Sen sijaan muulloin ilostun kyllä ravintola- tai teatteri-illasta, ja voisin lähteä lätkämatsiinkin, jos mies haluaisi mennä.
Meillä ei kumpikaan muista, vaikka häistä on vasta 3v. Työhönottotilanteessa kysyttiin hääpäivää (asumme eri maassa, verotukselliset syyt) ja hävetti kun piti ruveta kesken kaiken soittelemaan miehelle, joka ryhtyi kaivamaan papereista työnantajan odotellessa.
Vastaus itse kysymykseen: en mitään. Turhaa jenkkihapatusta ja täysin kaupallinen "juhla". Ostetaan kun jotain tarvitaan, turhaa rojua on jo nurkissa ihan riittämiin, sitä ei tarvita lisää. Meillä arvostetaan ja muistetaan puolisoa joka päivä muilla tavoin kuin lahjoilla. Ja jos nyt sattuu tulemaan vastaan joku asia, jota puolison tietäisi erityisesti arvostavan, sen voi hankkia muutenkin ilman juhlapäiviä.