Lue keskustelun säännöt.
Vanhustenhoidossa saataisiin säästöä jos hoito porrastettaisiin, jäisi hoitajien takahuonepaussit pois
02.02.2019 |
Vanhuksille luotaisiin kullekin oma rytminsä. Tämä voinnin mukaan. Ei olisi hoidossa sellaista hetkittäistä ruuhkaa vaan työntekijät tekisi töitä koko työvuoronsa ajan eivätkä vetäytyisi takahuoneen taukotiloihin "työssä viihtymään".
Ihmettelen että miksi tätä ei ole tehty jo? Ei vanhukset töihin ole lähdössä klo. 7, joten ei väliä mihin aikaan kukin herää ja päivänsä aloittaa.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt lähihoitajana 3 eri vanhainkodissa ja kaikissa sama homma. Aamun kahvitauko klo 8.45-9.20 ja lounas 11.30-12.30 ja iltapäivän kahvi 14-14.30. Nyt mulla eri alalla 10 min kahvit jotka piipataan kulkulätkällä ja ruokkis 30min palkaton. Ihmettelen tuota puhetta kiireestä? Suosittelen johtoa rantautumaan yllärinä kentille.
Mulla on tämä kokemus yhdestä ainoasta työpaikasta, mutta siellä tämä päti. Hoivakoti, jossa hoitajat aina pomolle valittivat, ettei ehdi mitenkään käyttää kuntouttavaa työotetta ja kävelyttää asukkaita vaikka käytävällä, kun on niin vähän työntekijöitä. Asukkaat hoidettiin hirveällä kiireellä asukkaan toiveista, kivusta ja mistään välittämättä, omia viikonlopputekemisiä sängyn yli työparille naureskellen. Se hirveä kiire oli tosiaan sinne taukohuoneeseen ja tupakalle.
Mutta tämä kokemus on itselläni ainutkertainen ja kaikkialla muualla asukkaista tai potilaista on oikeasti välitetty ja työtä ovat tehneet ihmiset, jotka ovat oikealla alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oliskin varmaan tosi hyvä ratkaisu kaikkiin tehokkuusongelmiin, että takahuonepaussit pois! Töihin on tultu tekemään töitä. Mihin nyt jotain kahvitaukoa tarvii! Harmi että ne on lakisääteisiä, mutta ehkä uusi hallitus hoksaa tämän epäkohdan ja älyää poistaa kaikki turhat tauot. Vai tehdäänkö kansalaisaloite?
Mikä ihme on lakisääteinen kahvitauko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää tämä lillukanvarsiin, lue hoitajien tauot ja mitoitukset, kohdistuva keskustelu on. Suomeen päästetyt isot ulkomaiset toimijat kierrättävät voittonsa ulkomaiden kautta, eivätkä maksa veroja Suomeen, joka taas johtaa suomalaisten verojen nousupaineeseen. Nämä toimijat maksavat massiivia osinkoja sijoittajilleen ja ylimmälle johdolle. Tämä rakenne pitäisi purkaa ja ottaa asioiden hoito omaan haltuumme. Verot kiertäisivät siten omassa maassamme ja hyödyttäisivät tätäkin palvelua maamme vanhuksille.
Kyllä, mutta se ei tarkoita että palveluiden pitäisi olla julkisia. Se on nähty millä tasolla esimerkiksi julkinen vanhustenhoito on.
Julkisella puolella hoito on usein huomattavasti laadukkaampaa ja varmempaa kuin yksityisellä, vaikka juuri toisin uskoisi.
Vanhustenhoidon huonoa tilaa on koko ajan yritetty selittää pois syyttelemällä hoitajia. No tämä linja ei ole tuottanut parannuksia tähänkään asti, joten voisiko aloittaja keksiä jonkun muun tavan parantaa esiintulleita epäkohtia?
Syynä tähän kriisiin on nimenomaan se, että alalla on liikaa kaikenmaailman ylhäältä alaspäin annettuja määräyksiä, ohjeistuksia ja suosituksia. Siis innovaatiokotkotusten höpöosasto voi ja toimii hyvin. Samainen osasto keksii päivittäin uusia velvoitteita ja työnkuvia hoitajille (samaan palkkaan), mutta on järjestelmällisesti katsonut olemassaolevien epäkohtien yli ja ohi. Hoitajien todelliset hätähuudot alalla vallitsevista epäkohdista ja epäinhimillisyydestä ovat kaikuneet kuuroille korville.
Sanotaan että vanhemman on huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan pystyäkseen olemaan lapsilleen hyvä vanhempi. Ihan sama sääntö pätee hoitoalalla. Jos työntekijät kokevat jatkuvaa pahoinvointia riittämättömyyden tunteiden ja huonojen työolosuhteiden vuoksi, niin todennäköisesti tämä heijastuu suoraan hoidettaviin asiakkaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varaa palkata lisäkäsiä koska hoivakodit tuottaa rumasti voittoa.
Eihän se näin mene vaan velottavat lisää rahaa veronmaksajilta kun hoitajien märää pakkolisätään:)
Tienaavat paremmin:)
Miksi tuota edellistä kommenttia on alapeukutettu, kun se on juuri noin?
Ei kai täällä niin tyhmää porukkaa ole, että hoitajien määrän lisääminen mitenkään vaikuttaisi yrittäjän voittohin? Lisäraha tulee veronmaksajilta ja on pois jostain muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä näkee kuinka pihalla tyypit ovat vanhustenhoidon realiteeteista. Surullinen tosiasia, joka tulee vielä pahenemaan seuraavien vuosien aikana on, että laitokset on suuria vanhusten säilytyslaitoksia, jotka natisevat liitoksistaan. Liikaa vanhuksia ängetään osastoille - minnekäs muualle? Ja aina kun yksi kuolee tulee seuraavana päivänä jo seuraava.
Ei nuo isot yksiköt kuulkaas taivu mihinkään vanhus syö silloin kuin huvittaa ja herää oman mielensä mukaan.
Jos aamiainen on klo 7.30-10.30, se on jonkinlainen kompromissi siitä, että ympäriharhaileva aamukukkuja Paavo heräilee klo 5.00 kolistelemaan alusvaatteillaan ympäri osastoa, kun taas Lempi nukkuisi joka päivä vaikka koko päivän vuoteessaan, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.
Lisäksi laitosten päivärytmi on tavallaan osa vanhusten kuntoutusta. Pidetään jonkinlaisesta rutiineista kiinni = ollaan elämänsyrjässä kiinni. Myöskin se epäkohta, että vanhusten yön aikainen paasto venyy liian pitkäksi ehkäistään sillä, että on olemassa säännölliset ruoka-ajat.
Moni meistä on todella hyvin perillä vanhustenhoidon realiteeteista! Aivan varmasti laitoksissa on muitakin mahdollisuuksia järjestää hoitoa kuin esimerkiksi siten, että kaikkien on noustava ylös klo 7, koska osastolle tulevat siivoojat silloin. Haluatteko tietää, missä kunnassa toimittiin näin?
Väitätkö sinä tosissasi, että jossakin ajatellaan vanhusten kuntoutusta? Joo, ehkä jossain, mutta jos säännöllisen ruoka-ajat ovat oikeasti ainoa "kuntoutusmuoto", niin ei hyvin mene. Sanalla "tavallaan" on tuossa lauseessa tietty merkitys, eli keksitään kuntoutukseksi sellaista, joka on aivan normaalia elämää.
Nimenomaan normaali elämä on se tärkein osa kuntoutusta. Ihan pienet jutut. Mitäköhän sinä mahtaisit koittaa saada muistisairaan vanhuksen tekemään kuntoutuksessasi :D
Työhyvinvointii kuuluu myös tauot. Välttämätöntä taukoja ei tietenkään tarvitse pitää yhtäaikaa, mutta kyllä työkavereiden kanssa ruoattelu ja ajan viettäminen on myls työhyvinvointia lisäävä asia. En tiedä ehkä monen mielestä se pitäisi mieluummin tehdä työpaikan ulkopuolella esim. viettämällä tyhy-päivää vaikka kuntoillen. Säästöjä se toki ei toisi kun työissä on kuitenkin oltava joidenkin usein sijaisten "ylimääräisinä" työntekijöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oliskin varmaan tosi hyvä ratkaisu kaikkiin tehokkuusongelmiin, että takahuonepaussit pois! Töihin on tultu tekemään töitä. Mihin nyt jotain kahvitaukoa tarvii! Harmi että ne on lakisääteisiä, mutta ehkä uusi hallitus hoksaa tämän epäkohdan ja älyää poistaa kaikki turhat tauot. Vai tehdäänkö kansalaisaloite?
Onko pakko olla samaan aikaan tauolla? Ei ongelma ole lakisääteiset tauot vaan se, että ketään ei ole asukkaitten puolella silloin, kun koko henkilökunta on tauolla tai "raportilla" jopa 1,5 tuntia, kaikki samaan aikaan! Tämä raporttiaika oli muinoin kanslian ovessa.
Ei henkilömäärän lisääminen ongelmaa ratkaise, eikä taukojen poistaminen. Varsinkin dementiaosastoilla yksi osaava hoitaja saa aikaan enemmän kuin neljä osaamatonta, kun saa asukkaat toimimaan oikein. Esimerkiksi kuntouttava hoito-ote on useimmissa hoitolaitoksissa täysin vieras käsite, vaikka sitä on esitetty ainakin kymmenen vuotta. Ei vaan mene perille!
Perustelkaa alapeukkunne!
Tarkoitatteko, että oikeasti pitäisi olla juorutauot ja alapeukutatte taukojen porrastamista?
Vai tarkoitatteko, että henkilöiden lukumäärä on tärkeämpi kuin se, mitä he oikeasti tekevät?
Ainakin meillä yhteinen tauko parantaa työilmapiiriä ja niillä saadaan parhaat ideat viriketuokioihin yms, työasioita kun lähinnä puhutaan. Ja kun asukkaista iso osa on kahden autettavia niin mitenpä paljoa porrastelet kun hoitajat tarvitaan työhön yhtäaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksillakin on itsemääräämisoikeus. Jos ei viitsi nousta kuudelta, niin ei oo pakko. Jos kerta maksaa hoidosta, tulisi aamutouhut saada silloin kun itsellä on aamu. Oli se sitten jo kolmelta tai kympiltä. Ja kaikkien ei ole pakko syödä samaan aikaan. Itsemääräämisoikeus, eli lounaan voisi ottaa vaikka iltapäivällä kolmelta. Kyllä laitoksen tulee taipua erilaiseen rytmiin.
Miksi pitäisi? Eikö vanhuksella tuossa tlanteessa kuulu olla itsemääräämisoikeus siihen että ei mene laitokseen jonka rytmiin ei taivu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä näkee kuinka pihalla tyypit ovat vanhustenhoidon realiteeteista. Surullinen tosiasia, joka tulee vielä pahenemaan seuraavien vuosien aikana on, että laitokset on suuria vanhusten säilytyslaitoksia, jotka natisevat liitoksistaan. Liikaa vanhuksia ängetään osastoille - minnekäs muualle? Ja aina kun yksi kuolee tulee seuraavana päivänä jo seuraava.
Ei nuo isot yksiköt kuulkaas taivu mihinkään vanhus syö silloin kuin huvittaa ja herää oman mielensä mukaan.
Jos aamiainen on klo 7.30-10.30, se on jonkinlainen kompromissi siitä, että ympäriharhaileva aamukukkuja Paavo heräilee klo 5.00 kolistelemaan alusvaatteillaan ympäri osastoa, kun taas Lempi nukkuisi joka päivä vaikka koko päivän vuoteessaan, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.
Lisäksi laitosten päivärytmi on tavallaan osa vanhusten kuntoutusta. Pidetään jonkinlaisesta rutiineista kiinni = ollaan elämänsyrjässä kiinni. Myöskin se epäkohta, että vanhusten yön aikainen paasto venyy liian pitkäksi ehkäistään sillä, että on olemassa säännölliset ruoka-ajat.
No sittenhän se eräs hoivapalveluyrittäjä oli oikeassa, että vain noille ruuhka-ajoille täysi miehitys, ja muulle ajalle pienempi. Ei muillakaan ruumiillisen työn aloilla siitä makseta että vain on työpaikalla.
Ja miten tämä käytännössä onnistuu? Ekstrahoitajat käyvät työpaikalla vain ruoka- ja pesuaikoina, lopun aikaa ovat palkatta kotona?
/12
Tämä nyt on vaan työnjärjestelystä kiinni. Sopivasti porrastusta asukkaiden hoidossa ja oikeanlainen työnjärjestely niin sama porukka saadaan riittämään niin ruuhka-aikoina kuin muinakin aikoina eikä turhia joutoaikoja tule. Esim. sen "yökön" ei tarvitse poistua klo 6.00 vaan voi olla auttamassa aamupalaruuhkassa ja lähteä sitten. Myös hallinnolliset hommat voidaan tehdä ei ruuhka-aikana, jolloin johtavat hoitajat yms. tekevät myös näitä ruuhka-aikoja. Toisissa paikoissa tämä osataan, toisissa valitettavasti ei.
Eiköhän se ole parempi että se yökkö pääsee nukkumaan. 3-vuorotyöstä on joka tapauksessa terveyshaittoja, mutta yövuoron pidentäminen vain pahentaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Työhyvinvointii kuuluu myös tauot. Välttämätöntä taukoja ei tietenkään tarvitse pitää yhtäaikaa, mutta kyllä työkavereiden kanssa ruoattelu ja ajan viettäminen on myls työhyvinvointia lisäävä asia. En tiedä ehkä monen mielestä se pitäisi mieluummin tehdä työpaikan ulkopuolella esim. viettämällä tyhy-päivää vaikka kuntoillen. Säästöjä se toki ei toisi kun työissä on kuitenkin oltava joidenkin usein sijaisten "ylimääräisinä" työntekijöinä.
Työhön kuuluu kaksi palkallista kahvitaukoa ja palkaton ruokatauko.
Muu aika käytetään työntekoon jota johonkin "piiloon" vetäytyminen ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä näkee kuinka pihalla tyypit ovat vanhustenhoidon realiteeteista. Surullinen tosiasia, joka tulee vielä pahenemaan seuraavien vuosien aikana on, että laitokset on suuria vanhusten säilytyslaitoksia, jotka natisevat liitoksistaan. Liikaa vanhuksia ängetään osastoille - minnekäs muualle? Ja aina kun yksi kuolee tulee seuraavana päivänä jo seuraava.
Ei nuo isot yksiköt kuulkaas taivu mihinkään vanhus syö silloin kuin huvittaa ja herää oman mielensä mukaan.
Jos aamiainen on klo 7.30-10.30, se on jonkinlainen kompromissi siitä, että ympäriharhaileva aamukukkuja Paavo heräilee klo 5.00 kolistelemaan alusvaatteillaan ympäri osastoa, kun taas Lempi nukkuisi joka päivä vaikka koko päivän vuoteessaan, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.
Lisäksi laitosten päivärytmi on tavallaan osa vanhusten kuntoutusta. Pidetään jonkinlaisesta rutiineista kiinni = ollaan elämänsyrjässä kiinni. Myöskin se epäkohta, että vanhusten yön aikainen paasto venyy liian pitkäksi ehkäistään sillä, että on olemassa säännölliset ruoka-ajat.
Päivärytmin ylläpitoon liittyy myös hoitajamitoitus. Jos aina elettäisiin vain yksittäisen vanhuksen oman mielen mukaisesti (erittäin kyseenalaista koska muistisairas ei ehkä koskaan haluaisi tai muistaisi syödä), jouduttaisiin ongelmiin yöhoidossa.
Isoissa yksiköissä yövuorossa saattaa olla yksi hoitaja 30 asukasta kohden. Joten jos iso osa asukkaista nukkuu päivisin, joilloin osastolla on päivän suurin miehitys, työ kasaantuisi öihin epäergonomisesti sille yhdelle hoitajalle. Tämä on myös turvallisuusriski. Yksi hoitaja ei pysty yksin monitoroimaan isoa joukkoa yöllä harhailevaa ja kaatuilevaa porukkaa. Siinä ei ole paljon järkeä muutenkaan. Silloin miehitystä pitäisi siis porrastaa yöhön ja kuinkas kalliiksi se sitten tulisi?Että tässä yksi realiteetti ap:lle lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhyvinvointii kuuluu myös tauot. Välttämätöntä taukoja ei tietenkään tarvitse pitää yhtäaikaa, mutta kyllä työkavereiden kanssa ruoattelu ja ajan viettäminen on myls työhyvinvointia lisäävä asia. En tiedä ehkä monen mielestä se pitäisi mieluummin tehdä työpaikan ulkopuolella esim. viettämällä tyhy-päivää vaikka kuntoillen. Säästöjä se toki ei toisi kun työissä on kuitenkin oltava joidenkin usein sijaisten "ylimääräisinä" työntekijöinä.
Työhön kuuluu kaksi palkallista kahvitaukoa ja palkaton ruokatauko.
Muu aika käytetään työntekoon jota johonkin "piiloon" vetäytyminen ei ole.
Hoitotyössäkin on aika paljon sitä piilossa oloa. Käydään koulutuksissa, osallistutaan erilaisiin pakollisiin tentteihin esim. lovet (lääkeosaaminen) yms. Ja minusta olisi huolestuttavaa jos työohessa oppiminen ei hoitotyössä olisi mahdollisuutta, on välttämätöntä että tietoja välillä päivitetään. Yhtä välttämätöntä on se hyvään työilmapiiriin panostaminen ei sitä tehdä hoitajien huvin vuoksi vaan siksi että sillä parannetaan hoitotyön laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä näkee kuinka pihalla tyypit ovat vanhustenhoidon realiteeteista. Surullinen tosiasia, joka tulee vielä pahenemaan seuraavien vuosien aikana on, että laitokset on suuria vanhusten säilytyslaitoksia, jotka natisevat liitoksistaan. Liikaa vanhuksia ängetään osastoille - minnekäs muualle? Ja aina kun yksi kuolee tulee seuraavana päivänä jo seuraava.
Ei nuo isot yksiköt kuulkaas taivu mihinkään vanhus syö silloin kuin huvittaa ja herää oman mielensä mukaan.
Jos aamiainen on klo 7.30-10.30, se on jonkinlainen kompromissi siitä, että ympäriharhaileva aamukukkuja Paavo heräilee klo 5.00 kolistelemaan alusvaatteillaan ympäri osastoa, kun taas Lempi nukkuisi joka päivä vaikka koko päivän vuoteessaan, jos siihen annettaisiin mahdollisuus.
Lisäksi laitosten päivärytmi on tavallaan osa vanhusten kuntoutusta. Pidetään jonkinlaisesta rutiineista kiinni = ollaan elämänsyrjässä kiinni. Myöskin se epäkohta, että vanhusten yön aikainen paasto venyy liian pitkäksi ehkäistään sillä, että on olemassa säännölliset ruoka-ajat.
No sittenhän se eräs hoivapalveluyrittäjä oli oikeassa, että vain noille ruuhka-ajoille täysi miehitys, ja muulle ajalle pienempi. Ei muillakaan ruumiillisen työn aloilla siitä makseta että vain on työpaikalla.
Ja miten tämä käytännössä onnistuu? Ekstrahoitajat käyvät työpaikalla vain ruoka- ja pesuaikoina, lopun aikaa ovat palkatta kotona?
/12
Tämä nyt on vaan työnjärjestelystä kiinni. Sopivasti porrastusta asukkaiden hoidossa ja oikeanlainen työnjärjestely niin sama porukka saadaan riittämään niin ruuhka-aikoina kuin muinakin aikoina eikä turhia joutoaikoja tule. Esim. sen "yökön" ei tarvitse poistua klo 6.00 vaan voi olla auttamassa aamupalaruuhkassa ja lähteä sitten. Myös hallinnolliset hommat voidaan tehdä ei ruuhka-aikana, jolloin johtavat hoitajat yms. tekevät myös näitä ruuhka-aikoja. Toisissa paikoissa tämä osataan, toisissa valitettavasti ei.
Eiköhän se ole parempi että se yökkö pääsee nukkumaan. 3-vuorotyöstä on joka tapauksessa terveyshaittoja, mutta yövuoron pidentäminen vain pahentaa sitä.
Yövuorohan itsesään on 10 tuntinen. Kuka jaksaa 10 tunnin valvomisen jälkeen vielä jäädä auttelemaan aamuvuorossa? Ei tuonkaan ehdotuksen tekijä ole koskaan tehnyt yövuoroa hoitoalalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oliskin varmaan tosi hyvä ratkaisu kaikkiin tehokkuusongelmiin, että takahuonepaussit pois! Töihin on tultu tekemään töitä. Mihin nyt jotain kahvitaukoa tarvii! Harmi että ne on lakisääteisiä, mutta ehkä uusi hallitus hoksaa tämän epäkohdan ja älyää poistaa kaikki turhat tauot. Vai tehdäänkö kansalaisaloite?
Onko pakko olla samaan aikaan tauolla? Ei ongelma ole lakisääteiset tauot vaan se, että ketään ei ole asukkaitten puolella silloin, kun koko henkilökunta on tauolla tai "raportilla" jopa 1,5 tuntia, kaikki samaan aikaan! Tämä raporttiaika oli muinoin kanslian ovessa.
Ei henkilömäärän lisääminen ongelmaa ratkaise, eikä taukojen poistaminen. Varsinkin dementiaosastoilla yksi osaava hoitaja saa aikaan enemmän kuin neljä osaamatonta, kun saa asukkaat toimimaan oikein. Esimerkiksi kuntouttava hoito-ote on useimmissa hoitolaitoksissa täysin vieras käsite, vaikka sitä on esitetty ainakin kymmenen vuotta. Ei vaan mene perille!
Perustelkaa alapeukkunne!
Tarkoitatteko, että oikeasti pitäisi olla juorutauot ja alapeukutatte taukojen porrastamista?
Vai tarkoitatteko, että henkilöiden lukumäärä on tärkeämpi kuin se, mitä he oikeasti tekevät?
Koko henkilökunta ei ole yhtä aikaa tauolla vaikka sinä niin luulet. Eikä en ole kaikki siellä raporttia kuulemassakaan vaikka siellä olisi tärkeä kaikkien olla, se on se aika milloin vaihdetaan tiedot ja kuulumiset asiakkaista. Se, että sinä et löydä ketään tai kukaan ei istu oman omaisesi vieressä ei tarkoita ettei kukaan ole tekemässä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajien syyttely on useimmiten turhaa koska huonokuntoisten vanhusten hoitaminen hyvin on mahdoton tehtävä. Esim. jos dementikko haluaa koko ajan vessaa niin pitääkö olla yksi hoitaja taluttamassa edestakaisin vaikka suoli toimii vain aamulla jne.
Tämä osoittaa sen, että järjenkäyttö ei ole kovin suuressa arvossa hoitolaitoksissa. Vaihtoehtoja on vain kaksi, eikä mitään muuta tarvitse miettiä.
Ajattelepa tämä asia nyt niin, että dementikolle voidaan järjestää jokseenkin selkeä aikataulu päivittäin, eli KUNTOUTUKSENA olisi jotain pientä puuhaa. Nykyisillä laitosvanhuksilla on ollut muinoin selkeä jako miesten ja naisten töihin. Naiset voivat kuoria perunoita ja leikata matonkuteita, kuten kotihoidossa olevat vanhukset ovat aikoinaan tehneet, ja miehet "korjata" jotain.
Ei siinä ehdi haluta koko ajan vessaan, jos on joku tärkeä työ kesken. On myös huomattava se, että jatkuva vessaan haluaminen ja rivojen puhuminen voi olla jonkun alapääsairauden oire. Vanhuksella on siellä jotain tuntemuksia, mutta ei osaa selväsanaisesti enää ilmaista, että kirvelee tai kutiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oliskin varmaan tosi hyvä ratkaisu kaikkiin tehokkuusongelmiin, että takahuonepaussit pois! Töihin on tultu tekemään töitä. Mihin nyt jotain kahvitaukoa tarvii! Harmi että ne on lakisääteisiä, mutta ehkä uusi hallitus hoksaa tämän epäkohdan ja älyää poistaa kaikki turhat tauot. Vai tehdäänkö kansalaisaloite?
Onko pakko olla samaan aikaan tauolla? Ei ongelma ole lakisääteiset tauot vaan se, että ketään ei ole asukkaitten puolella silloin, kun koko henkilökunta on tauolla tai "raportilla" jopa 1,5 tuntia, kaikki samaan aikaan! Tämä raporttiaika oli muinoin kanslian ovessa.
Ei henkilömäärän lisääminen ongelmaa ratkaise, eikä taukojen poistaminen. Varsinkin dementiaosastoilla yksi osaava hoitaja saa aikaan enemmän kuin neljä osaamatonta, kun saa asukkaat toimimaan oikein. Esimerkiksi kuntouttava hoito-ote on useimmissa hoitolaitoksissa täysin vieras käsite, vaikka sitä on esitetty ainakin kymmenen vuotta. Ei vaan mene perille!
Perustelkaa alapeukkunne!
Tarkoitatteko, että oikeasti pitäisi olla juorutauot ja alapeukutatte taukojen porrastamista?
Vai tarkoitatteko, että henkilöiden lukumäärä on tärkeämpi kuin se, mitä he oikeasti tekevät?
Koko henkilökunta ei ole yhtä aikaa tauolla vaikka sinä niin luulet. Eikä en ole kaikki siellä raporttia kuulemassakaan vaikka siellä olisi tärkeä kaikkien olla, se on se aika milloin vaihdetaan tiedot ja kuulumiset asiakkaista. Se, että sinä et löydä ketään tai kukaan ei istu oman omaisesi vieressä ei tarkoita ettei kukaan ole tekemässä työtä.
En luule vaan tiedän. Aiemmin henkilökunta istui lasikopissa, josta näki potilaan mutta yhtä selvästi vieraat näkivät KOKO HENKILÖKUNNAN = 5 henkeä istumassa siellä. Ja juuri tämän lasikopin ovessa oli teksti "olemme raportilla klo 13.30-15" . * terveisiä teille, jotka tunnistatte paikan ja minut*
Nyt "raportti" pidetään toisessa huoneessa, jonka lasiovessa on verho. Tästä lukitun oven taakse sulkeutuneesta henkilökunnasta on useampia tapauksia, jolloin vieras joutui häiritsemään. Kerran lapsenlapset olivat katsomassa mummoaan, kun toinen mummo putosi lattialle tuolilta. " Me olemme nyt raportilla, meitä ei saa häiritä" tiuskaistiin oveen koputtaville lapsille. Sitten olivat nostaneet takamuksensa tuolilta, kun lapsi oli kovin hädissään ilmoittanut, että ei me saada sitä ylös.
En suinkaan epäile sitä, että kyseisessäkin tapauksessa ei olisi tehty kovasti työtä keskenään kansliassa kahvikuppien ääressä mutta ONKO PAKKO KOKO HENKILÖKUNNAN OLLA SAMAAN AIKAAN? Henkilökuntaa oli 2+3 = 5, asukkaita oli 12 ja vaihtuvuus hyvin vähäistä. Samaan aikaan oli olemassa laitos, jossa 30 asukkaan raportti hoidettiin 30 minuutissa ja vain yksi hoitaja edellisestä vuorosta oli raportilla ja toinen osastolla.
Meillä saakin jokainen vanhus herätä kun herää ja sitten mennään aamuhommiin. Toki viim 10 herätys, koska aamulääkkeet pitää ottaa aamuaikana. Olemme toimineet näin n 10 vuoden ajan yksityisessä hoivakodissa.
Ei ole tuonut meille säästöjä. Muita ideoita?
Säästöjä toki syntyy parhaiten kun hoito ei ole kovin laadukasta ja tehdään vain se kaikkein välttämätömin. Ei niikään henkilöstökuluista mutta hoitojaksojen pituuteen sillä on yllättävän suuri vaikutus.
Käytännössä se tarkoittaisi myös sitä ettö töissä ei ehdi tekemään kuin kaikkein välttämättämimmän. On turha haaveilla että vanhus silloin pääsisi ulos hoitajan auttamana, muista virikkeistä puhumattakaan tai pesulle kovin usein ellei kykene tekemään sitä omatoimisesti. Jos joku ehtisi auttamaan syömisessä ruoka olis jo ainakin ehtnyt jäähtyä, monessa paikassa todennäköisesti myös palamaan pohjaa jo ennen aterian alkua. Kukaan ei oikein tietäisi hoidosta mitään kun kukaan ei myöskään ehtisi kirjata tai raportoida.