Minkä ikäisenä kiinnostuit vastakkaisesta sukupuolesta "sillä silmällä"?

Rakastuin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Se oli voimakkaampi tunne kuin mikään koskaan sen jälkeen. Aikuisena tunteet on olleet laimeampia.

Päiväkodissa ihastuin Tommiin ja siitä se sitten lähti, kohteet vain vaihtuivat.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa ihastuin Tommiin ja siitä se sitten lähti, kohteet vain vaihtuivat.

Tyypillinen nainen. Lukuisia tuhottuja ihmiskohtaloita...

Ai perssilmällä vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa ihastuin Tommiin ja siitä se sitten lähti, kohteet vain vaihtuivat.

Tyypillinen nainen. Lukuisia tuhottuja ihmiskohtaloita...

Mitä olen tuhonnut? Ei ihastuminen sitä tarkoita että olisi suhteissa. 

Muistan eskarissa että olin vähän ihastunut yhteen poikaan, ja ala-asteella muutenkin oli jotain pikku ihastuksia. Mutta n. 12-vuotiaana alkoi sellaset hormonipärinät ettei oikeen muuta osannut ajatellakkaan kun kylän kuumimpia jonneja. Yläasteellekkin menin ihan innosta piukeana lähinnä sen takia, kun tiesin siellä olevan paljon enemmän kiinnostavia poikia kun meidän pienen paikkakunnan ala-asteella :D

Ihastuin ekaa kertaa 10-vuotiaana yhteen luokkatoveriini ja olin häneen ihastunut pari vuotta. Se on ehkä tähän päivään mennessä suurin ja merkittävin ihastukseni. Yläasteella ihastuin huomattavasti laimeammin toiseen luokkatoveriin, melkein kyse oli siitä että tahdonvoimalla tavallaan halusin ihastua johonkuhun koska pitihän sitä nyt ihastuksia olla, vaikka lievää kiinnostusta suurempia tunteita ei oikeasti ollut. Lukiossa ihastuin ulkonäön ja habituksen perusteella yhteen tyyppiin, jota en varsinaisesti edes tuntenut, mutta olin oikeastaan ihan tyytyväinen siihen että saatoin ihastella häntä kauempaa. Sitten kun siitä tokenin, en ole ollut ihastunut kehenkään. En ole koskaan ollut myöskään rakastunut.

T. Kylmä kala

Minulla oli eskarissa "poikaystävä" jonka kanssa pidettiin toisiamme kädestä kiinni. Ihan oikeasti kiinnostuin pojista vasta joskus viidentoista tienoilla...

Vierailija kirjoitti:

Itse muistan romanttisia ihastumisia päiväkodista n. 5-vuotiaana. Taaemmas en muista.

Säännöllisen masturboinnin aloitin 9-vuotiaana eli noihin aikoihin kiinnostus muuttui jo selkeästi seksuaaliseksi.

Nyt vielä nelikymppisenäkin syntyy uusia ihastuksia, vaikka naiset ovat murskanneet unelmani jo lukuisia kertoja.

M

Toivottavasti löydät vielä sen joka ei murskaa unelmiasi. Onnea tiellesi!

Olin noin 16. Siihen asti kavereiden kanssa puuhattiin yhtä sun toista, mihin ei tytöt kuuluneet. Mopot, musiikki, jääkiekko, hiekkamontut, puumajat, talkkarin kiusaaminen sekä kiljunkeitto. Kavereiden ensimmäiset tyttöystävät oli 17v. iässä, ja minä myöhäisherännäisenä 18 ikäisenä seurasin perästä. Meitä on viisi hyvää lapsuuden ystävää, joista kaksi on eronnut ja nyt uusissa suhteissa (toisella kierroksella), ja kolme edelleen nuoruuden ekoissa parisuhteissa. Kaikilla on lapsia, ja eronneet hoitaa muksujaan viikko-viikko. Mies vm73.

Aika samassa iässä kuin ap, tosi taisin olla 6 kun ihastuin ensimmäistä kertaa. Olen ihastunut lukuisia, lukuisia kertoja elämässäni ja rakastunut myös. Nyt olen ollut naimisissa viitisentoista vuotta, ja edelleen tykkään tarkkailla muita miehiä, vaikka mitään en teekään. Myös oma mieheni on ihana. <3

Tytöt saattavat masturboida jo paljon ennen kuin kokevat seksuaalisia tunteita, ihan sieltä 4-5 -vuotiaasta alkaen, samoin kiinnostus ihastumisena voi herätä hyvin varhain, mutta vasta murrosiän myötä siitä tulee intohimon siivittämää. 

Kiinnostuin lievästi vastakkaisesta sukupuolesta vasta 23-vuotiaana. Masturboin kyllä jo varhaisteininä, mutta seksi tai romantiikka ei oikein vieläkään kunnolla kiinnosta. En ole koskaan ihastunut.

N28

Mä olin jotain 14-v. Koskaan en ole saanut olla unelmieni miehen kanssa sen jälkeenkään.

Vierailija kirjoitti:

Muistan eskarissa että olin vähän ihastunut yhteen poikaan, ja ala-asteella muutenkin oli jotain pikku ihastuksia. Mutta n. 12-vuotiaana alkoi sellaset hormonipärinät ettei oikeen muuta osannut ajatellakkaan kun kylän kuumimpia jonneja. Yläasteellekkin menin ihan innosta piukeana lähinnä sen takia, kun tiesin siellä olevan paljon enemmän kiinnostavia poikia kun meidän pienen paikkakunnan ala-asteella :D

Kamalaa h*orailua siis ajatusmaailmallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan eskarissa että olin vähän ihastunut yhteen poikaan, ja ala-asteella muutenkin oli jotain pikku ihastuksia. Mutta n. 12-vuotiaana alkoi sellaset hormonipärinät ettei oikeen muuta osannut ajatellakkaan kun kylän kuumimpia jonneja. Yläasteellekkin menin ihan innosta piukeana lähinnä sen takia, kun tiesin siellä olevan paljon enemmän kiinnostavia poikia kun meidän pienen paikkakunnan ala-asteella :D

Kamalaa h*orailua siis ajatusmaailmallisesti.

Mielenkiintoista. Jopa eskari-ikäisen lapsen ihastusta joku pitää likaisena ja vääränä. Maailmasi mahtaa olla synkkä paikka.

Ysiluokalla tais olla.

Kiinnostunut naisista olen ollut aina. Varhaisimmat muistot jostain tarhasta eli päiväkodista. Koskaan en ole suhteessa ollut kuitenkaan, enkä voi sanoa että olisin ollut rakastunut.

M (ikä on vain numeroita)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan eskarissa että olin vähän ihastunut yhteen poikaan, ja ala-asteella muutenkin oli jotain pikku ihastuksia. Mutta n. 12-vuotiaana alkoi sellaset hormonipärinät ettei oikeen muuta osannut ajatellakkaan kun kylän kuumimpia jonneja. Yläasteellekkin menin ihan innosta piukeana lähinnä sen takia, kun tiesin siellä olevan paljon enemmän kiinnostavia poikia kun meidän pienen paikkakunnan ala-asteella :D

Kamalaa h*orailua siis ajatusmaailmallisesti.

Mielenkiintoista. Jopa eskari-ikäisen lapsen ihastusta joku pitää likaisena ja vääränä. Maailmasi mahtaa olla synkkä paikka.

Kyllä se oli tuo kuvaus 12-vuotiaasta eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan eskarissa että olin vähän ihastunut yhteen poikaan, ja ala-asteella muutenkin oli jotain pikku ihastuksia. Mutta n. 12-vuotiaana alkoi sellaset hormonipärinät ettei oikeen muuta osannut ajatellakkaan kun kylän kuumimpia jonneja. Yläasteellekkin menin ihan innosta piukeana lähinnä sen takia, kun tiesin siellä olevan paljon enemmän kiinnostavia poikia kun meidän pienen paikkakunnan ala-asteella :D

Kamalaa h*orailua siis ajatusmaailmallisesti.

Mielenkiintoista. Jopa eskari-ikäisen lapsen ihastusta joku pitää likaisena ja vääränä. Maailmasi mahtaa olla synkkä paikka.

Kyllä se oli tuo kuvaus 12-vuotiaasta eteenpäin.

Jos kyseinen kirjoittaja olisi poika joka hormoonipäissään ajatteli kylän lissuja pitäisit häntä myös h*orana?