Lue keskustelun säännöt.
Kielen maisteri, millainen kielitaito sinulla oli valmistuessasi?
31.01.2019 |
Olen itse maisterivaiheen venäjän opiskelija, ja yksi kaunis päivä huomasin, että osaankin pääainettani melko huonosti siihen nähden, että pian pitäisi valmistua kielen asiantuntijaksi.
Katselin kielitaitotasojen määritelmiä, ja siellä esim. B2 tuntuu olevan lähimpänä omaa tasoani, vaikka olen suorittanut syventävistä opinnoistakin jo suurimman osan. Seuraavalle eli C1-tasolle tuntuu olevan vielä loputtoman pitkä matka, mutta gradua alan kuitenkin tehdä näillä taidoilla, eikä se tunnu olevan kovin hankalaakaan. Tieteelinen kieli on kuitenkin hyvin konventionaalista ja selkeää.
... mutta siihen helppous sitten loppuukin.
Käytännön elämässä pystyn höpisemään niitä näitä, mutta taidan silti tehdä määrättömästi virheitä - kukaan ei vaan puutu niihin. Youtube-videoiden kommenttiosioita lukiessani olen melko kujalla, sanoja ja ilmaisuja pitää tarkistaa ihan koko ajan. Englanninkielisillä sivuilla ei edes huomaan lukevansa vierasta kieltä.
Periaatteessa voisin siis valmistua tällä naurettavalla kielitaidolla. Nyt tuntuu siltä, että oppiakseni taitavaksi ja varmaksi puhujaksi ja kirjoittajaksi vaadittaisiin ainakin parin vuoden asuminen kielialueella, ja silloinkin pitäisi olla varmaan oppimismoodi päällä koko ajan ja työtehtävien riittävän vaativia, ettei mene pelkäksi puhekielen opetteluksi.
Millaisia kokemuksia muiden kielten opiskelijoilla ja valmistuneilla on - milloin mielestänne saavutitte kielessä sellaisen tason, johon olitte tyytyväisiä ja jolla pärjäsitte meilestänne (ja muidenkin mielestä ;) hyvin kaikissa eteen tulevissa tilanteissa.
Mitä tällaisen tason saavuttamiseksi vaadittiin? Millaisia pätkiä asuitte kielialueella ennen valmistumista? Käytittekö kieltä jatkuvasti myös opintojen ulkopuolella?
Tuliko teille koskaan sellainen tunne, että osaamisenne olikin vain harhainen kuvitelma?
Ymmärrän, että oppiminen on elinikäinen prosessi, mutta nyt tuntuu siltä, että on pantava vitonen silmään ja alettava tehdä töitä ihan urakalla ...
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Sujuva keskustelutaito on taito siinä kuin muutkin. Ei sitä suinkaan ole kaikilla edes omalla äidinkielellään. Sinänsä epäreilua olettaa, että kaikki kieliä opiskelevat olisivat hyviä keskustelijoita.
Minusta tuo on aivan eri asia kuin mistä tässä ketjussa on puhuttu. Ei tässä mistään mestaripuhujista ole keskusteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen ketju! Onko ketään yliopistossa kiinaa, japania tai koreaa lukeneita?
Vierailija kirjoitti:
Sujuva keskustelutaito on taito siinä kuin muutkin. Ei sitä suinkaan ole kaikilla edes omalla äidinkielellään. Sinänsä epäreilua olettaa, että kaikki kieliä opiskelevat olisivat hyviä keskustelijoita.
Mutta onko ihminen pätevä esim. opettamaan kieltä, jolla ei osaa edes keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sujuva keskustelutaito on taito siinä kuin muutkin. Ei sitä suinkaan ole kaikilla edes omalla äidinkielellään. Sinänsä epäreilua olettaa, että kaikki kieliä opiskelevat olisivat hyviä keskustelijoita.
Minusta tuo on aivan eri asia kuin mistä tässä ketjussa on puhuttu. Ei tässä mistään mestaripuhujista ole keskusteltu.
Minä ajattelin lähinnä sitä, että tunnen monta suomalaista akateemisestikin koulutettua ihmistä, jotka eivät todellakaan säkenöi keskustelijoina. Yleissivistys voi olla huono, samoin perusvuorovaikutustaidot. Ei tällaisen ihmisen voi sanoa selviävän kahvipöytäkeskustelusta edes suomeksi, joten olisi aika julmaa arvostella hänen kykyään keskustella älykkäästi ja viihdyttävästi vieraalla kielellä. Kaikki ei vaan osaa. Ja suomen kieli on keskustelun kannalta ehkä maailman helpoin, koska suomeksi on ok olla hiljaa, puhua kahden sanan lauseita, olla kyselemättä toisilta mitään jne. Jos kielenopiskelijalta puuttuu elävä yhteys kielensä kotikulttuuriin, hän on kyllä ihmefakiiri jos osaa keskustella sen sääntöjen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sujuva keskustelutaito on taito siinä kuin muutkin. Ei sitä suinkaan ole kaikilla edes omalla äidinkielellään. Sinänsä epäreilua olettaa, että kaikki kieliä opiskelevat olisivat hyviä keskustelijoita.
Mutta onko ihminen pätevä esim. opettamaan kieltä, jolla ei osaa edes keskustella?
Suomessa on. Todistus todistaa muodollisen pätevyyden, ei taidot. Lapseni kävi englanninkielistä peruskoulua Suomessa ja hänellä oli pari suomalaista opettajaa, joiden englanti oli todella huonoa. Kouluun ei saanut kuitenkaan palkata ulkomailla pätevöityneitä natiivipuhujia, koska byrokratian mukaan he eivät olleet päteviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jonkin verran vanhempaa ikäluokkaa enkä hallitse noita taitotasoja. Mutta ihmettelen, onko opetus yliopistoissa laskenut tasoltaan noin heikoksi, että graduvaiheen opiskelijat havaitsevat, etteivät osaa opiskelemaansa kieltä riittävästi.
Minä opiskelin kahta kieltä. Pääaineeni kielialueella olin parina kesänä töissä ja sitten kokonaisen lukuvuoden opiskelijavaihdossa, mikä tietenkin edisti arkikielen hallintaa sekä kehitti ääntämistä niin paljon, että joitakin kertoja jopa arveltiin, että ko. kieli oli äidinkieleni tai että olin ainakin kaksikielinen. Sivuaineen kielialueella oleskelin lyhyemmän aikaa, mutta hyödyin kyllä siitäkin, sillä pyrin käyttämään kieltä aktiivisesti sekä pyysin kavereita sanomaan, kun havaitsivat virheitä.
Valmistuttuani työskentelin sivukieleni alueella nelisen vuotta ja viimeistään silloin omaksuin kielen hyvin. Niin syvälle se selkäytimeen meni, että kotimaahan palattuani huomasin edelleen ajattelevani työasioita ko. kielellä. Minulle ei kuitenkaan koskaan ole käynyt pitkienkään ulkomaanoleskelun aikana niin, että suomen kieleeni olisi tullut vieras sointi tai aksentti.
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkin verran vanhempaa ikäluokkaa enkä hallitse noita taitotasoja. Mutta ihmettelen, onko opetus yliopistoissa laskenut tasoltaan noin heikoksi, että graduvaiheen opiskelijat havaitsevat, etteivät osaa opiskelemaansa kieltä riittävästi.
Minä opiskelin kahta kieltä. Pääaineeni kielialueella olin parina kesänä töissä ja sitten kokonaisen lukuvuoden opiskelijavaihdossa, mikä tietenkin edisti arkikielen hallintaa sekä kehitti ääntämistä niin paljon, että joitakin kertoja jopa arveltiin, että ko. kieli oli äidinkieleni tai että olin ainakin kaksikielinen. Sivuaineen kielialueella oleskelin lyhyemmän aikaa, mutta hyödyin kyllä siitäkin, sillä pyrin käyttämään kieltä aktiivisesti sekä pyysin kavereita sanomaan, kun havaitsivat virheitä.
Valmistuttuani työskentelin sivukieleni alueella nelisen vuotta ja viimeistään silloin omaksuin kielen hyvin. Niin syvälle se selkäytimeen meni, että kotimaahan palattuani huomasin edelleen ajattelevani työasioita ko. kielellä. Minulle ei kuitenkaan koskaan ole käynyt pitkienkään ulkomaanoleskelun aikana niin, että suomen kieleeni olisi tullut vieras sointi tai aksentti.
Eli sinäkin opit pääasiassa oleskelemalla maissa, jossa kyseisiä kieliä puhuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä FM, valmistumisesta n 20 vuotta ja luin englantia sivuaineena, pääaineena venäjän kieli. Valmistuin ja totesin että 1. Ei töitä 2. Kieliä ei olisi kannattanut lukea. Pääaineen kieiltaito oli valmistuessa välttävä, opetus oli ala-arvoista ainakin silloin ja kurssit olivat todella kaukana reaalimaailmasta, esim. muinaiskirkkoslaavia en ole koskaan tarvinnut oikeassa elämässä (en edes Trivial Pursuitissa). Kouluttauduin projektihallinnon ammattilaiseksi ja sain töitä heti, vakkaripaikassa nyt. Tutkinnon olen piilottanut CV:ssä toiselle sivulle. Toki yliopstossa sain myös hyödyllisiäkin taitoja mutta ei kielten maistereilla ole kovin valoisa työmarkkinatulevaisuuus, niin se vain on. Oman vuosikurssin opiskelijoista melkein kaikki on muissa kuin "alan" hommissa.
Hyvä kirjoitus ja hienoa, että olet löytänyt vakkaritöitä. Oma kielitaitoni oli valmistuessa heikko, mutta sittemmin petraantunut harjoittelemalla. Työskentelen pätkätyöläisenä kieltenopettajana. Opettaessa olen huomannut, miten heikosti oma yliopistokoulutukseni tukee modernia kielten opetusta ja sen sisältöä. Koulutuksessa oli paljon sellaista kielen historiaa ym. heikosti hyödynnettävää ainesta. Sen sijaan monet ihan arkielämän sekä matkailun perussanat on pitänyt selvittää muualta. Opettaessa onneksi oppii itsekin:) Tsemppiä kaikille kielten maistereille. Ja ihan vinkkinä -syvällä kokemuksen rintaäänellä - teille, jotka vasta opiskelette: Opiskelkaa jotain muutakin kuin pelkkiä kieliä, jotain sellaista, jonka avulla saa kunnollisia TÖITÄ!!
Meilläkin espanjan opinnoissa oli pakollisena latinan kurssi ja yleistä kielitiedettä. Eipä ne käytännön kielitaitoa paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä muuten on "kieliparin käännöspätevyys"? Mistä sen saa ja mitä siihen kuuluu?
Mies+ on ilmeisesti ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän ja viron kielen auktorisoitu kääntäjä. Siihen ei moni pysty!
Kielipari on esim. suomi-englanti, englanti-suomi, ruotsi-suomi jne, lähde-/kohdekielen ja käännössuunnan mukaan. Ei siis tarkoita automaattisesti kuutta eri kieltä. Itselläni es<>fi ja en<>fi :) mutta kuuden tai enemmän kieliparin kääntäjiä on paljonkin! (Itselläkin tuossa jo neljä.)
Olen kääntäjä, eikä oman käsitykseni mukaan kuuden tai enemmän kieliparin kääntäjiä todellakaan ole paljon.
T. Alalla 25 v.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin, että jotkut olivat vakavissaan sitä mieltä, että kieliharjoittelun, tai vastaavan aiemmin hankitun kokemuksen autenttisessa kieliympäristössä ei pitäisi olla pakollista. Siis pitäisi valmistua saksan kielen maisteriksi, vaikka ei teoriassa olisi koskaan edes käynyt yhdessäkään saksankielisessä maassa. Älyvapaa ajatus.
Kuulin juuri tutulta, että esim. Petroskoin yliopistossa englannin kielen pääaineilijat voivat valmistua ilman harjoittelua. Ranskan laitoksella kieliharjoittelu taas tarvitaan.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin, että jotkut olivat vakavissaan sitä mieltä, että kieliharjoittelun, tai vastaavan aiemmin hankitun kokemuksen autenttisessa kieliympäristössä ei pitäisi olla pakollista. Siis pitäisi valmistua saksan kielen maisteriksi, vaikka ei teoriassa olisi koskaan edes käynyt yhdessäkään saksankielisessä maassa. Älyvapaa ajatus.
Kuulin juuri tutulta, että esim. Petroskoin yliopistossa englannin kielen pääaineilijat voivat valmistua ilman harjoittelua. Ranskan laitoksella kieliharjoittelu taas tarvitaan.
- Ap
Miten venäjän yliopistot liittyvät tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito on aika subjektiivinenkin asia. Joitakin ihmisiä ei yhtään haittaa porskuttaa menemään melko alkeellisellakin kielitaidolla, toisia hävettää jatkuva mokailu.
Itse opiskelin englantilaista filologiaa noin 10 vuotta sitten, ja vielä silloinkin monen opiskelijan kielitaito oli hyvinkin rajallinen. Esim. kahvipöytäkeskustelu melko tavallisista aiheista tuotti monelle vaikeuksia. Ovat varmaan oppineet työelämässä sitten lisää.
Subjektiivista on oman kielitaidon arviointi. Viralliset kokeet taas eivät ole subjektiivisia.
Saisi olla valmistuvilla kielen maistereilla pakollinen tasotesti.
No sehän osoitetaan gradussa ja kypsyyskokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaito on aika subjektiivinenkin asia. Joitakin ihmisiä ei yhtään haittaa porskuttaa menemään melko alkeellisellakin kielitaidolla, toisia hävettää jatkuva mokailu.
Itse opiskelin englantilaista filologiaa noin 10 vuotta sitten, ja vielä silloinkin monen opiskelijan kielitaito oli hyvinkin rajallinen. Esim. kahvipöytäkeskustelu melko tavallisista aiheista tuotti monelle vaikeuksia. Ovat varmaan oppineet työelämässä sitten lisää.
Subjektiivista on oman kielitaidon arviointi. Viralliset kokeet taas eivät ole subjektiivisia.
Saisi olla valmistuvilla kielen maistereilla pakollinen tasotesti.
No sehän osoitetaan gradussa ja kypsyyskokeessa.
Ei osoiteta. Eivät ne kerro ihmisen kielitaidosta.
Onko teistä kukaan tehnyt yleistä kielitutkintoa?
http://ykitesti.solki.jyu.fi/
Tutkinto testaa toiminnallista kielitaitoa. Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, pohjoissaame, saksa, suomi ja venäjä.
Ehkä tällaiseen testiin osallistuminen voisi innostaa kertaamaan kieliä, joita on joskus osannut hyvin. Testissä on neljä osaa (puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstinymmärtäminen).
Hain tämän keskustelun haulla enkä näe kuin aloitusviestin.
Korjatkaa nyt tämä palsta!!!!
Vierailija kirjoitti:
Onko teistä kukaan tehnyt yleistä kielitutkintoa?
http://ykitesti.solki.jyu.fi/Tutkinto testaa toiminnallista kielitaitoa. Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, pohjoissaame, saksa, suomi ja venäjä.
Ehkä tällaiseen testiin osallistuminen voisi innostaa kertaamaan kieliä, joita on joskus osannut hyvin. Testissä on neljä osaa (puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstinymmärtäminen).
Katsoin espanjan kielen korkeimman osaamistason puheentuottamisen tehtäviä. Esimerkkikysymykset olivat "eläköitymispommista" ja eutanasiasta. Ja 2 min ajan kehoitetaan puhumaan KOKO ajan. En varmaan suomeksikaan läpäisisi testiä kovin hyvin. Olisi tosiaan kiinnostava kuulla kokemuksia.
Opiskelin pääaineenani venäjää ja jouduin muuttamaan Venäjälle, koska kielitaitoni ei tuolloin riittänyt gradun kirjoittamiseen venäjäksi. Venäjällä kielitaitoni koheni ja kirjoitin gradun siellä. Etenkin puhekielen oppimiseen vaikutti eniten se, että löysin venäläisen puolison. Kieliopillisesti olen kyllä puhuessa tehnyt aina aika paljon virheitä, mutta muuten kommunikointi on suht sujuvaa. En koskaan ole osannut kielioppia niin hyvin, että voisin esim. opettaa venäjää. Etenkin verbimuodot tuntuvat loputtoman vaikeilta. Nyt kun olen asunut jo pitkään Suomessa ja eronnut ex-puolisosta, on puhekieli selkeästi rapistunut. Työskentelen kuitenkin kääntäjänä ja vaikeat teoreettiset tekstitkin sujuvat hyvin, niin hassua kuin se onkin. Käännöstyössä olennaista on myös hyvä suomen kieli sekä muu asiaosaaminen, kuten ketjussa jo mainittiinkin. Niille jotka valmistuvat sanoisin, ettei missään nimessä kannata lannistua ja ajatella, ettei osaa tarpeeksi hyvin. Pohja on kuitenkin koulutuksen myötä hyvä ja työelämässä oppii sitten lisää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä muuten on "kieliparin käännöspätevyys"? Mistä sen saa ja mitä siihen kuuluu?
Mies+ on ilmeisesti ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän ja viron kielen auktorisoitu kääntäjä. Siihen ei moni pysty!
Kielipari on esim. suomi-englanti, englanti-suomi, ruotsi-suomi jne, lähde-/kohdekielen ja käännössuunnan mukaan. Ei siis tarkoita automaattisesti kuutta eri kieltä. Itselläni es<>fi ja en<>fi :) mutta kuuden tai enemmän kieliparin kääntäjiä on paljonkin! (Itselläkin tuossa jo neljä.)
Olen kääntäjä, eikä oman käsitykseni mukaan kuuden tai enemmän kieliparin kääntäjiä todellakaan ole paljon.
T. Alalla 25 v.
Mies+ on niin etevä, että kaksitoistakin kieliparia on hänelle pikkujuttu.
Sujuva keskustelutaito on taito siinä kuin muutkin. Ei sitä suinkaan ole kaikilla edes omalla äidinkielellään. Sinänsä epäreilua olettaa, että kaikki kieliä opiskelevat olisivat hyviä keskustelijoita.