Lue keskustelun säännöt.
Kielen maisteri, millainen kielitaito sinulla oli valmistuessasi?
31.01.2019 |
Olen itse maisterivaiheen venäjän opiskelija, ja yksi kaunis päivä huomasin, että osaankin pääainettani melko huonosti siihen nähden, että pian pitäisi valmistua kielen asiantuntijaksi.
Katselin kielitaitotasojen määritelmiä, ja siellä esim. B2 tuntuu olevan lähimpänä omaa tasoani, vaikka olen suorittanut syventävistä opinnoistakin jo suurimman osan. Seuraavalle eli C1-tasolle tuntuu olevan vielä loputtoman pitkä matka, mutta gradua alan kuitenkin tehdä näillä taidoilla, eikä se tunnu olevan kovin hankalaakaan. Tieteelinen kieli on kuitenkin hyvin konventionaalista ja selkeää.
... mutta siihen helppous sitten loppuukin.
Käytännön elämässä pystyn höpisemään niitä näitä, mutta taidan silti tehdä määrättömästi virheitä - kukaan ei vaan puutu niihin. Youtube-videoiden kommenttiosioita lukiessani olen melko kujalla, sanoja ja ilmaisuja pitää tarkistaa ihan koko ajan. Englanninkielisillä sivuilla ei edes huomaan lukevansa vierasta kieltä.
Periaatteessa voisin siis valmistua tällä naurettavalla kielitaidolla. Nyt tuntuu siltä, että oppiakseni taitavaksi ja varmaksi puhujaksi ja kirjoittajaksi vaadittaisiin ainakin parin vuoden asuminen kielialueella, ja silloinkin pitäisi olla varmaan oppimismoodi päällä koko ajan ja työtehtävien riittävän vaativia, ettei mene pelkäksi puhekielen opetteluksi.
Millaisia kokemuksia muiden kielten opiskelijoilla ja valmistuneilla on - milloin mielestänne saavutitte kielessä sellaisen tason, johon olitte tyytyväisiä ja jolla pärjäsitte meilestänne (ja muidenkin mielestä ;) hyvin kaikissa eteen tulevissa tilanteissa.
Mitä tällaisen tason saavuttamiseksi vaadittiin? Millaisia pätkiä asuitte kielialueella ennen valmistumista? Käytittekö kieltä jatkuvasti myös opintojen ulkopuolella?
Tuliko teille koskaan sellainen tunne, että osaamisenne olikin vain harhainen kuvitelma?
Ymmärrän, että oppiminen on elinikäinen prosessi, mutta nyt tuntuu siltä, että on pantava vitonen silmään ja alettava tehdä töitä ihan urakalla ...
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineen proffan kanssa tuli juteltua valmistumisvaiheessa tästä. Hänelläkin oli tuntuma, että venäjästä valmistutaan heikommalla kielitaidolla kuin esimerkiksi saksasta. Englannissa lähtötaso on ihan omansa, saksaa oli tuohon aikaan tosi moni oppinut au pairina ollessaan, muut...
Koska käytännössä "kaikki" osaavat nykyään varsin paljon englantia, englannin kohdalla kielitaidosta puhuminen on yksityiskohdista saivartelua ja virheiden etsimistä heinäsuovasta. Kun oppii yhden harvinaisen sanan, unohtaa toisen.
Itseltäni pisteet menee esim.aasialaisten kielten aikuisopiskelijoille ja muille, jotka ovat oikeasti joutuneet näkemään tietoista vaivaa oppiakseen perusjutut saati enemmän.
Jaha, maallikko saapui pätemään.
Olettaisin, että kieliparilla tarkoitetaan kääntämistä äidinkielestä kohdekieleen ja toisin päin.
-Jos olisin ollut väärässä, olisit voinut keskittyä siihen eli ilmeisesti olin oikeassa eli englannin opiskelija tulee valmiiseen pöytään muiden vieraiden kielten opiskelijoihin verrattuna.
-Olen aika kaukana maallikosta keskivertoihmiseen verrattuna, kun kuuden kieliparin käännöspätevyydet jo löytyy ja käännöstöitä tehty useammalle eri taholle ja käyty kursseja kymmenissä eri kielissä.
Höpö höpö. Sinä, Mies1985, et ole käynyt koulussa sen enempää kuin töissäkään. Kursseja kyllä olet käynyt hirveän määrän, mutta kansanopistoista ei ammattia hankita.
Mikä muuten on "kieliparin käännöspätevyys"? Mistä sen saa ja mitä siihen kuuluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä opiskelin ranskaa, jätitin syventävien vaiheessa kesken. Jossain vaiheessa puhuin sitä melko sujuvasti kaveripiirissä. Nyt kun opinnoista on aikaa yli kymmenen vuotta ja kieltä ei käytä kuin kerran vuodessa, niin ihan perusverbien merkitykset ovat unohtuneet. Itse jätin opinnot juuri tuosta syystä, kun tunsin etten hallitse kieltä tarpeeksi hyvin voidakseni toimia asiantuntijana.
Olen englannin kääntämisen opiskelija. Ennen opiskeluja asuin neljä vuotta Briteissä ja koin osaavani kieltä sujuvasti. Ainakaan kääntämisen opinnoissa emme opiskele englantia, vaan nimenomaan kääntämistä. Opimme kirjoittamaan sekä tuntemaan käännösteorioita ja -strategioita. Mitään kieliopin tai sanaston pänttäämistä ei ole. Toki kielitaito parantuu, kun tekstejä käsittelee paljon ja samalla sanavarasto karttuu, kun tekstit voivat olla todelta monelta eri alalta. Käytän englanitia myös päivittäin töissä, sekä luen paljon englanniksi. Varsinainen kielitaito on siis tullut pääasissa muualta kuin yliopisto-opinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineen proffan kanssa tuli juteltua valmistumisvaiheessa tästä. Hänelläkin oli tuntuma, että venäjästä valmistutaan heikommalla kielitaidolla kuin esimerkiksi saksasta. Englannissa lähtötaso on ihan omansa, saksaa oli tuohon aikaan tosi moni oppinut au pairina ollessaan, muut...
Koska käytännössä "kaikki" osaavat nykyään varsin paljon englantia, englannin kohdalla kielitaidosta puhuminen on yksityiskohdista saivartelua ja virheiden etsimistä heinäsuovasta. Kun oppii yhden harvinaisen sanan, unohtaa toisen.
Itseltäni pisteet menee esim.aasialaisten kielten aikuisopiskelijoille ja muille, jotka ovat oikeasti joutuneet näkemään tietoista vaivaa oppiakseen perusjutut saati enemmän.
Jaha, maallikko saapui pätemään.
-Jos olisin ollut väärässä, olisit voinut keskittyä siihen eli ilmeisesti olin oikeassa eli englannin opiskelija tulee valmiiseen pöytään muiden vieraiden kielten opiskelijoihin verrattuna.
-Olen aika kaukana maallikosta keskivertoihmiseen verrattuna, kun kuuden kieliparin käännöspätevyydet jo löytyy ja käännöstöitä tehty useammalle eri taholle ja käyty kursseja kymmenissä eri kielissä.
Höpö höpö. Sinä, Mies1985, et ole käynyt koulussa sen enempää kuin töissäkään. Kursseja kyllä olet käynyt hirveän määrän, mutta kansanopistoista ei ammattia hankita.
Mikä muuten on "kieliparin käännöspätevyys"? Mistä sen saa ja mitä siihen kuuluu?
Mies+ on ilmeisesti ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän ja viron kielen auktorisoitu kääntäjä. Siihen ei moni pysty!
Kieliharjoittelusta: ainakin 10 vuotta sitten, kun opiskelin itse, EU-maihin mentiin Erasmus-stipendillä ja opiskeltiin kieltä niillä kursseilla, joille itse ilmoittauduttiin, jos ilmoittauduttiin. Outoa sinänsä, mutta vieraissa kielissä oli opiskelijoita, jotka eivät halunneet vaihtoon. :D Venäjässä taas oli sovittu parin venäläisyliopiston kanssa opintokokonaisuus, joka oli räätälöity suomalaisten yliopistojen aineopintojen mukaisesti. Se oli ainakin tehokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuin ranska pääaineena v.2001. Seminaarissa joku muu opiskelija avautui fiiliksistään, että puolet meistä pitäisi potkaista ulos koska puhuimme ranskaa niin huonosti ja huonolla aksentilla. Koin, että tämä koski myös minua koska olin epävarma taidoistani.
Huoli oli kuitenkin turha! Olen opettanut ranskaa siis pitkään eri tasoilla, onnekseni myös lukiossa. Olen oppinut uutta koko ajan. Koskaan ei ole ammattitaitoni ollut huono kielen hallinnan osalta, enemmänkin opetusmetodit, motivointi ja ryhmien heterogeenisuus olleet ongelma. Osaan selittää ranskan kieliopin erittäin suvereenisti ja sanoja opin vieläkin. Joskus joku on kysynyt sanaa, jota en tiedä. Näin käy jokaiselle kielenopettajalle.
Sivuaineeni italia on huonommin hallussa, koska sitä olen opettanut vähemmän.Riittää kuitenkin oikein hyvin alkeiskirjojen opettamiseen työväenopistossa. Mitään tulkkausta tms.en siitä kielestä ottaisi ja luen kirjoja ja katson youtubesta italiankielisiä juttuja.
Rohkeasti vaan elämänmittaiselle kielen oppimismatkalle, sinulla on siihen edellytykset! Tämä on ammatti, jossa laittaa itsensä aina alttiiksi tietämättömyyden peikolle ja on pakko olla nöyrä koska ihminen ei ole kone.
Vierailija kirjoitti:
Olen englannin kääntämisen opiskelija. Ennen opiskeluja asuin neljä vuotta Briteissä ja koin osaavani kieltä sujuvasti. Ainakaan kääntämisen opinnoissa emme opiskele englantia, vaan nimenomaan kääntämistä. Opimme kirjoittamaan sekä tuntemaan käännösteorioita ja -strategioita. Mitään kieliopin tai sanaston pänttäämistä ei ole. Toki kielitaito parantuu, kun tekstejä käsittelee paljon ja samalla sanavarasto karttuu, kun tekstit voivat olla todelta monelta eri alalta. Käytän englanitia myös päivittäin töissä, sekä luen paljon englanniksi. Varsinainen kielitaito on siis tullut pääasissa muualta kuin yliopisto-opinnoista.
Itsellä samantapainen kielitausta, mutta opiskelen kääntämisen sijaan englannin kieltä ja kulttuuria. Tosiaan, kyllä englannin puolella oletetaan että sisään päästessä jo osataan kieltä kohtuullisesti, mutta sen käyttö ja sanasto monipuolistuu opintojen aikana ikäänkuin "siinä sivussa", Sekä meillä sitten kulttuuripuolella tulee paljon lisäksi esimerkiksi kirjallisuuden, englannin kielen historian, useiden eri kielitieteiden osa-alueiden, ja eri englanninkielisten kielialueiden kulttuurien opiskelua.
Kuvaavaa on se, että kielioppia ja ääntämistä on meillä pakollisena opinnoissa vain 10 op:n verran, näistä 8 op kielioppia ja 2 op ääntämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen englannin kääntämisen opiskelija. Ennen opiskeluja asuin neljä vuotta Briteissä ja koin osaavani kieltä sujuvasti. Ainakaan kääntämisen opinnoissa emme opiskele englantia, vaan nimenomaan kääntämistä. Opimme kirjoittamaan sekä tuntemaan käännösteorioita ja -strategioita. Mitään kieliopin tai sanaston pänttäämistä ei ole. Toki kielitaito parantuu, kun tekstejä käsittelee paljon ja samalla sanavarasto karttuu, kun tekstit voivat olla todelta monelta eri alalta. Käytän englanitia myös päivittäin töissä, sekä luen paljon englanniksi. Varsinainen kielitaito on siis tullut pääasissa muualta kuin yliopisto-opinnoista.
Mitä sä ajattelit kääntää sitten aikanaan työksesi? Esim. kirjallisuuspuolella näen, että kääntämisen tärkein osaaminen on sujuva suomenkielentaito eli parempi koulutus on melkein joku suomen kirjallisuus kuin englanti. Täytyy olla itsekin melkein kirjailija. Parhaat tuntemani kirjallisuuskääntäjät (pl. erikoiskirjallisuus) on juuri virtuooseja suomenkielessä.
Kääntäjälle suosittelisin jonkun erikoistumisalan rinnalle. Parhaiten työllistävät ja maksavat on valitettavasti humanistin korvaan usein tosi "tylsiä". Parhaiten palkattu kääntäjätuttuni on kemisti, joka on lukenut kääntämistä sen lisäksi. Kääntää kemian/lääketieteen tekstejä. Asiaosaaminen kemiassa on melkein tärkeintä tuossa hommassa.
Itse luin pääaineena englantia ja omalla kohdalla noita tunteita liittyi lähinnä ääntämykseen. Laitoksellamme tuntui joillain oleva todella vahva käsitys siitä mitkä aksentit ovat "hyväksyttyjä". Itselleni aksentit ovat hyvin vaikeita kielessä kuin kielessä ja vaatii pinnistelyä kuulla niiden eroja (kuuloni ei yleensäkään ole kovin tarkka). Lähinnä vaati omaa henkistä kehitystä että pystyin sanomaan itselleni tuon olevan ihan ok. Voin olla kielen asiantuntija ilman että olen huippuasiantuntija kaikissa sen osa-alueissa. Se myös auttoi kun vaan käytti kieltä mahdollisimman paljon ja huomasi että hyvinhän tämä sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin ranska pääaineena v.2001. Seminaarissa joku muu opiskelija avautui fiiliksistään, että puolet meistä pitäisi potkaista ulos koska puhuimme ranskaa niin huonosti ja huonolla aksentilla. Koin, että tämä koski myös minua koska olin epävarma taidoistani.
Huoli oli kuitenkin turha! Olen opettanut ranskaa siis pitkään eri tasoilla, onnekseni myös lukiossa. Olen oppinut uutta koko ajan. Koskaan ei ole ammattitaitoni ollut huono kielen hallinnan osalta, enemmänkin opetusmetodit, motivointi ja ryhmien heterogeenisuus olleet ongelma. Osaan selittää ranskan kieliopin erittäin suvereenisti ja sanoja opin vieläkin. Joskus joku on kysynyt sanaa, jota en tiedä. Näin käy jokaiselle kielenopettajalle.
Sivuaineeni italia on huonommin hallussa, koska sitä olen opettanut vähemmän.Riittää kuitenkin oikein hyvin alkeiskirjojen opettamiseen työväenopistossa. Mitään tulkkausta tms.en siitä kielestä ottaisi ja luen kirjoja ja katson youtubesta italiankielisiä juttuja.
Rohkeasti vaan elämänmittaiselle kielen oppimismatkalle, sinulla on siihen edellytykset! Tämä on ammatti, jossa laittaa itsensä aina alttiiksi tietämättömyyden peikolle ja on pakko olla nöyrä koska ihminen ei ole kone.
Tätä minäkin kannustan opeja tekemään että älkää yrittäkö näyttää täydellisiltä. Ottakaa yhdessä selvää asioista oppilaiden kanssa ja antakaa oppilaiden osallistua opetukseen jos he jostain tietävät sinua enemmän. Ei se ole mikään heikkous. Ja joka tapauksessa open vastuulla on se pedagoginen kokonaisuus joten ei tuo ole mitään vastuusta luopumista tai sen myöntämistä että olisit jotenkin huono.
T. Ope joka itse joutui aikoinaan viemään sanakirjan todisteeksi opelle kun ope ei muuten suostunut edes harkitsemaan että oppilas voisi tietää jonkin sanan mitä ope itse ei tiedä
Vierailija kirjoitti:
Kieliharjoittelusta: ainakin 10 vuotta sitten, kun opiskelin itse, EU-maihin mentiin Erasmus-stipendillä ja opiskeltiin kieltä niillä kursseilla, joille itse ilmoittauduttiin, jos ilmoittauduttiin. Outoa sinänsä, mutta vieraissa kielissä oli opiskelijoita, jotka eivät halunneet vaihtoon. :D Venäjässä taas oli sovittu parin venäläisyliopiston kanssa opintokokonaisuus, joka oli räätälöity suomalaisten yliopistojen aineopintojen mukaisesti. Se oli ainakin tehokasta.
Itse en halunnut vaihtoon. Olin nuorempana asunut 3 v ulkomailla ja opiskeluaikana vaihto ei tuntunut hyvältä erinäisistä syistä. En ole jälkikäteen harmitellut eikä sitä ole kyllä kukaan muukaan ihmetellyt esim. työnhaussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te testaa sitä kielitaitoanne virallisesti, kun vain itse arvioitte että B2, C1 tai jopa C2?
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te testaa sitä kielitaitoanne virallisesti, kun vain itse arvioitte että B2, C1 tai jopa C2?
Ainakin jos kieltenopeksi opiskelee niin kuuluu ihan koulutukseen että osaa arvioida oman ja muiden kielitaidon eri osa-alueita tuolla asteikolla. Toki sitä voi halutessaan mennä johonkin kielitestiin mutta ne tietenkin maksavat melkoisesti. Esim. työnhakua ajatellen osaan kyllä itse arvioida ihan tarpeeksi tarkasti oman kielitaitoni. Jos en osaisi niin olisi koulutus mennyt pieleen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te testaa sitä kielitaitoanne virallisesti, kun vain itse arvioitte että B2, C1 tai jopa C2?
Ainakin jos kieltenopeksi opiskelee niin kuuluu ihan koulutukseen että osaa arvioida oman ja muiden kielitaidon eri osa-alueita tuolla asteikolla. Toki sitä voi halutessaan mennä johonkin kielitestiin mutta ne tietenkin maksavat melkoisesti. Esim. työnhakua ajatellen osaan kyllä itse arvioida ihan tarpeeksi tarkasti oman kielitaitoni. Jos en osaisi niin olisi koulutus mennyt pieleen :D
Voihan sitä arvioida, mutta eikö kiinnosta testata, onko oma arvio oikea? Vai pelottaako?
Olen espanjan pääaineopiskelija. Olin aikoinaan vuoden vaihdossa, jolloin kielitaito parani huimasti. Suurimmassa roolissa oppimisessani on ollut oma aktiivisuus. Esimerkiksi saatoin katsella tv:tä muistiinpanovälineiden kanssa ja kirjoitin ylös sanoja, joita en tiennyt ja hyödyllisiä sanontoja. Nyt kun opinnoista on aikaa, rima puhua kieltä on kohonnut ja tuntuu, että jos tekisin virheen niin ihmiset "järkyttyisivät" että kyseistä kieltä yliopistossa opiskellut tekee virheitä :D Tämä ajattelutapa on siis varmaan vain omassa päässäni. Tuleehan sitä virheitä suomeakin puhuessa joskus.
Tarkoitin, että jotkut olivat vakavissaan sitä mieltä, että kieliharjoittelun, tai vastaavan aiemmin hankitun kokemuksen autenttisessa kieliympäristössä ei pitäisi olla pakollista. Siis pitäisi valmistua saksan kielen maisteriksi, vaikka ei teoriassa olisi koskaan edes käynyt yhdessäkään saksankielisessä maassa. Älyvapaa ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitin, että jotkut olivat vakavissaan sitä mieltä, että kieliharjoittelun, tai vastaavan aiemmin hankitun kokemuksen autenttisessa kieliympäristössä ei pitäisi olla pakollista. Siis pitäisi valmistua saksan kielen maisteriksi, vaikka ei teoriassa olisi koskaan edes käynyt yhdessäkään saksankielisessä maassa. Älyvapaa ajatus.
Joo, en ymmärrä. Itselle se oli pitkäaikainen unelma lähteä vaihtoon. Lisäksi halusin natiivin kämppiksen, kun taas moni vaikkapa britti asui omanmaalaistensa kanssa. Valittivat vielä, kun ei kielitaito parantunut!
T. Espanjaa pääaineena opiskellut
Hämmentävää.
Kohta valmistuva arvioi kielitaitonsa B2:ksi??? Ja useat valmistuneet eivät koe pystyvänsä keskustelemaan sujuvasti kielellä, jota ovat opiskelleet (vai "opiskelleet"?) vuosikaudet yliopistotasolla???
Mitä ihmettä?
Itse olen opiskellut nelisen vuotta ihan vapaa-ajallani erästä kieltä, jolle en normaalielämässäni altistu lainkaan. Kansalaisopistossa (hidas...), pari viikon mittaista kesäkurssia, verkkokursseja, itseopiskelua. Tietysti myös tavanomaisia matkoja maahan, jossa kieltä pääsee käyttämään käytännössä. Hakeudun matkoillani tieten tahtoen tilanteisiin, jossa saan käyttää/joudun käyttämään kieltä muutenkin kuin kaupan kassalla tai ravintolassa tilausta tehdessä. En pidä itseäni mitenkään ahkerana opiskelijana, mutta kielitaitoni on testatusti vahva B2.
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävää.
Kohta valmistuva arvioi kielitaitonsa B2:ksi??? Ja useat valmistuneet eivät koe pystyvänsä keskustelemaan sujuvasti kielellä, jota ovat opiskelleet (vai "opiskelleet"?) vuosikaudet yliopistotasolla???
Mitä ihmettä?
Itse olen opiskellut nelisen vuotta ihan vapaa-ajallani erästä kieltä, jolle en normaalielämässäni altistu lainkaan. Kansalaisopistossa (hidas...), pari viikon mittaista kesäkurssia, verkkokursseja, itseopiskelua. Tietysti myös tavanomaisia matkoja maahan, jossa kieltä pääsee käyttämään käytännössä. Hakeudun matkoillani tieten tahtoen tilanteisiin, jossa saan käyttää/joudun käyttämään kieltä muutenkin kuin kaupan kassalla tai ravintolassa tilausta tehdessä. En pidä itseäni mitenkään ahkerana opiskelijana, mutta kielitaitoni on testatusti vahva B2.
Onko puhumistasi myös testattu? Olen itse saanut myös kirjallisesta testistä b2 kielestä, jota en juurikaan osaa puhua, mutta passiivisesti sitten kai osaan paremmin.
Itse opin kielen kunnolla vasta seurustellessani natiivin kanssa. Ikävää mutta totta. Sivukieltäni saksaa en juuri osaa, vaikka opiskelin maassa vuoden. Saksalaisiin oli vaikea tutustua ja kaverit olivat ulkomaalaisia kuten minäkin.