Lue keskustelun säännöt.
IS: "Isovanhemmat pudotettu pois lasten elämästä"
Vuosi 2019
27.01.2019 |
Mutta ymmärrys ja jutun lukeminen osaltani päättyi sanaan: "päästötodistus".
Kommentit (92)
Jep jep. Minäkin ”kuvittelin” lapseni kissa-allergian. Sitä sitten mentiinkin sitten piipaa-autolla sairaalaan.
Mitä pahaa on ulkoilussa tai aterimien käytössä?
Ja ei sinne mummolaan ole pakko mennä ollenkaan.[/quote]
Jep jep, sä olet selkeästi perheihminen ja kunnioitat vanhempia ihmisiä. Odota kun olet itse siinä tilanteessa, että ehkä saat lapsenlapsia. Toivon sulle samanlaista ihmistä kuin sinä lapsenlapsen vanhemmaksi. Ei sinne mummolaan ole pakko mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä nyt rummutetaan. Kukaan ei skippaa hyvää ja hyväkäytöksistä isovanhempaa.
Sairaan mustasukkainen skippaa myös heidät.
Tässä näkyy nyt taas se ongelma, että isovanhempi ei tajua rooliaan, vaan lähtee kilpailemaan lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Minäkin ”kuvittelin” lapseni kissa-allergian. Sitä sitten mentiinkin sitten piipaa-autolla sairaalaan.
Mitä pahaa on ulkoilussa tai aterimien käytössä?
Ja ei sinne mummolaan ole pakko mennä ollenkaan.
Jep jep, sä olet selkeästi perheihminen ja kunnioitat vanhempia ihmisiä. Odota kun olet itse siinä tilanteessa, että ehkä saat lapsenlapsia. Toivon sulle samanlaista ihmistä kuin sinä lapsenlapsen vanhemmaksi. Ei sinne mummolaan ole pakko mennä.
Ei ole. Koeta sinä ymmärtää se. Sinä mummona et voi määräillä, pakottaa tms. vaan sinä olet ihan normiviivalla. Oma käytöksesi määrää halutaanko sinua tavata.
Joo. Mäkin olen sellainen p-pää, joka olen sulkenut isovanhemmat ulos lasteni elämästä. Tosiasiassa isovanhemmat ei ole kuitenkaan koskaan esim. kutsuneet lapsiani heille tai mökilleen, vieneet heitä vaikkapa leffaan tai halunneet muutenkaan oma-aloitteisesti viettää heidän kanssaan aikaan. Äitini ei ole koskaan pyytänyt lasten kännykkänumeroita - vanhempi lapsista on jo 18 v. Sen sijaan sain kuulla jatkuvasti juttuja, miten lempilapsenlapset on taas viety konserttiin ja teatteriin ja viettävät taas kaksi kuukautta kesästä isovanhempien kesämökillä. Meillä kun käyvät, niin heittävät kakskymppiset lapsille ovenraosta, mutta eivät tule sisälle, kun on niin kiire kotiin. Sitten ovat loukkaantuneita, kun ”minä kiellän näkemästä” lapsenlapsia. Jotenkin en jaksa tällaista syyllistämistä. Eikä lapsillakaan muuten ole kovin kova halu tavata isovanhempiaan. Ihan ovat vapaita menemään ja tapaamaan, mutta jostain syystä eivät mene. Miksiköhän?
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini valitti aina miten ikävä on lapsiani. Sitten kun lapset vei sinne, ne omat askareet ja harrastukset oli tärkeämpiä kuin lasten seura. Millainen ihminen esimerkiksi jättää 1 v ja 2,5 v lapset valvomatta keskenään ulos ja menee itse tekemään sisälle askareitaan. Lasten kanssa oli kuulemma sovittu etteivät lähde hiekkalaatikolla mihinkään.[/quote]
Sä varmaan tajuat et sun kirjoitustyyli paljastaa et kirjotat monia näitä viestejä. Ymmärretään ettet tykkää sun anopista, syistä joita me ei tiedetä. Take it easy ja ota ne päivän pillerit.
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Minäkin ”kuvittelin” lapseni kissa-allergian. Sitä sitten mentiinkin sitten piipaa-autolla sairaalaan.
Mitä pahaa on ulkoilussa tai aterimien käytössä?
Ja ei sinne mummolaan ole pakko mennä ollenkaan.
Jep jep, sä olet selkeästi perheihminen ja kunnioitat vanhempia ihmisiä. Odota kun olet itse siinä tilanteessa, että ehkä saat lapsenlapsia. Toivon sulle samanlaista ihmistä kuin sinä lapsenlapsen vanhemmaksi. Ei sinne mummolaan ole pakko mennä.
Sinun pitää nyt käsittää vastuu omasta käytöksestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Minäkin ”kuvittelin” lapseni kissa-allergian. Sitä sitten mentiinkin sitten piipaa-autolla sairaalaan.
Mitä pahaa on ulkoilussa tai aterimien käytössä?
Ja ei sinne mummolaan ole pakko mennä ollenkaan.
Jep jep, sä olet selkeästi perheihminen ja kunnioitat vanhempia ihmisiä. Odota kun olet itse siinä tilanteessa, että ehkä saat lapsenlapsia. Toivon sulle samanlaista ihmistä kuin sinä lapsenlapsen vanhemmaksi. Ei sinne mummolaan ole pakko mennä.
Tais osua aika pahasti sulla omaan nilkkaan nyt. Tässä ei ole nyt kyse vanhempien ihmisten kunnioittamisesta, vaan lasten turvallisuudesta. Mieti nyt vähän!
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini valitti aina miten ikävä on lapsiani. Sitten kun lapset vei sinne, ne omat askareet ja harrastukset oli tärkeämpiä kuin lasten seura. Millainen ihminen esimerkiksi jättää 1 v ja 2,5 v lapset valvomatta keskenään ulos ja menee itse tekemään sisälle askareitaan. Lasten kanssa oli kuulemma sovittu etteivät lähde hiekkalaatikolla mihinkään.
Sä varmaan tajuat et sun kirjoitustyyli paljastaa et kirjotat monia näitä viestejä. Ymmärretään ettet tykkää sun anopista, syistä joita me ei tiedetä. Take it easy ja ota ne päivän pillerit.
Sun ne pillerit pitäis ottaa. Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Lapsenlapsen tunne-elämälle on äärimmäisen vahingollista, jos siinä ympäristössä hääärii ulkopuolinen, joka viestii että lapsen vanhemmat on paskoja ja joka koko ajan horjuttaa näiden asemaa.
Satun myös tietämään tämän ihan omasta kokemuksesta, koska omassa lapsuudessani tällainen haaska oli.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini valitti aina miten ikävä on lapsiani. Sitten kun lapset vei sinne, ne omat askareet ja harrastukset oli tärkeämpiä kuin lasten seura. Millainen ihminen esimerkiksi jättää 1 v ja 2,5 v lapset valvomatta keskenään ulos ja menee itse tekemään sisälle askareitaan. Lasten kanssa oli kuulemma sovittu etteivät lähde hiekkalaatikolla mihinkään.
Sä varmaan tajuat et sun kirjoitustyyli paljastaa et kirjotat monia näitä viestejä. Ymmärretään ettet tykkää sun anopista, syistä joita me ei tiedetä. Take it easy ja ota ne päivän pillerit.
Tässä puhuttiin kirjoittajan omasta äidistä, mutta sinä käännät tämän heti anoppivihaksi? Miksi? Tämän kertoo paljon sinusta itsestäsi. Ja otapa sä omat lääkkeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Tämä. Koskaan en lakkaa ihmettelemästä, mitä iloa isovanhemmat saa toimiessaan tietoisesti ja tahallaan lastenlastensa vahingoksi ihan vaan ilkeyttään lähinnä miniää kohtaan ja sitten vähätellään tekemisiään ja uhriudutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Isovanhemmat on eri sukupolvea, ei ne aina hoksaa pitää kaikkia nykyajan kotkotuksia haitallisina. Ja mitä sitten, jos lapsi saa ihan sokerimuroja mummolassa? Tai joskus jopa, hui kauhea, vanukkaan! Meidän lasten isovanhemmat tarjoaa aina muutamaa herkkuruokaa, joka varmasti maistuu. Ja kyllä: pullaa, jäätelöä, mokkapalaa on taatusti tarjolla mummolassa. Ja saa syödä samalla kun katsoo telkkaria. Me on annettu heille täysi vapaus luoda sellainen isovanhemmuus kuin heille sopii. Ja ”palkinnot” tästä onkin runsaat: lapsilla on todella lämmin suhde isovanhempiin, yökylästelyt ja vierailut rullaa säännöllisesti. Aina voi soittaa ja mennä kylään jos tarvetta on, ja lämmin ruoka odottaa pöydässä. Yllättävinä sairaspäivinä ei tarvitse itse jäädä töistä pois, isovanhemmat hoitaa. Pystytään miehen kanssa tekemään kahdestaan paljon, koska isovanhemmat haluaa lapset kylään siksi ajaksi. Isovanhemmat on kultaakin kallimmat, ja meidän perheen hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa tähän, että isovanhemmat ovat päässeet tiiviksi osaksi meidän perheen arkea.
Ei tulisi mieleenkään vaatia tai arvostella tapaa jolla he hoitaa isovanhemmuuttaan.
Ihmissuhteet vaatii paljonkin pohdintaa siitä mistä asiasta kannattaa alkaa toiselle sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Isovanhemmat on eri sukupolvea, ei ne aina hoksaa pitää kaikkia nykyajan kotkotuksia haitallisina. Ja mitä sitten, jos lapsi saa ihan sokerimuroja mummolassa? Tai joskus jopa, hui kauhea, vanukkaan! Meidän lasten isovanhemmat tarjoaa aina muutamaa herkkuruokaa, joka varmasti maistuu. Ja kyllä: pullaa, jäätelöä, mokkapalaa on taatusti tarjolla mummolassa. Ja saa syödä samalla kun katsoo telkkaria. Me on annettu heille täysi vapaus luoda sellainen isovanhemmuus kuin heille sopii. Ja ”palkinnot” tästä onkin runsaat: lapsilla on todella lämmin suhde isovanhempiin, yökylästelyt ja vierailut rullaa säännöllisesti. Aina voi soittaa ja mennä kylään jos tarvetta on, ja lämmin ruoka odottaa pöydässä. Yllättävinä sairaspäivinä ei tarvitse itse jäädä töistä pois, isovanhemmat hoitaa. Pystytään miehen kanssa tekemään kahdestaan paljon, koska isovanhemmat haluaa lapset kylään siksi ajaksi. Isovanhemmat on kultaakin kallimmat, ja meidän perheen hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa tähän, että isovanhemmat ovat päässeet tiiviksi osaksi meidän perheen arkea.
Ei tulisi mieleenkään vaatia tai arvostella tapaa jolla he hoitaa isovanhemmuuttaan.
Ihmissuhteet vaatii paljonkin pohdintaa siitä mistä asiasta kannattaa alkaa toiselle sanomaan.
Kai ne isovnhemmat osaa lukea?
Kuunnella mitä vanhemmat sanoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Isovanhemmat on eri sukupolvea, ei ne aina hoksaa pitää kaikkia nykyajan kotkotuksia haitallisina. Ja mitä sitten, jos lapsi saa ihan sokerimuroja mummolassa? Tai joskus jopa, hui kauhea, vanukkaan! Meidän lasten isovanhemmat tarjoaa aina muutamaa herkkuruokaa, joka varmasti maistuu. Ja kyllä: pullaa, jäätelöä, mokkapalaa on taatusti tarjolla mummolassa. Ja saa syödä samalla kun katsoo telkkaria. Me on annettu heille täysi vapaus luoda sellainen isovanhemmuus kuin heille sopii. Ja ”palkinnot” tästä onkin runsaat: lapsilla on todella lämmin suhde isovanhempiin, yökylästelyt ja vierailut rullaa säännöllisesti. Aina voi soittaa ja mennä kylään jos tarvetta on, ja lämmin ruoka odottaa pöydässä. Yllättävinä sairaspäivinä ei tarvitse itse jäädä töistä pois, isovanhemmat hoitaa. Pystytään miehen kanssa tekemään kahdestaan paljon, koska isovanhemmat haluaa lapset kylään siksi ajaksi. Isovanhemmat on kultaakin kallimmat, ja meidän perheen hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa tähän, että isovanhemmat ovat päässeet tiiviksi osaksi meidän perheen arkea.
Ei tulisi mieleenkään vaatia tai arvostella tapaa jolla he hoitaa isovanhemmuuttaan.
Ihmissuhteet vaatii paljonkin pohdintaa siitä mistä asiasta kannattaa alkaa toiselle sanomaan.
Varmaan ei ymmärrä jos on itse kasvanut aikana jolloin ei ollut kaikkea nykyajan epäterveellistä ruokaa. Saako lapsenlapsille antaa tupakkaa jos omassa lapsuudessa sitä pidettiin terveellisenä?
Nro 35 kirjoitti ettei tulisi mieleenkään arvostella isovanhemmuutta ja sitä miten he sen hoitavat. No kiva, vaan kuin joillekin isovanhemmille taas ei tule mitään mutta mieleen kuin arvostella miten vanhemmat hoitavat lastaan. Motkottavat jopa lapselle vanhempien tekemisistä. "kuin se on sulle tälläsen paidan lumpun pukenut taas päälle" , "eikö ne sulle kotona osta koskaan jäätelöö" jne.... juu sehän se tosi tervettä lapselle onkin, kuunnella kuinka äiti tai isä on sitä ja tätä ja niin ja näin huonoja eikä ainakaan mitään osaa.
Sivusta olen nähnyt ja joutunut kuuntelemaan tällaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Isovanhemmat on eri sukupolvea, ei ne aina hoksaa pitää kaikkia nykyajan kotkotuksia haitallisina. Ja mitä sitten, jos lapsi saa ihan sokerimuroja mummolassa? Tai joskus jopa, hui kauhea, vanukkaan! Meidän lasten isovanhemmat tarjoaa aina muutamaa herkkuruokaa, joka varmasti maistuu. Ja kyllä: pullaa, jäätelöä, mokkapalaa on taatusti tarjolla mummolassa. Ja saa syödä samalla kun katsoo telkkaria. Me on annettu heille täysi vapaus luoda sellainen isovanhemmuus kuin heille sopii. Ja ”palkinnot” tästä onkin runsaat: lapsilla on todella lämmin suhde isovanhempiin, yökylästelyt ja vierailut rullaa säännöllisesti. Aina voi soittaa ja mennä kylään jos tarvetta on, ja lämmin ruoka odottaa pöydässä. Yllättävinä sairaspäivinä ei tarvitse itse jäädä töistä pois, isovanhemmat hoitaa. Pystytään miehen kanssa tekemään kahdestaan paljon, koska isovanhemmat haluaa lapset kylään siksi ajaksi. Isovanhemmat on kultaakin kallimmat, ja meidän perheen hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa tähän, että isovanhemmat ovat päässeet tiiviksi osaksi meidän perheen arkea.
Ei tulisi mieleenkään vaatia tai arvostella tapaa jolla he hoitaa isovanhemmuuttaan.
Ihmissuhteet vaatii paljonkin pohdintaa siitä mistä asiasta kannattaa alkaa toiselle sanomaan.
Minkäikäisiä ne isovanhemmat sinusta on? 50-70-vuotiaita. Kyllä tasan tarkkaan on jo heidän lapsuudessaan/nuoruudessaan tiedetty oikean ruokavalion merkitys.
T. Mummo, 58
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä kaikenlaisten typerien pikkukiistojen takia pilata lapsen hyvä suhde isovanhempaan. Kuten vaikka sokerimurojen tai liian pienten vaatteiden. Lapsellista ja itsekästä.
Isovanhempien kiinteä yhteys on hyväksi lapsenlapsen tunne-elämälle. Kannattaa miettiä niiden omien lapsellisten reaktioiden taakse niitä isompia hyötyjä, joita mummien ja pappojen rooli lapselle tuo. Ei pitäisi olla liian herkkähipiäinen.
Ehkä kannattaisi jättää sokerimurot antamatta jos se niin pieni asia on.
Isovanhemmat on eri sukupolvea, ei ne aina hoksaa pitää kaikkia nykyajan kotkotuksia haitallisina. Ja mitä sitten, jos lapsi saa ihan sokerimuroja mummolassa? Tai joskus jopa, hui kauhea, vanukkaan! Meidän lasten isovanhemmat tarjoaa aina muutamaa herkkuruokaa, joka varmasti maistuu. Ja kyllä: pullaa, jäätelöä, mokkapalaa on taatusti tarjolla mummolassa. Ja saa syödä samalla kun katsoo telkkaria. Me on annettu heille täysi vapaus luoda sellainen isovanhemmuus kuin heille sopii. Ja ”palkinnot” tästä onkin runsaat: lapsilla on todella lämmin suhde isovanhempiin, yökylästelyt ja vierailut rullaa säännöllisesti. Aina voi soittaa ja mennä kylään jos tarvetta on, ja lämmin ruoka odottaa pöydässä. Yllättävinä sairaspäivinä ei tarvitse itse jäädä töistä pois, isovanhemmat hoitaa. Pystytään miehen kanssa tekemään kahdestaan paljon, koska isovanhemmat haluaa lapset kylään siksi ajaksi. Isovanhemmat on kultaakin kallimmat, ja meidän perheen hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa tähän, että isovanhemmat ovat päässeet tiiviksi osaksi meidän perheen arkea.
Ei tulisi mieleenkään vaatia tai arvostella tapaa jolla he hoitaa isovanhemmuuttaan.
Ihmissuhteet vaatii paljonkin pohdintaa siitä mistä asiasta kannattaa alkaa toiselle sanomaan.Minkäikäisiä ne isovanhemmat sinusta on? 50-70-vuotiaita. Kyllä tasan tarkkaan on jo heidän lapsuudessaan/nuoruudessaan tiedetty oikean ruokavalion merkitys.
T. Mummo, 58
Oikea ruokavalio on meidän taloudessa monipuolinen ruokavalio, joka voi sisältää myös muroja aamupalalla. Ruokavalioomme sisältyy myös kahvit ja jälkiruoka lämpimän aterian jälkeen. Se, että sokerimurot nyt tässä keskustelussa otetaan tikunnokkaan on mielestäni täysin toisarvoinen asia ja kertoo
rivienvälistä myös muista ongelmista.
Kun muut päivät viikosta syödään normaalia kotiruokaa, voi isovanhemmat syöttää vaikka suklaalevyjä lasten heillä siellä ollessaan, eikä se lasten terveyttä vaaranna mihinkään suuntaan.
Tämä.
Oma äitini valitti aina miten ikävä on lapsiani. Sitten kun lapset vei sinne, ne omat askareet ja harrastukset oli tärkeämpiä kuin lasten seura. Millainen ihminen esimerkiksi jättää 1 v ja 2,5 v lapset valvomatta keskenään ulos ja menee itse tekemään sisälle askareitaan. Lasten kanssa oli kuulemma sovittu etteivät lähde hiekkalaatikolla mihinkään.