Lue keskustelun säännöt.
Voi huoh. Mies ei suostu kasvamaan aikuseksi
27.01.2019 |
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
Kommentit (261)
Kuulostaa jonkin asteiselta masennukselta. Lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä homma menee niin, että minä pelaan(rentoudun) töiden jälkeen, teen ruoan ja siivoan, samalla kun pelailen. Nainen on masentunut moniongelmainen, ei osaa tehdä ruokaa, ei koulutusta (23v) ikinä ei ole töissä ollut(eikä varmaan ikinä niitä kykene tekemään, sosiaalisten pelkojen takia), mutta on kuitenkin ihana ihminen.
Tuttu juttu, tosin tunnistan nämä tapaukset jo 1 kuukaudessa, se on sitten vaan heippa, ja uusi mies tilalle
Kuullut kyllä miehistä kuittailua miehekkyydestä jos vielä 24 vuotiaana vielä kinuaa 16 vuotiaan pikkuveljen pelejä.
jospa mies pitää pelaamisesta niin paljon,että siitä kehkeytyisi ammatti? Miksi ei? :) !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
Eli ainoa ongelma on se että mies pelaa pleikkaria yöaikaan eli on yökukkuja? No eikö siitä voi sopia niin ei tarvitse laittaa lusikkoja jakoon moisen pikkuasian takia? Jos kerran suhde muuten toimii, mies käy töissä ja kantaa kortensa kekoon, harrastaa vain eri juttuja? En ekaa sivua pidemmälle ole lukenut, niin ihmeelliselle kuulostaa että jos jollain on tuollainen vaihe elämässä, ehkä etsii itseään niin joku haluaa erota? En ihmettele enää avioerojen määrää tosiaan kun se on näköjään syy että miehellä omat harrastukset :D
Miehelle on tullut rimakauhu. Pelaa vaan, koska jos tekisi opintonsa loppuun, niin sitten pitäisi lupauksensa mukaan mennä myös naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä yhteistä on miehillä ja siittiöillä? Vain yksi miljoonasta kasvaa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
jospa mies pitää pelaamisesta niin paljon,että siitä kehkeytyisi ammatti? Miksi ei? :) !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Eikö shakkiakaan saa pelata? Sen on tutkitusti arvioitu kehittävän muistia ja loogista ajattelua.
Minä en kuuntele mitään muuta musiikkia kuin pelitunnareita.
Ei yksinkertaisesti mene alas radionpaskasoittolista tai markkinapoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
Eli ainoa ongelma on se että mies pelaa pleikkaria yöaikaan eli on yökukkuja? No eikö siitä voi sopia niin ei tarvitse laittaa lusikkoja jakoon moisen pikkuasian takia? Jos kerran suhde muuten toimii, mies käy töissä ja kantaa kortensa kekoon, harrastaa vain eri juttuja? En ekaa sivua pidemmälle ole lukenut, niin ihmeelliselle kuulostaa että jos jollain on tuollainen vaihe elämässä, ehkä etsii itseään niin joku haluaa erota? En ihmettele enää avioerojen määrää tosiaan kun se on näköjään syy että miehellä omat harrastukset :D
Syynä eroon ei ole miehen harrastukset vaan se, että mies on täysin vetämätön harrastuksen takia. Miksi kukaan haluaisi katsella haisevaa äijää loisimassa sohvalla kaiken vapaa-ajan. Suhde tuollaisen kanssa ei tarjoa yhtään mitään. Jätä se sika AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Kannattaa jättää sellaiset naiset väliin kokonaan, jotka eivät ymmärrä pleikkarin peluuta.
Nimenomaan! Kannattaa metsästää saman henkinen pleikan pelaaja-nainen. Kivaa pelata yhdessä. Se molemminpuolinen yhteenkuuluvaisuus ja sielujen sympatia on varmaankin huumaavaa. Se on rakkautta!!
Kotityöt eivät kiusaa, eikä sapuskaa tarvitse laittaa, kun tilaa pitsat. Netistä voi tilata vaatteita, kun entiset likaantuu, pikavipeillähän nuo kätevästi makselee.
Elämä on yhtä suurta juhlaa, kukaan ei nalkuta, ei tarvitse suorittaa, ei mennä duuniin, eikä muutakaan epämukavaa.
😂 ihan kuin pelaaminen olisi synti. Tai oletko kateellinen,että elämää voi elää erilailla kuin sinä elät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehille oma aika on todella tärkeää. Mies luontaisesti vartioi kokoajan perhettä pedoilta ja ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Se on stressaavaa ja oikeasti sitä toimintoa ei voi pistää pois päältä.
Naiset ei tajua tätä.
Luontainen suojelumekanismi.
Usein saa aina lukea että mies juo alkoholia tai polttaa huumetta ja nyt tämä pelaaminen.
Miehillä on monia keinoja pistää suojelumekanismi pois päältä.
Miksi ihmeessä uhkailette miehiänne, jos he haluavat lepuuttaa päätään uhkaavalta maailmalta?
Mies on käytännössä vartiossa 24/7. Ette te naiset kykene suojelemaan jos onnettomuus uhkaa.
Ai onko mies vartiossa silloin kun istuu huoneessa 5 tuntia kuulokkeet päässä niin keskittyneenä, ettei muista käydä edes vessassa? Voi vitsi, en tiennytkään, että miehet on NIIN hyviä vartioimaan naisen turvallisuutta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Kannattaa jättää sellaiset naiset väliin kokonaan, jotka eivät ymmärrä pleikkarin peluuta.
Nimenomaan! Kannattaa metsästää saman henkinen pleikan pelaaja-nainen. Kivaa pelata yhdessä. Se molemminpuolinen yhteenkuuluvaisuus ja sielujen sympatia on varmaankin huumaavaa. Se on rakkautta!!
Kotityöt eivät kiusaa, eikä sapuskaa tarvitse laittaa, kun tilaa pitsat. Netistä voi tilata vaatteita, kun entiset likaantuu, pikavipeillähän nuo kätevästi makselee.
Elämä on yhtä suurta juhlaa, kukaan ei nalkuta, ei tarvitse suorittaa, ei mennä duuniin, eikä muutakaan epämukavaa.
😂 ihan kuin pelaaminen olisi synti. Tai oletko kateellinen,että elämää voi elää erilailla kuin sinä elät?
Sehän on perinteinen suomalainen mentaliteetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille oma aika on todella tärkeää. Mies luontaisesti vartioi kokoajan perhettä pedoilta ja ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Se on stressaavaa ja oikeasti sitä toimintoa ei voi pistää pois päältä.
Naiset ei tajua tätä.
Luontainen suojelumekanismi.
Usein saa aina lukea että mies juo alkoholia tai polttaa huumetta ja nyt tämä pelaaminen.
Miehillä on monia keinoja pistää suojelumekanismi pois päältä.
Miksi ihmeessä uhkailette miehiänne, jos he haluavat lepuuttaa päätään uhkaavalta maailmalta?
Mies on käytännössä vartiossa 24/7. Ette te naiset kykene suojelemaan jos onnettomuus uhkaa.
Ai onko mies vartiossa silloin kun istuu huoneessa 5 tuntia kuulokkeet päässä niin keskittyneenä, ettei muista käydä edes vessassa? Voi vitsi, en tiennytkään, että miehet on NIIN hyviä vartioimaan naisen turvallisuutta!
Hei nyt!
Emmä suojele sua jos pilkkaat mua noin pahasti.
Mieti miltä tuntuis jos karhu tulis seinän läpi ja ottais sut. Huutaisit apua ja just vähän ennen dissasit mua kun kuuntelen pelimusiikkia kuulottimista.
Ei hirveästi tee mieli käydä armeijaa tai suojella ketään, kun asenne on toi.
Me miehet suojellaan ja on stressaavaa olla kokoajan varuillaan ulkopuolisilta uhilta. Pelit auttaa rentoutumaan ja jos saan oluen jääkaapista niin kuule herkkupeppu, keikuta se tänne mun luo ja keimaile mulle, niin huomioin sua illalla erityisesti.
Kiitti kommenteista kaikille :)
Tosiaan, itse pelaaminen ei ole koskaan ollut ongelma. Saa olla harrastuksia ja itsekin olen nuoruudessa paljon pelannut joten se ok, kunhan pysytään ns. normaaleissa rajoissa, eikä se mene esimerkiksi parisuhteen edelle.
Ja kun ihmetellään kovasti että mitä ne vastuut oikein on kun ollaan lapsettomia: ihan perus asiat, kuten pyykinpesu, siivoaminen, kaupassa käynti, asioiden hoitaminen, ulkoilu (!), koirasta huolehtiminen jne. Minulle jää jostain syystä kaikki nämä plus remontin loppuun vienti joka oli miehen idea.
Ja ei en tarvitse miehen titteliä tai rahoja, enkä hienompaa asuntoa. Itselläni on hyvä ammatti, ura, auto, ja ostettiin asunto joka kelpaa oikein hyvin.
Mies tekee kyllä asioita JOS käsken, pyydän, huomautan, joka ei ole ok. Siksi olen niin turhautunut...
Hyvä tyyppi on, iso sydän, mutta niin uskomattoman saamaton, että mulla sekoaa pää :D
Piti vielä palata tähän. Eli siis aikaisemmin pelasin jonkun verran nettipelejä kansainvälisillä servereillä ja yllättävän vähän näin siellä henkilökohtaisia törkyviestejä tai häiriköintiä, vaikka peleillä saattoi olla miljoonia käyttäjiä. Muutaman kerran näin tiukkoja keskusteluja ja yhden kerran jouduin yhdessä deathmatchissä saman tyypin vainottavaksi. Vaihdoin serveriä, kun huomasin tämän. Pääsääntöisesti pelit käydään hyvässä hengessä, ja joskus jopa aika "herrasmiesmäisesti". Tämä tietysti riippuu vähän siitä, mitä pelejä pelaa ja mihin aikaan. Pelaajat kansainvälisillä servereillä ovat siis pääsääntöisesti melko mukavaa sakkia.
Täällä av-palstalla olen taas törmännyt hämmästyttävän usein vähätteleviin tai suorastaan törkeisiin viestihin, joissa yritetään mollata ja missata toista keskustelijaa tai sitten jotain julkkista. Ja tällä palstalla suurin osa keskustelijoista käsittääkseni on kuitenkin aikuisia. Ihmettelen kyllä suuresti, mistä tämä johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapariskunta, jossa sama asetelma kuin Ap:lla. Ikää pariskunnalla tosin on jo 40 +. Mutta tällaista heillä on ollut sen reilu kymmenkunta vuotta, jonka olemme heidät tunteneet. Näin ulkopuolelta katsottuna pariskunnan nainen pitää järjestelmää pyörimässä, eli huolehtii lähes kaikesta. Mies käy kyllä töissä, mutta muun ajan on poissaoleva, pelaa ja on koneella.
Ihmettelen, mitä nainen tuosta suhteesta saa? Mies ei muutenkaan vaikuta kovin kypsältä ihmiseltä, kun ilman tunnontuskia passuuttaa kumppaniaan. Ihan kuin teini, joka asuu vielä kotona äidin helmoissa.
Kyllä minä Ap:n tilanteessa miettisin, mitä itse elämältä haluan. Toista kun ei pysty muuttamaan, se vaan on fakta. Ainoastaan, jos toisella on halua ja kykyä toimia toisin, on muutos mahdollinen. Jos Ap haluaa tuollaista elämää, miten tuttavapariskuntamme nainen elää, niin ainakin hyvä alku on siihen ilmiselvästi meneillään. Jos taas jotain muuta, niin ehkä se kytkin kannattaisi nostaa aika nopeasti, ennekuin ne parhaat vuodet ovat ohi.
Sun ystävätär on varmaan mun työkaveri. Sen mies ei tee mitään muuta kun istuu koneella, heti töiden jälkeen alkaa pelaaminen. Kaverini hoitaa kaiken eikä osaa erotakaan kun on 2 lasta tehty. Lapset muuttavat kohta kotoa pois, ehkä työkaverini sitten järkiintyy ja pistää äijän pihalle. Pelihimo on sairaus jolloin elämässä tilaa ei jää millekään muulle.
Aika törkeetä ehdottaa pistämään sairas ihminen pihalle.
Jos sairas on saanut kuulla, että hänellä on sairaus, hänen pitää sitten hankkia sairauteensa hoitoa. Tuo koskee niin alkoholismia kuin peliriippuvuuttakin.
Ja se käy ihan tuosta vaan, niinhän?
Näin juuri.