Minusta on käsittämätöntä, että 14-vuotias rokotetaan koulussa kysymättä vanhemmilta

Kyllä terveydenhoito henkilökunta tietäämitä tekee, turha siitä on vanhemmille ilmoitella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisen lainsäädännön mukaan yli 12-vuotias voi tehdä hoitojaan koskevia päätöksiä. Jos 14-vuotias haluaa rokotteen itse, on se hänen oikeutensa. Haukkukaa eduskuntaa ja lakeja, älkää käytännön työntekijöitä!!

Kuka on vastuussa tämän asian informoimisessa? Asian pitäminen salassa voi vaikuttaa perheen osallistumiseen päätöksenteossa, ja on siksi moitittavaa.

Kaikki suomalaiset oppivat nämä asiat koulussa. Ei se mikään salaisuus ole.

Huono argumentti! Osoita se kohta opetussuunnitelmassa, jossa asia käy ilmi.

Se käy ilmi laissa. Myös ne lait ovat voimassa, joista et ole koskaan kuullutkaan.

Miksi avoimuus ei sitten toteudu? Onko kyse laiskuudesta? Piittamattomuudesta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä terveydenhoito henkilökunta tietäämitä tekee, turha siitä on vanhemmille ilmoitella. 

Ei se ihan näin mene, että voi tehdä mitä tykkää, koska sen itse tietää. Tuohan on erittäin röyhkeää.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa, e-pillereiden syöttäminen yleisesti ottaen on yksi maailman suurimmista huijauksista, oli ikä mikä tahansa.

Miten niin huijaus? EIkö noi pillerit muka toimikaan? Niitähön pidetään jopa kondomia varmempana ehkäisymenetelmänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri kirjoitti:

Lääketieteellisessä opetettiin niin, että 13 v. on se ikäraja jolloin lapsi saa itse alkaa päättää terveyden- ja sairaanhoitoonsa liittyvistä asioista itse, ilman vanhempien lupaa ja salassapitovelvollisuus estää tästä iästä alkaen kertomasta potilastietoja vanhemmille tai thtään kenellekään. Toki lapsen kypsyys pitää edelleen arvioida, mutta tuo 13v. on se yleinen raja jonka ylittäessään lääkäri tai hoitaja on ns. kusessa, ellei kykene osoittamaan että lapsi on sen verran epäkypsä (eli vähän vajaa) vielä että voidaan katsoa hänen olevan kehitysasteeltaan sillä tasolla että salassapitovelvollisuuden estämättä voidaan asioista kertoa ja vanhemmat saavat edelleen päättää näistä asioista. 13v. voi olla vielä sen verran epäkypsä että voidaan katsoa ettei hän saa itse vielä päättää. Asia on silloin syytä olla tutkittu esim. neuropsykologisissa testeissä että voidaan turvallisin mielin salassapitoa ja itsenäistä päätäntävaltaa rikkoa. Tai jos lapsi on esim. kehitysvammainen. Esim. 13-vuotiaan abortista tai e-pillereiden hankinnasta tai sukupuolitaudista tai huumeidenkäytöstä ei saa vanhemmille kertoa, salassapitovelvollisuus estää sen. Toki näissä tilanteissa (paitsi e-pillerit) eli abortti tai huumeiden käyttö pamahtaa lastensuojeluilmoitus välittömästi. E-pillereidenkin kohdalla tytön kanssa keskustellaan vakavasti onko syytä nyt vielä aloittaa jo yhdynnät. 14-vuotiaille olen e-pillereitä määräillyt ja tähän liittyen gynekologisen tutkimuksen tehnyt, ei tässä ongelmaa ole terveydenhuollon osalta, tyttö saa päättää asiasta, joskin tällöinkin vähän kyselen että tuntuuko siltä että haluaa sukupuolielämän aloittaa ja kysellyt vähän poikaystävästäki , esim. poikaystävän ikää olen kysynyt. Tytön ei ole toki pakko näistä asioista kertoilla ellei halua. Joskus 14- vuotias poika oli menossa leikkaukseen (ympärileikkaus terveydellisestä syystä, tiukka esinahka) ja lähete oli tehty jne. ja leikkausaika oli tulossa ja tästä kirje kotiin laitettu, äiti oli sitten mennt kauhuissaan avaamaan kirjeen kun näki sen olevan sairaanhoitopiiriltä (poika ei ollut asiast akotona puhunut), äiti ensinnäkin tietysti rikkoi kirjesalaisuutta ilmeisesti ajattelemattomuuttaan ja sitten oli soittanut sairaalaan kun oli lukenut kirjeestä että pojalle olisi leikkausaika silloin ja silloin siellä ja siellä. Sairaalasta ei suostuttu antamaan mitään tietoja tietenkään. Poika oli avoimesti sitten puhunut asiasta kotona äidin itku kurkussa kysyessä että mikä pojalla oikein on kun pitää leikkaukseen mennä eikä kotona asiasta ollut mitään tietoa. Poika ei häveliäisyyttään ollut kotona puhunut ympärileikkauksen tarpeesta kun esinahassa oli vikaa. 14-v. päättää ihan itse rokotuksistaan, lääkityksestään, leikkauksistaan, verensiirroistaan jne. Jos lapsen etu vaatii leikkausta tai verensiirtoa tms. ja lapsi on alle 13 v. niin tarvittaessa sairaalasta tehdään lastensuojeluilmoitus ja lapselle kiireellinen huostaanotto väliaikaisesti että lapsen etu toteutuu ja leikkaus tms. saadaan mahdollisesta vanhempien vastustuksesta huolimatta toteutettua. Jehovan todistajien kohdalla tätä välillä tapahtuu, jos vanhemmat kieltävät verensiirron vaikka lapsi ilman sitä olisi vaarassa jopa menehtyä, kiireellinen väliaiiakinen huostaanotto ja vanhempien vastustuksesta huolimatta verta voidaan lapselle antaa. Tosin vanhempien mielestä lapsi sitten tässä tapauksessa joutuu kadotukseen eikä pääse taivaaseen.

Ei kukaan kadotukseen joudu tuollaisen takia Jehovan todistajien mielestä. Hehän eivät muuten ole menossa taivaaseen vaan paratiisiin maan päällä. Ei ole kiireellistä huostaanottoa vaan kiireellinen sijoitus. Taitaa lääkinnällisissä asioissa olla pakkohoitopäätös.

Suomen lain mukaan ns. pakkohoitoon voidaan määrätä vain mielisairauden takia eli jos potilas on todettu mielisairaaksi ja lisäksi hän mielisairautensa takia on vaaraksi itselleen tai muille (tai molemmille) ja mitkään muut hoitokeinot eivät ole riittäviä kuin ottaa tahdosta riippumtta mielisairaalaan sisälle ensin ns. tarkkailuun ja sen jälkeen tarvittaessa jatketaan tahdosta riippumatonta hoitoa riittävän pitkään. Tosin alaikäisen potilaan kohdalla riittää myös vakava mielenterveyden häiriö eikä varsinaista mielisairautta edellytetä, mutta alaikäisenkin kohdalla vakavan mielenterveyden häiriön tai mielisairauden ohella vaaditaan nuo ehdot että on vaaraksi itselleen tai muille ja mitkään muut hoitokeinot eivät sovellu tai ovat riittämättömiä. Tuon ohella että on vaaraksi itselleen tai muille on vaihtoehtona se että hoitamatta jättäminen pahentaa oleellisesti mielisairautta tai vakavaa mielenterveyden häiriötä (alaikäisellä). Miten laissa määrätty pakkohoito tulee mielestäsi kyseeseen siinä että lapselle annetaan verta vastoin vanhempien tahtoa? Ei siinä lapsi ole mielisairas ja vaikka vanhemmat olisivatkin niin pakkohoito koskisi silloin vanhempia. Eli kiireellinen sijoitus hetkeksi tehdään lapselle ja verta voidaan antaa vastoin vanhempien tahtoa, näin ongelma kierretään kätevästi. No Jehovien mukaan lapsi ei sitten joka tapauksessa pääse siihen paratiisiin maan päällä kun on saanut verensiirron. Ja on Jehovillakin oma taivaansa sen maanpäällisen paratiisin ohella, se tosin taitaa olla jo täynnä. Joka tapauksessa tämän uskonnon mukaan kumpaankaan ei pääse jos verta on saanut.

Aihe herättää keskustelua siihen liittyvien monitahoisten lääketieteellisten, eettisten ja juridisten syiden vuoksi. Verensiirron tai veren pääkomponentin hyväksyminen hoidossa ei johda Jehovan todistajan erottamiseen seurakunnasta kuitenkaan.

Perusnäkemyksenä Jehovan todistajilla on, että verta ei saa säilyttää myöhempää siirtoa varten. Myöskään veren luovuttaminen ei ole sopivaa. Kieltäytyminen verestä koskee kokoveren lisäksi veren pääkomponentteja (punasoluja, valkosoluja, verihiutaleita sekä veriplasmaa).

Jokaisen Jehovan todistajan joka haluaa veretöntä hoitoa, tulisi täyttää itselleen Hoitotahto -niminen asiakirja, jota kannetaan taitettuna korttina mukana. Tässä juridisessa asiakirjassa vapautetaan sairaalahenkilökunta vahinkovastuusta verettömän hoidon osalta.

Vaikka Jehovan todistajat pyrkivät estämään myös heidän alaikäisille lapsilleen tehtävät verensiirrot, oikeusistuimet länsimaissa ovat joissain tapauksissa puuttuneet asiaan ja huostaanoton kautta taanneet lapselle vereen liittyvää välttämättömäksi katsottua hoitoa vastoin potilaan tai holhoojan tahtoa.

Suomen lain mukaan "Alaikäisen ... huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa." (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 §:n 4 momentti) Käytännössä jo tämän lain perusteella hoitohenkilökunta voi ohittaa kaikki uskonnolliset ja muut syyt lapselle hoitoa annettaessa, joihin kuuluu myös verensiirron antaminen. Käytännössä asiaa voidaan varmistella lapsen kiireellisellä sijoituksella jolloin lapsen vanhemmat menettävät kaiken sananvaltansa lapsen asioihin.

Äkillisestä huostaanotosta käytetään laissa termiä kiireellinen sijoitus.

Jehovan todistajien mukaan veren saaminen ei estä paratiisiin pääsyä. Ei etenkään silloin, kun siihen ei itse ole vaikuttanut. Äkillistä huostaanottoa ei siis enää ole. Kiireellinen sijoitus ei ole huostaanotto.

Vierailija kirjoitti:

En ota influenssarokotetta. Silloinko oli se sikainfluenssa rokote jonka jotkut otti ja poika oli yläasteella ja sano että hän ei ota. Opiskelee nyt lääkäriksi. 

Ja tulevassa ammatissaan on velvoitettu ottamaan influenssarokotteen, joka vuosi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota influenssarokotetta. Silloinko oli se sikainfluenssa rokote jonka jotkut otti ja poika oli yläasteella ja sano että hän ei ota. Opiskelee nyt lääkäriksi. 

No toivottavasti oppii jotain siellä lääketieteellisessä tiedekunnassa, yläasteikäisellä ei toki voi olla vielä mitään faktapohjaista tietoa päätöksensä tueksi paitsi tietysti se mitä rokotteesta hänelle kerrotaan hänen ikäisensä ymmärrystä vastaavalla tasolla ammattilaisten toimesta. Eli kerrotaan lyhyesti ja yksinkertaisesti tiivistettynä lääketieteellisen tutkimustiedon tuottama tieto rokotteiden hyödyistä ja haitoista ja hyöt/haittasuhteesta joka on erinomainen, oikeastaan parasta mihin lääketiede ja ihminen on hoitokeinoissaan ja ennen kaikkea sairauksien ehkäisyssään kyennyt.

Lääketieteen ansioksi voidaan laskea vakavien yleisvaarallisten tartuntatautien ja niihin liittyvän sairastamisen ja kuolleisuuden sekä kärsimyksen väheneminen, mutta kehitysmaissa yhtä merkittävä tekijä sairauksien ja kuolleisuuden vähenemisessä (ja sitä kautta väestöräjähdyksessä maapallolla) on yleisen hygieniatason nousu, joka voitaneen myös katsoa lääketieteen ansioksi, koska tieto hygieniasta ja sen merkityksestä terveydelle on lääketieteen tuomaa.

Tietenkin myös lääkehoidon mieletön kehitys viimeisen 60-v. aikana on lisännyt terveitä elinvuosia pari-kolme vuosikymmentä ja samoin vähentänyt yli 95%:lla lapsuusiän kuolemia, lääkehoito siis yhdessä rokotteiden ja hygieniatason nousun ohella. Osansa on myös ravitsemustieteen kehityksellä, etenkin suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden osalta, nykyään ei suomessa miehet kuole infarkteihin 58-60 - vuotiaina enää vaan vasta tuossa n. 78-80 - vuotiaina ja vain joka toinen enää sydän- ja verisuonitauteihin, loput kuolevat pääasiassa syöpään.

Rokotusohjelmat ovat laajimpia ja kustannus-hyötysuhteella mitattuna tehokkaimpia terveydenhuollon työkaluja. Laajakantoisin esimerkki rokotusten hyödyistä koko yhteiskunnalle on isorokon poistaminen maailmasta. Myös polio on lähes täydellisesti hävitetty rokotusten ansiosta.

Suomessa rokotukset ovat tavallisesti vapaaehtoisia, vaikka laissa on pakkorokottamisen mahdollisuus. Vapaaehtoisuus on mahdollista, vaikka rokottamatta jättämisellä lisätään paitsi lapsen omaa riskiä sairastua, myös epidemioiden riskiä tilanteessa, jossa väestön immuniteettitaso laajemmin laskee.

Rokotusten menestys on valitettavasti kääntynyt myös haitaksi. Useiden tautien aiheuttama sairastuvuus ja kuolleisuus ovat hävinneet yhteisestä muistista ja rokotteiden – useimmiten varsin lievät – haittavaikutukset ovat nousseet keskustelun keskiöön.

Rokotteilla on haittavaikutuksia, kuten millä tahansa lääkeaineilla, mutta haitat pitää hyväksyä, jos/kun ne ovat merkittävästi pienempiä kuin rokotteella estettävän taudin vaarat.

Rokotusohjelmia suunniteltaessa tulee aina ottaa huomioon:

taudin vakavuus x riski sairastua x suojateho

haittavaikutukset x hinta

Muista lääkevalmisteista poiketen rokote voi suojata myös rokottamattomia yksilöitä. Tällöin puhutaan laumaimmuniteetista.

Tuossa on yksi syy miksi mm. sosiaalityöntekijät tulisi rokottaa influenssarokotteella

Jos heitä ei rokoteta, he levittävät tauteja toisiinsa, asiakkaisiinsa, ulkopuolisiin. Jokaiseen sosiaalityöntekijän kotikäyntiin liittyy influenssan leviämisriski. Sosiaalityöntekijä joka ei ota rokotetta, on väärällä alalla

Kannatan sosiaalityöntekijöille laajaa rokotusohjelmaa. Nyt moni ei ota koska laki ei sitä määrää.

Sosiaalityöntekijät ovat jo vuosia olleet velvoitettuja ottamaan influenssarokotuksen, ihan kuten terveydenhuollon työntekijätkin.