En jaksa tuota miestä enää! Minäkö olin kohtuuton??
Meillä on siis 1v tyttö ja minä hoidan kotona kaiken. Minä siivoan, pyykkään, kokkaan ja hoidan lapsen täysin yksin. Kaupassa käyn yksin, kaikki järjestelyt ja muut asioiden muistamiset ja tekemiset on aina minun vastuulla. Mies käy töissä, ei ole rankka työ, mutta menee oikeastaan joka ilta tekemään remonttia uuteen kotiimme. Ja ihanaa, että hän jaksaa remontoida tulevaa kotiamme. Minäkin olen mukana mahdollisimman paljon, tyttö on aika usein hoidossa pari tuntia illasta, että voin auttaa miestä. Nyt olen kyllä ollut vähemmän itse paikalla. Kaiken tämän lisäksi sitten olen miehelle joku ihme palvelija ja orja. Sen lisäksi siis, että pesen hänen pyykkinsä, teen hänelle kaikki ruuat ja muut, käyn hänen asioillaan ja teen hänen pyytämiään juttuja, pitäisi vielä palvella ja tarjoilla kaikki.
Tyttö nukkuu huonosti ja menen todella vähillä unilla päivät. Olen tosi väsynyt tähän kaikkeen, yksin hoidan lapsen ja kodin ja mies ei tee mitään täällä. Mies ei ymmärrä sitä, että voi olla päivän päätteeksi täysin loppu vaikka ei olisi "tehnyt mitään."
Herätän miehen aamuisin, teen joka aamu aamupalan valmiiksi, lounas on valmiina, päivällinen on valmiina. Pahinta, että mies ei itse ota VALMIINA olevaa ruokaa vaikka liedeltä, vaan minun on se hänelle tarjoiltava olohuoneeseen. Tänäänkin töistä tullessa työvaatteet putosi lattialle ja huikkasi vaan "ruokaa." Vein sitten hänelle ruuan olohuoneeseen. Hän nukkui päiväunet kun minä olin lapsen kanssa ja heräsi äskön. Siihen tokaisi vain, että "onkos sitä kahvia" ja minä hymähdin vain siihen. Mies tokaisi, että "kyllä sun pitäis tietää, että tarvin kahvia ennen kun meen remontoimaan!!!" Vastasin siihen, että mikä viiden tähden palvelu täällä pitäisi olla ja menin kuitenkin keittämään sitä kahvia. Mies tuli vihaisena keittiöön ja ilmoitti, että ihan sama anna olla,mä meen heti raatamaan, että JOKU EDES TEKEE JOTAIN koska sä oot tommonen kohtuuton ja itsekäs ja lähti ovet paukkuen pois.
Suoraan sanoen vi*uttaa ja kovaa, pitäisi lukea ajatukset ja olla aivan kaikki valmiina ja tuotuna sillä hetkellä kun herra haluaa. Vieläpä mies on syyllistänyt minua kun en ole remontoimassa ja pitäis kyllä munkin olla tekemässä. Kaiken tuon palvelun mahdollistan tietysti minä itse, mutta olen niin kiltti ja miellyttämisenhaluinen, että aina teen kaiken miehelle. Mutta kyllä mullekkin alkaa riittää tommonen paska kun suututaan, jos ei ole just heti mitä hän haluaa. Mietin eroa lähes joka päivä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa mua kiristää hermoja eniten just tuo ruoan passaaminen olkkariin ja vihjailut kahvista. Onko saanut tuollaisen mallin kotoaan? Siihen ihan ensisijaisesti muutos, kaikesta muusta voi keskustella asiallisesti sitten.
No sama homma. Tuo nyt vielä menee, että hoidan kodin ja lapsen, mutta he lvetti kun pitää palvellakkin vielä! Ja suuttuu, jos en keitä kahvia tai ole tehnyt ruokaa tai tuo sitä hänelle. Hiton ärsyttävää. Ei mitään kunnioitusta, tuntuu että olen vain kynnysmattona, joka tekee kaiken toiselle. Heillä kotonaan ei ollut käsittääkseni tuollaista, isä teki oman osuutensa niin kauan kuin olivat yhdessä. Tämä kun on pikkuhiljaa lipunut tähän tilanteeseen ja nyt ollaan ihan umpikujassa, missä mun pitää tehdä kaikki tai mies suuttuu. Enkä siis tahtoisi riitaa tai mitään tappelua niin yleensä sitten teen mukisematta.
Siihen kodin hoitoon kuuluu se ruokakin. Jos toinen käy töissä ja toinen ei, tietenkin kotona oleva hoitaa kotityöt. Ei niihin 8h päivässä mene.
1v kanssa ajan viettämisen rankkuutta ei voi tietää ennen kuin sen kokee itse. Sorruin itse ihan samaan aikoinaan. En kyllä odottanut mitään palvelua vaimolta. Minä olin meistä aina parempi kokki. Myöhemmin erottiin ihan muista syistä
Toisen huono asenne väsyttää ja vie voimia. Kukaanhan ei lopulta pysty toimimaan yli voimiensa kovinkaan pitkään, vaikka tekisi kuinka vähän.
Jos ap:n asenne miehen remonttiurakkaa ja työtä kohtaan olisi vähättelevä ja itsestäänselvänäpitävä, saattaisi mieskin heittää vasaran nurkkaan ja lähteä kavereiden kanssa oluelle mielummin.
Ei Suomi mikään Afganista ole, missä miehestä ei pääse eroon kuin itsemurhalla.
Ota ihana kulttuurivieras mieheksi?
Olosuhteet paranevat huomattavasti?
Kuulostaa vähän siltä, että tähän asti olet mukisematta tehnyt kaiken. Kun sitten yhtäkkiä räjähdät, on ihan ymmärrettävää, että mies hermostuu.
Olisi kannattanut sanoa univajeesta jo paljon aiemmin. Jos mies tekee päivät ja illat töitä, hän ei välttämättä ymmärrä tilannettasi.
Tarvitsette vauvalle hoitoapua, että saat nukuttua.
Niin makaa kuin petaa - kato peiliin äläkä syytä miestä. :D Tai otapa vaikka ite työ ja remppa päälle!
Ensi viikonloppuna vaihdatte osia: sinä remontoit aamusta iltaan ja miehesi on kotona lapsen kanssa ja tekee teille kaikille ruokaa. Illalla juttelette, miten kummallakin meni. Toivottavasti sen jälkeen kumpikin osaa arvostaa toisen osapuolen työpanosta hieman enemmän.
Voi valivalivalivalivalivalivalivalivalivalivali vaan...
Niin epämääräisiä ilmaisuja "käyn hänen asioillaan" ja "remontoi uutta kotia". Niin siis mitä asioita tarkalleen hoidat ja mitä vähäisen mainitsemisen arvoista remonttia uudessa kodissa on jos siellä pitää kuukaudesta toiseen ravata? Ei ainakaan kuulosta miltään niin vähäiseltä, voisi vähän avata kuinka paljon mies oikein raataa "ei-rankan työnsä" päälle. No on se luultavasti vähintään yhtä rankkaa kuin olla kotona yhden terveen, ei vaikeasti vammaisen 1-vuotiaan kanssa.
Kyllä, on kohtuutonta kiukutella jos kahvi ei ole oikeaan aikaan valmiina, mutta kuulostaa, että mies tekee aika paljon ja joskus sitä ihminen purkaa väsymyksensä puolisoonsa. Kuulostatte olevan juuri oikeat toisillenne kun sinäkin olet niin kiitollinen miehen vaivannäöstä, etkä ollenkaan vähättele. Suoraan av:lle satuilemaan.
Oikein mukavaa perjantai-iltaa! Eihän sitä olisi muutenkaan voinut viettää kuin provoja väsäten taas.....
Harmittaako, kun aloituksesi ei lähtenyt käyntiin? Sama aloitus oli jo kerran, eikä sekään onnistunut?
Vierailija kirjoitti:
Just hiljattain oli tää sama alotus täällä..
Kyllä. Tunnistan provotyylin. Kirjoitusmaneerit on liian omanlaisiaan.
Provo tai ei, tilanne on silti mahdollinen. Tämä havahdutti mun miehen erään kerran kun pinnani katkesi siihen, että kohteli (jälleen) epäreilusti: kirjoita lista kaikesta, mitä olet tehnyt päivän aikana tai viikon ajan ja ojenna se hänelle tai jätä paikkaan, josta varmasti löytää. Ei se tajua ilman rautalankaa. Sain kukkatoimituksen töihin, anteeksipyynnön kera.
Miehesi on itsekäs laiska paska, mutta miksi sitä taloa pitää remppaa just nyt, eikä sit kun lapsi edes nukkuu kunnolla? Varaa aika pariterapeutille esimerkiksi Sexpo säätiöön. Puhun kokemuksesta, se mies eibsua tuu kuuntelee, mutta pariterapeuttia kyllä!!
Nähty on
Amen.