Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uskooko jotkut oikeasti, että kaksi ihmistä voi olla "tarkoitettu yhteen"?
25.01.2019 |
Saippiksissa ja romanttisissa komedioissahan näin aina on. Koko ajatus on niin älytön, etten siedä katsoa noita genrejä ollenkaan. Eilen oli kaverin vuoro valita leffa, ja katsottiin romanttinen komedia, jossa oli tietysti koko ajan selvää, että päähenkilöt ovat toistensa kohtaloita.
Oikeastihan kaikki on tietenkin pelkkää sattumaa.
En ymmärrä kohtaloon perustuvaa ajatusmaailmaa. Voisiko joku vähän avata? Onko olemassa joku taho, joka päättää kenen kanssa kukin "kuuluu yhteen"? Miksi sellainen olisi olemassa? Päteekö se myös eläimiin? Jos ei, niin miksi muka ei? Uskooko joku oikeasti tuota hölynpölyä?
Kommentit (78)
Assburger kirjoitti:
Juicen sanoin:
Luodut emme
Me olleet toisillemme
Me itse kaiken loimme
Me loimme elämää
❤️❤️❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Todennäköisesti juuri tämä nainen ei ole se oikea. Se on joku muu.
Tavallaan joo. Tai uskon siihen, että elämässä tulee vastaan ihmisiä ”tositarkoituksella”. Nämä ihmiset voivat olla tuttavia, ystäviä tai rakastajia. Huuhaat kutsuu näitä kaksoisliekkisuhteiksi. Se ei välttämättä tarkoita, että tuon ihmisen kanssa on tarkoitus elää loppuelämä yhdessä.
Itse olen tavannut elämässäni yhden ihmisen kenen kanssa tunsin suorastaan maagisen yhteyden. En sanonut sitä hänelle, mutta hän sanoi sen minulle. Kun kohtasimme ja vietimme aikaa yhdessä, tunsin syvää rauhaa kuten hänkin. Kuin hän olisi toinen puoliskoni ja hänen kanssaan olisin kokonainen. Samalla tiesin, ettei meidän silti kuulu olla yhdessä vaan meidän piti vaan saada tietää toisistamme. Enpä osaa sitä selittää sen paremmin. Outo varmuus, että olemme jotenkin yhtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fatalisti, mutta noissa asioissa en usko kohtaloon.
Kaikki on pelkkää sattumaa. Jos on hyvä tuuri, voi onnistua.
Jos on huono tuuri, ihan kaikki voi epäonnistua.
Joskus kauan sitten luulin vähän aikaa, että 2 ihmistä olisi tarkoitettu toisilleen. Erehdyin täysin. Avioeroa en suosittele.
Omalla vastuulla on se jos valitsee väärin. Ihmisen velvollisuus on kantaa vastuu valinnoistaan, elämä ei ole viihdettä.Kannattaa höllätä pipoa. Jos valitsee väärin, pitää tietenkin ottaa vastuu asiasta samoin kuin jos on valinnut väärän työpaikan. Jos korjausehdotuksen ja työskentely asioiden parantamiseksi eivät tuota tulosta, vapautetaan toinen ihminen elämään omaa elämäänsä yksin tai jonkun toisen kanssa. Emme ole tänne syntyneet leikkimään erehtymätöntä.
Höllää sinäkin pipoa. Et tiedä minusta mitään.
Jos on saattanut itsensä kuseen kun on valinnut väärin, parasta ettei saata ainakaan muita kuseen. Aikuisella on vastuu itsestään ja muista. Olen järki- ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Todennäköisesti juuri tämä nainen ei ole se oikea. Se on joku muu.
Viimeisempien tapahtumien johdosta olen ehkä alkanut ajattelemaan samoin valitettavasti. Noh katsotaan mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syvällisemmin kirjoitti:
Aika monimutkainen kysymys, ensinnäkin mikä on sattuma? Miten se määritellään? Laajemmassa mittakaavassa ajateltuna ihminen alkaa näyttää melko pieneltä ajatuksineen ja oivalluksineen, pieneltäkin tuntuvat asiat ohjautuvat samoin, kuin isotkin asiat. Onko sattumaa, että alkoholisti perheen tytär nai alkoholistin ja onko sattumaa, että hänen isänsä oli alkoholisti. Asioita voi miettiä vaikka kuinka pitkälle vaikkapa miettimällä onko sattumaa, että kuu kiertää maata tai yleensäkin mikä on funktiomme tämän linnunradan osassa olevalla planeetalla. Kun osaamme 100 prosenttisesti mihinkään näistä meidän täytyy muuttua joksikin jota emme voi olla. Tuolla jossain joku odottaa parinmuodostusta tai sitten ei, siitä miksi ja miten meillä ei ole mitään kunnollista hajua.
Alkoholistiperheen lapset eivät sattumalta nai alkoholisteja eivätkä häpeäperheen lapset ota puolisokseen häpeilijöitä sattumalta. Traumat kulkevat perässämme, mutta huomaamme ne vasta, kun niiden kanssa on joutunut tarpeeksi monta kertaa ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Todennäköisesti juuri tämä nainen ei ole se oikea. Se on joku muu.
Viimeisempien tapahtumien johdosta olen ehkä alkanut ajattelemaan samoin valitettavasti. Noh katsotaan mitä tapahtuu.
Voi käydä myös niin, että toteat saman myöhemmin, mutta valitettavasti-sanan tilalle tulee onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
Uskon, että tämä nainen pitää minusta, mutta hän ei vain tiedä mitä haluaa. Minä tiedän mitä minä haluan. Jos joku random nainen tulee elämääni voin antaa mahdollisuuden, mutta en aio jahdata ketään naisia.
Jos kohtaloni on olla yksin niin so be it.
Jos ei tiedä, mitä haluaa, niin olisko mahdollista, että tietää kuitenkin, mitä ei halua?
Vierailija kirjoitti:
Syvällisemmin kirjoitti:
Aika monimutkainen kysymys, ensinnäkin mikä on sattuma? Miten se määritellään? Laajemmassa mittakaavassa ajateltuna ihminen alkaa näyttää melko pieneltä ajatuksineen ja oivalluksineen, pieneltäkin tuntuvat asiat ohjautuvat samoin, kuin isotkin asiat. Onko sattumaa, että alkoholisti perheen tytär nai alkoholistin ja onko sattumaa, että hänen isänsä oli alkoholisti. Asioita voi miettiä vaikka kuinka pitkälle vaikkapa miettimällä onko sattumaa, että kuu kiertää maata tai yleensäkin mikä on funktiomme tämän linnunradan osassa olevalla planeetalla. Kun osaamme 100 prosenttisesti mihinkään näistä meidän täytyy muuttua joksikin jota emme voi olla. Tuolla jossain joku odottaa parinmuodostusta tai sitten ei, siitä miksi ja miten meillä ei ole mitään kunnollista hajua.
Alkoholistiperheen lapset eivät sattumalta nai alkoholisteja eivätkä häpeäperheen lapset ota puolisokseen häpeilijöitä sattumalta. Traumat kulkevat perässämme, mutta huomaamme ne vasta, kun niiden kanssa on joutunut tarpeeksi monta kertaa ongelmiin.
Säästyin hirveältä henkiseltä väkivallalta kun menin naimisiin alkoholistiperheen lapsen kanssa.
Jos olisin mennyt sen toisen kanssa naimisiin, en tiedä, olisinko enää hengissä. Joillekin on parempi elää yksin.
Ketään ei ole tarkoitettu kenellekään. Ympäristö, perimä, kasvatus, geenit, luonne, pilaavat joidenkin mahdollisuudet kokonaan. Mitään ei ole tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että näin voi olla, mutta elämässä ei välttämättä ole vain yhtä oikeaa vaan heitä voi olla useampi. Kaikki oikeat kumppanit eivät ole ns. sielunkumppaneita, mutta silti "oikeita" siinä elämäntilanteessa. Uskon tavallaan myös kohtaloon, että tiettyjen ihmisten elämien on tarkoitus kietoutua yhteen, esim. yhteisten jälkeläisten tuottaminen voi olla kohtaloon sidottu juttu vaikka puoliso ei olisikaan se "oikea".
Tämä oli hyvä viesti, kiitos!
Taidan uskoa itsekin juuri näin.
Parempi on kohtuullinen alkoholinkäyttö, kuin henkinen väkivalta.
Täydellisten ihmisten liitto onnistuu täydellisesti.
Tämä lähtökohta kannattaa aina muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fatalisti, mutta noissa asioissa en usko kohtaloon.
Kaikki on pelkkää sattumaa. Jos on hyvä tuuri, voi onnistua.
Jos on huono tuuri, ihan kaikki voi epäonnistua.
Joskus kauan sitten luulin vähän aikaa, että 2 ihmistä olisi tarkoitettu toisilleen. Erehdyin täysin. Avioeroa en suosittele.
Omalla vastuulla on se jos valitsee väärin. Ihmisen velvollisuus on kantaa vastuu valinnoistaan, elämä ei ole viihdettä.Kannattaa höllätä pipoa. Jos valitsee väärin, pitää tietenkin ottaa vastuu asiasta samoin kuin jos on valinnut väärän työpaikan. Jos korjausehdotuksen ja työskentely asioiden parantamiseksi eivät tuota tulosta, vapautetaan toinen ihminen elämään omaa elämäänsä yksin tai jonkun toisen kanssa. Emme ole tänne syntyneet leikkimään erehtymätöntä.
Höllää sinäkin pipoa. Et tiedä minusta mitään.
Jos on saattanut itsensä kuseen kun on valinnut väärin, parasta ettei saata ainakaan muita kuseen. Aikuisella on vastuu itsestään ja muista. Olen järki- ihminen.
Niin, avioerohan on aina "muiden saattamista kuseen"? Ei ole. Sinun maailmassasi ehkä, mutta ei kaikkien.
Voiko siihen epätäydellisyyteen sitten vaikuttaa?
Voi, jos haluaa. Kaikki riippuu siitä, onko ihmisillä hyvää tahtoa toisiaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fatalisti, mutta noissa asioissa en usko kohtaloon.
Kaikki on pelkkää sattumaa. Jos on hyvä tuuri, voi onnistua.
Jos on huono tuuri, ihan kaikki voi epäonnistua.
Joskus kauan sitten luulin vähän aikaa, että 2 ihmistä olisi tarkoitettu toisilleen. Erehdyin täysin. Avioeroa en suosittele.
Omalla vastuulla on se jos valitsee väärin. Ihmisen velvollisuus on kantaa vastuu valinnoistaan, elämä ei ole viihdettä.Kannattaa höllätä pipoa. Jos valitsee väärin, pitää tietenkin ottaa vastuu asiasta samoin kuin jos on valinnut väärän työpaikan. Jos korjausehdotuksen ja työskentely asioiden parantamiseksi eivät tuota tulosta, vapautetaan toinen ihminen elämään omaa elämäänsä yksin tai jonkun toisen kanssa. Emme ole tänne syntyneet leikkimään erehtymätöntä.
Höllää sinäkin pipoa. Et tiedä minusta mitään.
Jos on saattanut itsensä kuseen kun on valinnut väärin, parasta ettei saata ainakaan muita kuseen. Aikuisella on vastuu itsestään ja muista. Olen järki- ihminen.Niin, avioerohan on aina "muiden saattamista kuseen"? Ei ole. Sinun maailmassasi ehkä, mutta ei kaikkien.
Olen eronnut. Sinä olet niin viisas että tiedät ihmisistä kaiken.
Olen se, joka lähti. Ihmiset ottavat liian helposti avioeron.
Ei enää ikinä yhtään suhdetta elämääni. Jos joku uskoo tarkoitukseen, minut tarkoitettiin elämään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fatalisti, mutta noissa asioissa en usko kohtaloon.
Kaikki on pelkkää sattumaa. Jos on hyvä tuuri, voi onnistua.
Jos on huono tuuri, ihan kaikki voi epäonnistua.
Joskus kauan sitten luulin vähän aikaa, että 2 ihmistä olisi tarkoitettu toisilleen. Erehdyin täysin. Avioeroa en suosittele.
Omalla vastuulla on se jos valitsee väärin. Ihmisen velvollisuus on kantaa vastuu valinnoistaan, elämä ei ole viihdettä.Kannattaa höllätä pipoa. Jos valitsee väärin, pitää tietenkin ottaa vastuu asiasta samoin kuin jos on valinnut väärän työpaikan. Jos korjausehdotuksen ja työskentely asioiden parantamiseksi eivät tuota tulosta, vapautetaan toinen ihminen elämään omaa elämäänsä yksin tai jonkun toisen kanssa. Emme ole tänne syntyneet leikkimään erehtymätöntä.
Höllää sinäkin pipoa. Et tiedä minusta mitään.
Jos on saattanut itsensä kuseen kun on valinnut väärin, parasta ettei saata ainakaan muita kuseen. Aikuisella on vastuu itsestään ja muista. Olen järki- ihminen.Niin, avioerohan on aina "muiden saattamista kuseen"? Ei ole. Sinun maailmassasi ehkä, mutta ei kaikkien.
Saanko arvata, mitä sinun elämässäsi on tapahtunut viestisi perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
Uskon, että tämä nainen pitää minusta, mutta hän ei vain tiedä mitä haluaa. Minä tiedän mitä minä haluan. Jos joku random nainen tulee elämääni voin antaa mahdollisuuden, mutta en aio jahdata ketään naisia.
Jos kohtaloni on olla yksin niin so be it.
Jos ei tiedä, mitä haluaa, niin olisko mahdollista, että tietää kuitenkin, mitä ei halua?
Miksi hän on aina se joka ottaa yhteyttä minuun? En ole koskaan pakoittanut itseäni hänelle.
Alue: Aihe vapaa
Juicen sanoin:
Luodut emme
Me olleet toisillemme
Me itse kaiken loimme
Me loimme elämää