Uskooko jotkut oikeasti, että kaksi ihmistä voi olla "tarkoitettu yhteen"?
Saippiksissa ja romanttisissa komedioissahan näin aina on. Koko ajatus on niin älytön, etten siedä katsoa noita genrejä ollenkaan. Eilen oli kaverin vuoro valita leffa, ja katsottiin romanttinen komedia, jossa oli tietysti koko ajan selvää, että päähenkilöt ovat toistensa kohtaloita.
Oikeastihan kaikki on tietenkin pelkkää sattumaa.
En ymmärrä kohtaloon perustuvaa ajatusmaailmaa. Voisiko joku vähän avata? Onko olemassa joku taho, joka päättää kenen kanssa kukin "kuuluu yhteen"? Miksi sellainen olisi olemassa? Päteekö se myös eläimiin? Jos ei, niin miksi muka ei? Uskooko joku oikeasti tuota hölynpölyä?
Kommentit (78)
Aika monimutkainen kysymys, ensinnäkin mikä on sattuma? Miten se määritellään? Laajemmassa mittakaavassa ajateltuna ihminen alkaa näyttää melko pieneltä ajatuksineen ja oivalluksineen, pieneltäkin tuntuvat asiat ohjautuvat samoin, kuin isotkin asiat. Onko sattumaa, että alkoholisti perheen tytär nai alkoholistin ja onko sattumaa, että hänen isänsä oli alkoholisti. Asioita voi miettiä vaikka kuinka pitkälle vaikkapa miettimällä onko sattumaa, että kuu kiertää maata tai yleensäkin mikä on funktiomme tämän linnunradan osassa olevalla planeetalla. Kun osaamme 100 prosenttisesti mihinkään näistä meidän täytyy muuttua joksikin jota emme voi olla. Tuolla jossain joku odottaa parinmuodostusta tai sitten ei, siitä miksi ja miten meillä ei ole mitään kunnollista hajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
En usko siihen, että jokaiselle olisi vain se yksi ainut ja oikea tässä maailmassa, jonka kanssa hänet on tarkoitettu yhteen. Uskon kuitenkin, että tietyt ihmiset sopivat toisilleen aivan erityisellä tavalla, ovat ns. match made in heaven. Sen tuntee, kun sellainen tulee kohdalle. Niin kävi mullekin aikanaan, kun tapasin nykyisen mieheni noin 6 vuotta sitten. Asuttiin eri maissa yms, mutta niin vahvat tunteet ja yhteenkuuluvuuden tunne iskivät molemmin puolin (ei oltu kumpikaan ennen koettu vastaavaa), ettei lopulta voitu antaa haasteiden voittaa ja niinpä muutin sitten hänen luokseen toiselle puolelle maapalloa. Hetkeäkään en ole katunut ja kyllä tietyllä tavalla tunnen, että olemme ns. sielunkumppaneita ja siinä mielessä ns. luodut toisillemme, vaikken edelleenkään usko, että hän on tasan se yksi ja ainoa kenen kanssa tässä maailmassa voisin onnellisesti olla parisuhteessa. Mutta koska niitä sopivia ei kuitenkaan ole liikaa, niin eipä kannata helposti päästää irti, jos onnistuu yhdenkin sellaisen kohtaamaan :)
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
Uskon, että tämä nainen pitää minusta, mutta hän ei vain tiedä mitä haluaa. Minä tiedän mitä minä haluan. Jos joku random nainen tulee elämääni voin antaa mahdollisuuden, mutta en aio jahdata ketään naisia.
Jos kohtaloni on olla yksin niin so be it.
Ööh mä kuulun yhteen rikkaan miehen kanssa
köyhiä runkkupettereitä en huoli..yöks
Vierailija kirjoitti:
En, vaikka oma parisuhteeni onkin sellainen että tässä on käynyt kyllä ihan älyttömän hyvä tuuri. Tavattiin teini-iässä täysin sattumalta ja ollaan oltu siitä asti yhdessä. Ei ole ollut isoja riitoja, meillä on samanlainen ajatusmaailma ja mielenkiinnonkohteet. Meillä on ollut aina myös sitä että jos mietin vaikka että nyt tekisi mieli omenoita, avaan whatsapin ja alan kirjoittaa viestiä ruudulle pamahtaakin samantien viesti "hei haluaisitko omenoita kaupasta?" tai aletaan puhua samaan aikaan samasta asiasta. :)
Tuttava pariskunta oli yhdessä 25 v
Sit työkaveri vietteli miehen:)
Odotas vain...haen omenoita=suon: meen panemaan
Voin kuvitella, että jotkut ihmiset on enemmän tarkoitettu toisilleen kuin jotkut muut. Siis pariskuntia tarkastellessa voi huomata, että jotkut on "match made in heaven" ja jotkut toiset taas on päätyneet pariskunnaksi, vaikka eivät olisi toisilleen ne kaikista sopivimmat.
Maailmassa olisi paljon vähemmän ihmisiä, jos vain ne "match made...." -parit päätyisivät yhteen tai lisääntyisivät yhdessä.
Joskus kuulee tarinoita sellaisista pariskunnista, jotka on tavanneet teininä, seukanneet aikansa ja eronneet. Sitten on menty yksiin toisten kanssa, hankittu lapset ja erottu, kunnes tämä nuoruudenrakkaus on kävellyt uudestaan vastaan ja he ovat päätyneet onnelliseen liittoon keskenään. Silloin tekisi mieli uskoa kohtaloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
saahan sitä heittää elämänsä hukkaan
no 10 vuoden päästä akka on läski yyhoo
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella, että jotkut ihmiset on enemmän tarkoitettu toisilleen kuin jotkut muut. Siis pariskuntia tarkastellessa voi huomata, että jotkut on "match made in heaven" ja jotkut toiset taas on päätyneet pariskunnaksi, vaikka eivät olisi toisilleen ne kaikista sopivimmat.
Maailmassa olisi paljon vähemmän ihmisiä, jos vain ne "match made...." -parit päätyisivät yhteen tai lisääntyisivät yhdessä.
Joskus kuulee tarinoita sellaisista pariskunnista, jotka on tavanneet teininä, seukanneet aikansa ja eronneet. Sitten on menty yksiin toisten kanssa, hankittu lapset ja erottu, kunnes tämä nuoruudenrakkaus on kävellyt uudestaan vastaan ja he ovat päätyneet onnelliseen liittoon keskenään. Silloin tekisi mieli uskoa kohtaloon.
Huaahhaaaa hhaahaa
pertti pälvikalju ja kaija keski ikäinen löytää toisensa
pröööttt
miksi elokuvissa ei kuvata rumien keski ikäisten yksinhuoltajien rakkauden etsintää???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
saahan sitä heittää elämänsä hukkaan
no 10 vuoden päästä akka on läski yyhoo
Tai sitten minä olen vain lojaali tunteilleni. Jos en saa sinua niin lukitsen sydämmeni tyrmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Ok. Eikö sinua yhtään häiritse että saatat jättää tapaamatta sen oikean "oikean" siksi että roikut jossain yksipuolisessa(?) ihastuksessa etkä suostu tutustumaan muihin naisiin jos se ihastus ei pidä sinusta? No, eihän siinä mitään jos sinulle on ihan ok olla yksin loppuelämä sitten. Tai siis, en minä itsekään mistään deittailusta oikein perusta, mutta etkö sinä aio edes antaa muille vaikkapa ihan randomisti tavatuille naisille mahdollisuutta, jos tämä tietty nainen ei sinusta välitä?
saahan sitä heittää elämänsä hukkaan
no 10 vuoden päästä akka on läski yyhoo
Tai sitten minä olen vain lojaali tunteilleni. Jos en saa sinua niin lukitsen sydämmeni tyrmään.
se on vähän semmoinen toi rakkaus..että kun neidon pärse on kuin ladonovi..niin ei se enää kiehdo
Itse uskon siihen, että maailmassa on ihmisiä jotka kuvainnollisesti käyvät eri taajuuksilla. Kun löydät ns samalla taajuudella käyvän ihmisen, nämä ovat niitä joista voi tulla elämänmittaisia kumppaneita sinulle joko parisuhteessa tai syvänä ystävyytenä. Suhteet tälläisten ihmisten kanssa ovat syvällisiä ja heidän kanssaan vallitsee ymmärtäminen ja samanlainen tapa nähdä asiat. Itselläni näitä on löytynyt tähän mennessä viisi: kumppanini, kaksi läheistä ja pitkäaikaista ystävää sekä kaksi läheistä työkaveria.
En, vaikka oma parisuhteeni onkin sellainen että tässä on käynyt kyllä ihan älyttömän hyvä tuuri. Tavattiin teini-iässä täysin sattumalta ja ollaan oltu siitä asti yhdessä. Ei ole ollut isoja riitoja, meillä on samanlainen ajatusmaailma ja mielenkiinnonkohteet. Meillä on ollut aina myös sitä että jos mietin vaikka että nyt tekisi mieli omenoita, avaan whatsapin ja alan kirjoittaa viestiä ruudulle pamahtaakin samantien viesti "hei haluaisitko omenoita kaupasta?" tai aletaan puhua samaan aikaan samasta asiasta. :)