Uskooko jotkut oikeasti, että kaksi ihmistä voi olla "tarkoitettu yhteen"?
Saippiksissa ja romanttisissa komedioissahan näin aina on. Koko ajatus on niin älytön, etten siedä katsoa noita genrejä ollenkaan. Eilen oli kaverin vuoro valita leffa, ja katsottiin romanttinen komedia, jossa oli tietysti koko ajan selvää, että päähenkilöt ovat toistensa kohtaloita.
Oikeastihan kaikki on tietenkin pelkkää sattumaa.
En ymmärrä kohtaloon perustuvaa ajatusmaailmaa. Voisiko joku vähän avata? Onko olemassa joku taho, joka päättää kenen kanssa kukin "kuuluu yhteen"? Miksi sellainen olisi olemassa? Päteekö se myös eläimiin? Jos ei, niin miksi muka ei? Uskooko joku oikeasti tuota hölynpölyä?
Kommentit (78)
Olen fatalisti, mutta noissa asioissa en usko kohtaloon.
Kaikki on pelkkää sattumaa. Jos on hyvä tuuri, voi onnistua.
Jos on huono tuuri, ihan kaikki voi epäonnistua.
Joskus kauan sitten luulin vähän aikaa, että 2 ihmistä olisi tarkoitettu toisilleen. Erehdyin täysin. Avioeroa en suosittele.
Omalla vastuulla on se jos valitsee väärin. Ihmisen velvollisuus on kantaa vastuu valinnoistaan, elämä ei ole viihdettä.
Sinä itse olet valinnut tulevan elämäsi ja kohtalosi ennalta, myös ihmiset jotka siihen tavalla tai toisella tarkemmin kietoutuu.
Eli kyllä uskon.
Jos "tarkoitettu yhteen" merkitsee, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan ja haluavat olla toistensa suorassa, niiin kyllä. Sellaista tapahtuu. Jos "tarkoitettu yhteen" merkitsee että olisi joku ulkopuolinen tarkoittaja, tai että jollekulle olisi vain yksi tällainen vastinkappale, niin vastaus on ei.
Ei varmaankaan siten, että olisi vain ja ainoastaan yksi kullekin sopiva henkilö, jotka kohtalo ohjaa yhteen. Eihän siitä tulisi mitään, että se toinen ihminen asuisi esim. jossakin aivan muualla, eikä tätä nimenomaista henkilöä koskaan edes tapaisi. Ajattelen, että jokaisella on useampi enemmän tai vähemmän puolisoksi sopiva henkilö, joiden tapaaminen sitten on sattumaa.
Toisaalta, minulla on kumma yhteys erään naisen kanssa. Olemme tietämättämme olleet samoissa paikoissa, jopa ihan samassa tilassa varsinaisesti tietämättä toisistamme yhtään mitään, esimerkiksi eri seurueissa. Olemme tunteneet samoja ihmisiä, mutta emme vain ikinä ole olleet samaan aikaan tekemisissä. Kerran sitten kohtasimme, ja asia tuli puheeksi. Ajat, paikat, tuntemamme ihmiset. Suorastaan hämmästyttävää, ettemme olleet aiemmin tavanneet.
Emme ole olleet pitkiin aikoihin tekemisissä, mutta eiköhän samanlaista limittymistä jollain tavalla tapahdu koko ajan. Ehkä suurin vaikutus on samantyyppisillä luonteilla, jotka ohjaavat toimimaan yhtäläisesti, eikä millään ulkopuolisella johdatuksella.
Kyllä mä koen, että jotkut on tarkoitettu yhteen. Jopa muuten kuin sattuman kautta tai vain sopivina.
Ihmisen hormonitoimintaa. Biologiaa, kemiaa & neurologiaa. Pelkkää tiedettä.
Ei muuta.
Joo, uskon.
En uskonut aiemmin, mutta kun tapasin kerran sellaisen henkilön, joka vetää puoleensa kuin magneetti ja jota ilman mikään ei vaan ole raiteillaan, niin pakkohan se on uskoa. Ikäänkuin sisuksistani puuttuisi jotain (puolikas), jos hän ei ole lähelläni.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, kivoja tyyppejä ja jotain ihastumista ollut alussa toki jota rakkaudeksi luullut, mutta tämä on jotain aivan yliluonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Joo, uskon.
En uskonut aiemmin, mutta kun tapasin kerran sellaisen henkilön, joka vetää puoleensa kuin magneetti ja jota ilman mikään ei vaan ole raiteillaan, niin pakkohan se on uskoa. Ikäänkuin sisuksistani puuttuisi jotain (puolikas), jos hän ei ole lähelläni.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, kivoja tyyppejä ja jotain ihastumista ollut alussa toki jota rakkaudeksi luullut, mutta tämä on jotain aivan yliluonnollista.
Lisään vielä, että on erikoista että näytämmekin jotenkin samalta. Niin kutsutut naimanaamat siis. Olemme todellakin tarkoitetut toisillemme.
Uskon että mulle on olemassa useampi "se oikea" - ja että näin on jokaisen kohdalla. Elämäntilanne, mielipiteet, elämänasenne jne vaikuttavat siihen millainen se sopiva kumppani parisuhteen kannalta on. Voi olla että joku jonka olet jo tavannut, olisi toisessa elämäntilanteessa ihannekumppani.
En usko mihinkään tarkoituksiin, mutta uskon tietenkin että on olemassa ihmisiä jotka sopivat erityisen hyvin toisilleen, ja niitä ihmisiä on yleensä varmasti useampikin per henkilö, vaikka niitä ei välttämättä koskaan tapaa (monet ei tapaa edes sitä yhtä elämänsä aikana).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, uskon.
En uskonut aiemmin, mutta kun tapasin kerran sellaisen henkilön, joka vetää puoleensa kuin magneetti ja jota ilman mikään ei vaan ole raiteillaan, niin pakkohan se on uskoa. Ikäänkuin sisuksistani puuttuisi jotain (puolikas), jos hän ei ole lähelläni.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, kivoja tyyppejä ja jotain ihastumista ollut alussa toki jota rakkaudeksi luullut, mutta tämä on jotain aivan yliluonnollista.
Lisään vielä, että on erikoista että näytämmekin jotenkin samalta. Niin kutsutut naimanaamat siis. Olemme todellakin tarkoitetut toisillemme.
Twin flame?
Onko teillä samanlaista elämänhistoriaa?
Obamat on kyllä tarkoitettu yhteen. Mahtava tiimi ja syvä maadoittunut rakkaus.
En usko. Mutta kyllä mullakin on elämässäni ihminen, joka on enemmän kuin kukaan muu koskaan. Kaikki vaan natsaa. Vaikka meni vuosia, ettei nähty, mikään ei ollut muuttunut. Ja muutakin siinä on kuin fyysistä vetovoimaa. Tuntuu juuri siltä, että meidät olisi "tarkoitettu yhteen", vaikka en sellaiseen uskokaan. Ollaan vaan toisillemme sopivia.
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä uskon sen takia en harrasta mitään deittailua tai tindereitä. Uskon, että se oikea tulee jokaiselle ihmiselle vastaan joskus. Olen tuntenut monia vuosia erään naisen jota olen pitänyt sinä oikeana, mutta hän ei ilmeisesti tunne samoin. En tiedä mitä tehdä.
Kai olet kuullut ihmisistä, jotka eivät elämänsä aikana koskaan ole suhteessa, tai niistä joilla on suhteita mutta ei yhtäkään "sitä oikeaa"? Ei ole totta että jokaiselle tosta noin vaan tulisi "se oikea" vastaan jossain vaiheessa elämää, ja jos vain odottaa että se tulee tekemättä mitään sen eteen vielä vähentää mahdollisuuksia.
Niin minä ajattelen. Ajatuksessa on jotain hyvin romanttista, joko tämä nainen on se oikea tai olen koko elämäni yksin. 50/50 chance/mahdollisuus. Heitän elämän karvanoppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, uskon.
En uskonut aiemmin, mutta kun tapasin kerran sellaisen henkilön, joka vetää puoleensa kuin magneetti ja jota ilman mikään ei vaan ole raiteillaan, niin pakkohan se on uskoa. Ikäänkuin sisuksistani puuttuisi jotain (puolikas), jos hän ei ole lähelläni.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, kivoja tyyppejä ja jotain ihastumista ollut alussa toki jota rakkaudeksi luullut, mutta tämä on jotain aivan yliluonnollista.
Lisään vielä, että on erikoista että näytämmekin jotenkin samalta. Niin kutsutut naimanaamat siis. Olemme todellakin tarkoitetut toisillemme.
Totta. Tämä elämäni nainen on myös minun näköiseni. Sääli, että hän ei näe samaa mitä minä näen.
Ei usko kukaan tuollaiseen. Sitä etsii, ja toivottavasti löytää itselleen sopivan kumppanin niistä ympyröistä joissa liikkuu. Suurimmaksi osaksi sattumaa kenet tapaa ja missä elämäntilanteessa.