Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keskenmeno pelottaa
23.01.2019 |
Tämä on aika kulunut aihe ja löytyy googlellakin paljon keskusteluita, mutta haluan silti avata oman.
Sain viime kesänä km vk 6+3. Kyseessä oli ilmeisesti tuulimuna. Ennen joulua plussasin varhaistestillä ennen kuukautisten alkamispäivää, mutta kyseessä oli kemiallinen raskaus. Kuukautiset alkoivat ajallaan.
Nyt sain raskausoireita viikko ovulaation jälkeen (nännit kipeytyivät, alavatsaa alkoi nipistelemään) ja olin aika varma, että olen raskaana. Yllätys oli iloinen, kun matkoilla kuukautiset eivät sitten alkaneetkaan ja kävimme ostamassa raskaustestin - 2 viivaa! Nyt olisi menossa 4+5.
Iloa varjostaa kuitenkin huoli, sellainen pessimistinen "odotapa vain, kesken se kohta menee". Välillä on seesteinen olo ja välillä taas olen ihan varma, että jos ei kohta mene kesken, niin menee parin viikon päästä viimeistään.
Plussaviiva ei tummu, tämä huolettaa. Tänä aamuna huomasin, ettei rinnat ole enää niin arat kuin eilen. Lueskelin siitäkin, että oireetkin voivat aaltoilla ja heitellä paljon. Lämpö on edelleen yli 37, eli se on ollut koholla kiinnittymisoireista alkaen. Tukeudun nyt tähän ja tuohon alavatsan tuntemuksiin, mutta huoli ei väisty.
Onko teillä järjen tai lohdun sanoja?
Kommentit (15)
Tästä en tiedä, lohduttaako tai muuta, mutta tässä vaiheessa et voi tehdä muuta kuin antaa ajan kulua.
Jos kyseessä on epäkelpo alkio tai tuulimuna, niin se on sitä jo nyt.
On hyvin epätodennäköistä, että tuulimuna uusiutuisi. On todennäköisempää, että olet raskaana ja jouluun mennessä sinulla on vauva sylissäsi.
Pelolla et tilannetta hallitse. Tai sehän siinä on pelottavaa, ettet hallitse tällä hetkellä kehoasi etkä sitä pientä ihmisenalkua. Se toteuttaa jo omaa elossapysymisensä tahtoa ja kehittyy solumöykystä kokonaisen elämän eläväksi ihmiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä en tiedä, lohduttaako tai muuta, mutta tässä vaiheessa et voi tehdä muuta kuin antaa ajan kulua.
Jos kyseessä on epäkelpo alkio tai tuulimuna, niin se on sitä jo nyt.
On hyvin epätodennäköistä, että tuulimuna uusiutuisi. On todennäköisempää, että olet raskaana ja jouluun mennessä sinulla on vauva sylissäsi.
Pelolla et tilannetta hallitse. Tai sehän siinä on pelottavaa, ettet hallitse tällä hetkellä kehoasi etkä sitä pientä ihmisenalkua. Se toteuttaa jo omaa elossapysymisensä tahtoa ja kehittyy solumöykystä kokonaisen elämän eläväksi ihmiseksi.
Kiitos, kyllä nämä olivat sekä lohdun että järjen sanoja :D Tämähän se juuri on, kun en voi hallita tai vaikuttaa mitenkään. Kunpa pystyisi olemaan stressaamatta..
ap
Minullakin tuli ihan aluksi rinnat tosi kipeiksi, oli pahoinvointia ja väsytti kauheasti. Sitten nämä kaikki oireet katosivat yhtäkkiä, mitä nyt rinnat oli hiukan turvoksissa.
Olin aivan varma ensimmäiseen ultraan (rv 13) asti, että meni heti alussa kesken.
Kaikki olikin onneksi kunnossa ja nyt rv 20 menossa. Että ei kannata toivoa noiden raskausoireiden katoamisen takia heittää, koska saatat kuulua tähän onnekkaaseen kokonaan oireettomaan porukkaan.
Tsemppiä sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Minullakin tuli ihan aluksi rinnat tosi kipeiksi, oli pahoinvointia ja väsytti kauheasti. Sitten nämä kaikki oireet katosivat yhtäkkiä, mitä nyt rinnat oli hiukan turvoksissa.
Olin aivan varma ensimmäiseen ultraan (rv 13) asti, että meni heti alussa kesken.Kaikki olikin onneksi kunnossa ja nyt rv 20 menossa. Että ei kannata toivoa noiden raskausoireiden katoamisen takia heittää, koska saatat kuulua tähän onnekkaaseen kokonaan oireettomaan porukkaan.
Tsemppiä sinulle!
Kiitos tuhannesti! Toivotaan, että kestää kyydissä loppuun asti ja saan ensi syksynä terveen lapsen syliini <3
Oireet ei onneksi kokonaan nyt hävinneet, sekin lohduttaa. Kuluisipa aika nopeammin :D
ap
Itse olin hermoraunio ekaan ultraan asti. En kovin hyvin oireita muista, muuta kuin että tosi varhain tunsin raskausoireita, ne taisivat aaltoilla. Seurasin hysteerisenä rupeaako verta tulemaan, vaikka ei sekään kerro paljon mitään, osalla tulee vertakin alussa.. Jos olisi ollut rahaa olisin varmaan varhaisultrassa käynyt silloin noin rv 6 tieniolla. Odotin kuitenkin sinne rv 12 asti ekaa ultraa.
Keskenmenohan voi myös tulla rv 6 jälkeenkin ja vaikka rv 16.. toki riskihän pienenee koko ajan.
Tuossa vaiheessa ei oikein millekkään voi itse tehdä mitään tai vaikuttaa. Jos on kohdun ulkoinen, tuulimuna tms ei siihen voi vaikuttaa, eikä siihenkään meneekö kesken.
Mutta kun alusta selviää niin tulet huomaamaan, että sitten odotat niitä potkuja ja tökit mahaa liikkeiden toivossa :D Itse lähdin juoksujalkaa ostamaan kaupasta jäätelöä kun ei tuntunut liikkeitä yli tuntiin. No makea auttoi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap,
Mulla oli pari vuotta sitten km 14+0 ja se huomattiin vasta 15+0.
Pitkään luulin, että olisin voinut estää sen, mutta ei näille vain voi mitään.
Se pelko on läsnä myöhemminkin, nyt olen taas raskaana ja viikkoja melkein 40. Silti pelottaa.
Mun neuvo on, että älä stressaa, pidä suositellut elämäntavat yllä ja odota. Jokainen päivä ja viikko pienentää keskenmenon riskiä. Keskenmenot ovat yleisiä, mutta en usko että raskautesi menevät toistuvasti kesken. Yritä levätä ja vaikka meditoida, en tiedä😀. Luulisin kuitenkin että elämä voittaa sinun kohdallasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin hermoraunio ekaan ultraan asti. En kovin hyvin oireita muista, muuta kuin että tosi varhain tunsin raskausoireita, ne taisivat aaltoilla. Seurasin hysteerisenä rupeaako verta tulemaan, vaikka ei sekään kerro paljon mitään, osalla tulee vertakin alussa.. Jos olisi ollut rahaa olisin varmaan varhaisultrassa käynyt silloin noin rv 6 tieniolla. Odotin kuitenkin sinne rv 12 asti ekaa ultraa.
Keskenmenohan voi myös tulla rv 6 jälkeenkin ja vaikka rv 16.. toki riskihän pienenee koko ajan.
Tuossa vaiheessa ei oikein millekkään voi itse tehdä mitään tai vaikuttaa. Jos on kohdun ulkoinen, tuulimuna tms ei siihen voi vaikuttaa, eikä siihenkään meneekö kesken.
Mutta kun alusta selviää niin tulet huomaamaan, että sitten odotat niitä potkuja ja tökit mahaa liikkeiden toivossa :D Itse lähdin juoksujalkaa ostamaan kaupasta jäätelöä kun ei tuntunut liikkeitä yli tuntiin. No makea auttoi :)
Kiitos tästä, helpotti tosi paljon tuo, että oireet voivat aaltoilla.
Jossain keskustelussa sanottiin hyvin, että pitää antaa itselleen lupa silti iloita, koska se ei sitä surua muuta, jos keskenmeno tulee. Yhtä paljon se tulee harmittamaan, eikä auta, vaikka olisi muka pantannut tunteitaan. Ihanaa, kun sain täältä vähän tukea, helpottaa jo se, että kirjoitan näitä asioita ja vielä vastailette noin ihanasti ja tsemppaavasti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa varmaan lohduttaa, mutta tutultahan tuo kuulostaa. Itsellä kolme keskenmenoa (yksi kemiallinen)takana ja neljäs ehkä käynnissä parhaillaan. Ekan jälkeen tuo huoli on aina alkanut kaihertaa heti plussan jälkeen. Ei sen kanssa auta muu kuin elää ja toivoa että joskus onnistaa.
Jos joku tätä vielä seuraa, niin halusin tulla kertomaan ikäviä uutisia. Sain kuin sainkin toisen keskenmenon eilen. 7+4 oli menossa ja alkoi selkäkivulla ja vatsakrampeilla. Illalla tuli sitten vuoto ja päivystyksessä kohtu ultrattiin tyhjäksi. Hcg 78.
En käsitä, miksi pitää kärsiä kolmaskin km ennen tutkimuksia, joten päätin tilata yksityiseltä gynen. Haluan tietää, onko kyseessä oikeasti vain paskoista paskin tuuri, vai onko kehossani joku vialla.
En tiedä mitä ajatella yrittämisen jatkamisesta. Yhden km:n hyväksyin osana elämääni, mutta toinen oli jo epäreilua.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei, oon pahoillani sun puolesta. Itse en vielä oo raskaana mutta yritykset menossa parhaillaan. Eiköhän kaikkien pahin pelko ole se että menee kesken se raskaus. Itseäki pelottaa koska se tunne että niin kovasti haluaisi että kaikki menee hyvin ja se jatkuu loppuun asti, ja sitten oma kroppa päättää toisin niin kyllähän se masentaa, varsinkin jos on jo toinen kerta. Lääkärissä käynti on hyvä idea, ties vaikka siellä tulisi jotain ilmi, kyllä harmittaisi jos yrittäisi koko ajan ja ei vaan onnistuisi ja sitten selviäisi että joku ollut vikana.
Ap,
Joillakin naisilla tulee useampi keskenmeno ennen kuin raskaus jatkuu. Minullakin on ollut monta. Syytä en tiedä. Sitten yksi niistä alkaneista raskauksista vain jatkui.
Hyvä, että memet lääkäriin, mutta muista että sinulla on edelleen mahdollisuudet tähän. En tiedä auttaako jos alkaisit tekemään raskaustestit vasta kun menkat on viikon tai kaksi myöhässä. Antaisit itsellesi tavallaan luvan ottaa rennosti.
Toivon todella, että raskaus alkaisi sinullakin pian! Keskenmenot ovat kauheita kokemuksia, mutta valtavan yleisiä, sinä et ole outo tai viallinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla päättyi kaksi ekaa raskautta keskenmenoon. Kolme seuraavaa päättyivät onnellisesti. Eli se kaksi peräkkäistä keskenmenoa voi tosiaan olla vain huonoa tuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla päättyi kaksi ekaa raskautta keskenmenoon. Kolme seuraavaa päättyivät onnellisesti. Eli se kaksi peräkkäistä keskenmenoa voi tosiaan olla vain huonoa tuuria.
Kiitos, toivon, että näin olisi myös minun kohdallani. Kiertoni on 28-29 päivää, kohtu ja munasarjat kunnossa. Katsotaan mitä yksityinen gyne tuumaa, käsittääkseni verikokeella selvitetään hyytymistekijät, hormonipuutokset ja kromosomit. Jos joku on käynyt tutkimuksissa keskenmenojen jälkeen, niin mielelläni kuulen!
AP
Alue: Aihe vapaa
up