Lue keskustelun säännöt.
Olga Temosen lapset liian hienoja kyläkouluun
Mimmu88
23.01.2019 |
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/olga-temone…
En voi ymmärtää Olga ja Tuukka Temosen ajatuksenjuoksua. Ovat hankkineet maalta maalaistalon jossa pitävät elukoita yms, mutta sitten kuitenkin lapset raahataan 40km päähän Lahteen kouluun, kun lähikoulu ei herrasväelle kelpaa? Ja Lahdesta on tämän vuoksi hankittuna myös kakkosasunto. Siis en käsitä. Miksi halutaan asua maalla, jos ei kuitenkaan haluta olla maalaisia?
"Esikoistyttö Helga aloitti koulun Lahdessa, 40 kilometrin päässä kotoa. Perheelle hankittiin Lahdesta koulun vierestä kakkosasunto, jonne Tuukan äiti muutti. Välillä osa perheestä yöpyy baabuskan luona, ja Lahdesta porhaltaa helposti junalla Helsinkiin.
– Olemme naureskelleet, että Tuukka muutti äitinsä luokse. Seurustelen aikamiespojan kanssa, joka asustaa peräkamarissa, Olga kertoo.
Maalaiskoulun sijasta Olga ja Tuukka päättivät laittaa tyttärensä kouluun Lahdessa, koska uskovat ympäristön tarjoavan lapselle riittävästi virikkeitä.
– Lahti on oikea kaupunki. Siellä on harrastukset ja enemmän lapsia, Tuukka sanoo.
– Maalaiselämän lapset saavat meillä vapaa-ajalla. Minun puolestani he saavat halutessaan jäädä jatkamaan tilallamme sitten aikanaan, mutta toivon, että he hankkivat uran ja koulutuksen. Se on maaseudulla vaikeampaa kuin kaupungissa.
– Haluaisin, että he tottuvat monikulttuurisempaan ja avoimempaan kaupunkielämään, Olga sanoo."
Siis anteeksi, mutta puuttuuko näiltä ihmisiltä puolet aivoista tai jotain? He siis toisin sanoen erittäin selvästi antavat tässä jutussa ymmärtää, että kaupunkilaiskaverit ovat maalaisia kavereita parempia. Tutkimusten mukaanhan kyläkoulut nimenomaan ovat paras mahdollinen kasvuympäristö alakouluikäiselle lapselle, ja nimenomaan kasvattaa suvaitsevaisuuteen.
Ei itselleni tulisi edes mieleen, että lähtisin viemään 7-vuotiasta vapaaehtoisesti 40km päähän kouluun, jos lähikoulu on parin kilsan päässä! Todella ajattelemattomia ihmisiä. Ja minkälaisia arvoja itse opettavat lapsilleen? Ilmeisesti: älä pidä maalaista ihmisenä. Noh, saavat varmaan kohta laittaa Iitin talon myyntiin ja muuttaa kokonaan sinne Lahden kakkosasuntoon, kun rahat loppuu. Ei taida Tuukalla elouvabisnes oikein luistaa...
Kommentit (284)
Vähän OT. Kyllä tausta näkyy nuorten kielitaidoissa. Maaseudulta tulevilla se usein heikompi. Ehkä ei ole nähty tarpeelliseksi siihen panostamista. Lähiympäristössä ei kenties ole ollut siihen liittyvää tarvetta. Tämä ihan amatöörinäkökulma mutta paljon nuorten kanssa harrastustouhuissa mukana olleena. Vedän kaupunginosan futisjoukkueen treenejä. 14v poikien joukkueessa on muutama britti- ja australialaisperheen englantia äidinkielenään puhuva poika. Toisen isä myös valmentaa käyttäen englantia. ”Kaupunkilaispojat” ovat ihan kartalla tässä kieliympäristössä ja puhuvat sujuvasti myös englantia. Joukkueeseen on tullut 5 poikaa noin 30km päästä pienemmältä paikkakunnalta. Joko arkailevat tai sitten taidot vielä vähäisemmät mutta on siinä kielitaidossa merkittävä ero. No tärkeintä tietysti että pallo liikkuu ja hauskaa on vaikka yhteinen kieli monella vielä hakusessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noi ole kokoomuslaisia...... need I say more.
Onko toi akka venäläinen, kun nimi on Olga, ja puhutaan mummosta "baabuskana"?
Kokkareet ja venäläiset....
Varmaan osittain, koska etunimet ovat Olga Inkeri Valentina.
Hänen vanhempansa olivat 70-luvun vasemmistolaisia. Siitä varmaankin nimet.
tuskinpa, kun mummoa kutsutaan "baabuskaksi".
Huomaatteko, miten otsikolla saadaan luotua mielikuva idyllisessä pikkujouluista, joka ei kelpaa?
Todellisuus taas on, että lähin koulu onkin suuri ja valittu stainer-koulu pieni. Molemmat koulut sijaitsevat muualla kuin kotikylässä.
On toi akka ihan venäläisen mallinenkin, pitkä kaula ja pieni pää, tikkujalat. Kasvotkin aika venäläiset.
Vähintään puoliksi venakko on takuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla asuvana täytyy sanoa ettei 40km ole edes pitkästi.
En tiedä kuinka pieni tuo heidän maalaiskylä on, mutta täällä ainakin ongelma tosissaan se kyläläisten lyhytnäköisyys. Kun ollaan ammatinvalinta vaiheessa, ei osata ajatella kuin ajoneuvoasentajiksi, hitsaajiksi tai lastenhoitajiksi. Ei tavoitella mitään enempää, kaikki käy mistä vain löytyy läheltä oppilaitosta. Pelätään lähteä kaupunkiin ja pelätään haaveilla mistään suuremmasta.
Minusta tuota on surullista katsos.Itse voisin hyvinkin tehdä saman ratkaisun.
Se kyläkoulu on noin 300 oppilaan opinahjo, ei mikään 12 oppilaan pikkukoulu. Ja sieltä Iitistä on kyllä skallettu lähteä maailmalle, ei se mikään suljettu yhteisö ole. Enemmän nurkkakuntaisuutta on vaikka itäisessä Helsingissä, jossa ammatinvalintavaiheessa ensisijainen valinta on ei valintaa lainkaan.
Ei todellakaan oo. Lähikoulu.painotettu yläaste ja yli 9 ka: n lukio ja stadin lääkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän OT. Kyllä tausta näkyy nuorten kielitaidoissa. Maaseudulta tulevilla se usein heikompi. Ehkä ei ole nähty tarpeelliseksi siihen panostamista. Lähiympäristössä ei kenties ole ollut siihen liittyvää tarvetta. Tämä ihan amatöörinäkökulma mutta paljon nuorten kanssa harrastustouhuissa mukana olleena. Vedän kaupunginosan futisjoukkueen treenejä. 14v poikien joukkueessa on muutama britti- ja australialaisperheen englantia äidinkielenään puhuva poika. Toisen isä myös valmentaa käyttäen englantia. ”Kaupunkilaispojat” ovat ihan kartalla tässä kieliympäristössä ja puhuvat sujuvasti myös englantia. Joukkueeseen on tullut 5 poikaa noin 30km päästä pienemmältä paikkakunnalta. Joko arkailevat tai sitten taidot vielä vähäisemmät mutta on siinä kielitaidossa merkittävä ero. No tärkeintä tietysti että pallo liikkuu ja hauskaa on vaikka yhteinen kieli monella vielä hakusessa.
Niillä 5 pojalla on ehkä sama englannin opettaja. Tuo puhutun englannin sujuvuus (tai lähinnä rohkeus puhua) riippuu ennen kaikkea siitä kuinka paljon sitä koulussa harjoitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Steinereissahan on nykyisin oppilaskato, ollut vähän huono maine mm. oppimistulosten suhteen. Varmaan taideaineita arvostaville ihan ok, mutta matematiikan ja kielten suhteen on ollut heikkoja tuloksia.
Eihän se mikään ihme ole kun ei siellä ole päteviä opettajiakaan.
Helsingin Steiner-koululaiset pärjäävät hyvin ylioppilaskirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se oman kylän koulu lakkautettu hiljattain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Steinereissahan on nykyisin oppilaskato, ollut vähän huono maine mm. oppimistulosten suhteen. Varmaan taideaineita arvostaville ihan ok, mutta matematiikan ja kielten suhteen on ollut heikkoja tuloksia.
Eihän se mikään ihme ole kun ei siellä ole päteviä opettajiakaan.
Helsingin Steiner-koululaiset pärjäävät hyvin ylioppilaskirjoituksissa.
Sija 370 hyvä? :D
Ja kun vielä ottaa huomioon että kaikki steinerilaiset kävyät lukiota 4 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha siitä on vouhottaa jos laittoivat lapsen steineriin. Itse en laittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö se oman kylän koulu lakkautettu hiljattain?
Ei siellä edes ole enää kyläkouluja. Lapset kuljetetaan Kausalaan. Pahatahtoinen ap vain halusi raflaavan otsikon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Steinereissahan on nykyisin oppilaskato, ollut vähän huono maine mm. oppimistulosten suhteen. Varmaan taideaineita arvostaville ihan ok, mutta matematiikan ja kielten suhteen on ollut heikkoja tuloksia.
Eihän se mikään ihme ole kun ei siellä ole päteviä opettajiakaan.
Helsingin Steiner-koululaiset pärjäävät hyvin ylioppilaskirjoituksissa.
Hyvä. Ilmeisesti ovat valikoitunutta porukkaa lukioissa kun lukukausimaksutkin on maksettava, ei tyhjätaskujen lapset ehkä hakeudu.
Useinhan steinerlukioihin tullaan ulkopuolelta, eli ovat peruskoulun käyneitä jolloin steiner ei vielä ole riistänyt heiltä tulevaisuutta. Ja tietysti mitä vanhempi oppilas/opiskelija kyseessä, sitä paremmat edellytykset suojautua vahingolliselta kasvatukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Steinereissahan on nykyisin oppilaskato, ollut vähän huono maine mm. oppimistulosten suhteen. Varmaan taideaineita arvostaville ihan ok, mutta matematiikan ja kielten suhteen on ollut heikkoja tuloksia.
Eihän se mikään ihme ole kun ei siellä ole päteviä opettajiakaan.
Helsingin Steiner-koululaiset pärjäävät hyvin ylioppilaskirjoituksissa.
Sija 370 hyvä? :D
Ja kun vielä ottaa huomioon että kaikki steinerilaiset kävyät lukiota 4 vuotta.
Treella 380 .s sija ja Rudolf stainer Hgissä 316. Jumbosijoja
Miksi nostit monta vuotta vanhan jutun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän OT. Kyllä tausta näkyy nuorten kielitaidoissa. Maaseudulta tulevilla se usein heikompi. Ehkä ei ole nähty tarpeelliseksi siihen panostamista. Lähiympäristössä ei kenties ole ollut siihen liittyvää tarvetta. Tämä ihan amatöörinäkökulma mutta paljon nuorten kanssa harrastustouhuissa mukana olleena. Vedän kaupunginosan futisjoukkueen treenejä. 14v poikien joukkueessa on muutama britti- ja australialaisperheen englantia äidinkielenään puhuva poika. Toisen isä myös valmentaa käyttäen englantia. ”Kaupunkilaispojat” ovat ihan kartalla tässä kieliympäristössä ja puhuvat sujuvasti myös englantia. Joukkueeseen on tullut 5 poikaa noin 30km päästä pienemmältä paikkakunnalta. Joko arkailevat tai sitten taidot vielä vähäisemmät mutta on siinä kielitaidossa merkittävä ero. No tärkeintä tietysti että pallo liikkuu ja hauskaa on vaikka yhteinen kieli monella vielä hakusessa.
Niillä 5 pojalla on ehkä sama englannin opettaja. Tuo puhutun englannin sujuvuus (tai lähinnä rohkeus puhua) riippuu ennen kaikkea siitä kuinka paljon sitä koulussa harjoitellaan.
Ei muuten riipu vaan siitä miten paljon sitä koulun ulkopuolella käyttää. Aika köykäiseksi jää taidot niillä jotka on oppimisessa pelkän kouluopetuksen varassa. Nykyään tosin nuoret oppii aika paljon englantia pelaamalla ja se ei ole kiinni asuinympäristöstä.
Yök, mielummin lapsi 10 hlö maalaiskouluun kuin LAHTEEN.
Vierailija kirjoitti:
Vähän OT. Kyllä tausta näkyy nuorten kielitaidoissa. Maaseudulta tulevilla se usein heikompi. Ehkä ei ole nähty tarpeelliseksi siihen panostamista. Lähiympäristössä ei kenties ole ollut siihen liittyvää tarvetta. Tämä ihan amatöörinäkökulma mutta paljon nuorten kanssa harrastustouhuissa mukana olleena. Vedän kaupunginosan futisjoukkueen treenejä. 14v poikien joukkueessa on muutama britti- ja australialaisperheen englantia äidinkielenään puhuva poika. Toisen isä myös valmentaa käyttäen englantia. ”Kaupunkilaispojat” ovat ihan kartalla tässä kieliympäristössä ja puhuvat sujuvasti myös englantia. Joukkueeseen on tullut 5 poikaa noin 30km päästä pienemmältä paikkakunnalta. Joko arkailevat tai sitten taidot vielä vähäisemmät mutta on siinä kielitaidossa merkittävä ero. No tärkeintä tietysti että pallo liikkuu ja hauskaa on vaikka yhteinen kieli monella vielä hakusessa.
Niin, maallahan ei toimi netti ja kaupungissa tarvitaan englantia jopa jalkapalloharkoissa, koska valmentajaisä ei suostu opettelemaan suomea. Maalaispojat eivät osaa sanoa yhtä sujuvasti f--k you kuin kielitaitoiset kaupunkilaiset.
Ihanaa yleistämistä!
Vierailija kirjoitti:
Yök, mielummin lapsi 10 hlö maalaiskouluun kuin LAHTEEN.
Ei ole mitään kyläkoulua edes olemassa enää. Luitko tuon monta vuotta vanhan jutun?
Eihän se mikään ihme ole kun ei siellä ole päteviä opettajiakaan.