Lue keskustelun säännöt.
Missä menee ihastumisen ja pakkomielteen ero?
22.01.2019 |
Joudun ihan vakavissani kysymään. Aiemmin haaveilu ei ole ollut niin vakavaa että se haittaisi töiden tekoa ja arkielämän pyörittämistä. Nyt on,työt menevät niin päin honkia että siitä on tullut huomautuksia ja kotona en voi muuta kuin maata silmät kiinni hurmaantuneena unelmissani
Kommentit (44)
No, niin kauan kuin pystyt pitämään järjen mukana etkä ala stalkata ihastuksesi kohdetta, olet aika kuivilla. Vaikka sinua kuinka hirvittää, niin JOS ihastus haittaa elämääsi, kehotan vakavasti sinua kääntymään työpsykologin puoleen - jo se, että saat avautua aiheesta ja purkaa ajatuksiasi, helpottaa.
Minä olin todella vahvasti ihastunut (ehkä jopa rakastunut?) yhteen täysin mahdottomaan ihmiseen - ei hän ihmisenä mahdoton ole eikä edes varattu, kuten en minäkään, mutta suhde ei tulisi missään nimessä kysymykseen. Hänkin taisi hieman ihastua jossain vaiheessa minuun - en tiedä.
Kaikkein vaikeinta oli, kun en voinut kertoa tunteistani kenellekään enkä siitä, miltä kaikki pienet jutut välillämme tuntuivat. Kaikkein viimeksi olisin kertonut tunteistani hänelle itselleen - se olisi pilannut kaiken. Minä mainitsin kerran asiasta ystävälleni, ja saamani palaute rohkaisi minua vaikenemaan asiasta kuin simpukka loppuiäkseni. Ja se on oikeasti ollut kaikkein vaikeinta koko jutussa - ehkä ihastus olisi haihtunut nopeammin, jos olisin voinut puhua siitä jonkun luotettavan ihmisen kanssa. En mennyt terapiaan, koska tunne ei kuitenkaan äitynyt niin suureksi, että se olisi häirinnyt tavallista elämääni tai töitäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut pakkoajatusten hoito-ohjeet :D Vaikka siis yleensä pakkoajatukset ovat kamalia ja teemaltaan negatiivisia.
Pääpointti: ne ovat vain ajatuksia, anna niiden olla. Niitä ei tarvitse ajaa pois, mutta ei kannata myöskään ruokkia. Suhtaudu itseesi hyväksyvästi, älä syytä itseäsi ajatuksista/tunteista. Samalla vältä asioita, jotka lietsovat ajatuksia (googletus, kelaaminen ym).
Ajatuksia ja ihastumisia on ollut ennenkin, tämä ei ole kotikonsteilla helpottanut
"onks toi se kusip.." kirjoitti:
Pakkomielle tulee esiin törkeänä häirintänä jossa yritetään paksulla sepustelulla itku kurkussa selittää kuin kakara monta vuotta kestänyttä häirintää kun mieskohteensä EI kiinnostu käytöshäiriöisestä. Seuraillaan, yritetään kostopornoa, häiritään kotirauhaa, solvataan, uhkaillaan, julkista häirintää ja käytetään radiokanavia ja sosiaalista mediaa julkisen häirinnän muotona. Tuosta on rikoslaissa mainittu mm. Vainoamispykälä joka todellakin koskee naikkostakin.
Yrittää väkisin kostaa häirinnällä, yrittää ärsyttää julkisesti leimaamalla kohdettaan,
Joutuu siis viranomaistaholle vastaajaan selittelemään kun ei tajua toimia kuin nainen eikä joku naikkoshupakko itseään tarjoamassa kadulla ja kustannuspaikalla. Mikäli vainon kohteelle koituu muutakin taloudeliista haittaa, ei todellakaan haluaisi olla kyseisen naikkosen housuissa.
Pst. Fiksut naiset toimivat, hieman toisin. Tuo kuulostaa ääliskakaralta pikemminkin.
No minä naisena olen saanut kokea kaiken tämän miesten taholta ja enemmänkin. Mikään ei auttanut kuin joka jumalan kerran kova vastaaminen.
Kuule, mikä helv. Häiriinytynyt otus luulet olevasi jankuttamalla ongelmiasi jonkun miesasiakkaan perässä?
Pst se oli vielä hyvin pehmennetty kannanotto mieskohteen sidosryhmiltä. Sellaisesta lentää pörssiyhtiöstä todella nopeasti ulos, mitä vastuullisempi asema, sen kovempi lento. Pikkukolosta onkin jo toinen juttu.
Mulla kesti moinen yli kolme vuotta. Sanoisin että 80% hereillä oloajastani mietin ihastustani. Luojan kiitos nyt olen päässyt yli. Edelleen päivittäin käy mielessä mutta vain hetken ajan. En kelvannut hänelle joten hyvä vaan että pääsin yli. Kolme vuotta kankkulan kaivoon, mitä ajatusten ja tunteiden tuhlausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin wikipedia-artikkelin limerenssistä läpi useaan kertaan ja siitä on varmasti kyse. Tyypillinen tapaus kestää 18 kk että vielä vuosi voi mennä ainakin, elle pääty ihastuksen täyttymykseen tai siirtoon toiseen kohteeseen sitä ennen...
Vierailija kirjoitti:
Minua on auttanut pakkoajatusten hoito-ohjeet :D Vaikka siis yleensä pakkoajatukset ovat kamalia ja teemaltaan negatiivisia.
Pääpointti: ne ovat vain ajatuksia, anna niiden olla. Niitä ei tarvitse ajaa pois, mutta ei kannata myöskään ruokkia. Suhtaudu itseesi hyväksyvästi, älä syytä itseäsi ajatuksista/tunteista. Samalla vältä asioita, jotka lietsovat ajatuksia (googletus, kelaaminen ym).
Kamalan vääntämisen, angstaamisen ja itseterapoinnin myötä keksin itse nämä samat vinkit. En yritä aktiivisesti päästä siitä ihastumisesta irti, vaan "hyväksyn" sen tunteen, välillä suren sitä (teen vähän vastaavaa kuin surutyö). Mutta koetan olla lietsomattakin sitä. Se toimii.
T. Myöskin ihastunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pääsin eroon pakkomielteisestä yksipuolisesta ihastuksestani vasta kun tutustuin toiseen mieheen, joka onnekseni vastasi tunteisiini. Lähes saman tien unohdin tämän aikaisemman ihastukseni ja nyt jopa ihmettelem mitä oikein hänessä olin näkevinäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se edes suomalainen vai joku maailmantähti?
Jos se kerran on joku ventovieras julkkis niin älä ainakaan googlaile häntä tai katsele sarjoja/leffoja missä esiintyy tai kuuntele levyjä. Millä alalla nyt ikinä onkaan? Välttele hänen näkemistään viimiseen asti. Niin naurettavalta kun se tuntuukin jättää joku Crown kesken vaan sen takia että Matt Smith rupesi tulemaan uniin ja pyörimään mielessä niin mielenrauhani takia se oli tehtävä. Kyllä se siitä rupeaa unohtumaan kun et lisää bensaa liekkeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raja menee varmaan siinä, minkä itse koet häiritseväksi.
Jos koet, että haluaisit päästä eteenpäin etkä millään pysty, tai jos ajatukset häiritsevät jatkuvasti, niin sitten on kyse varmaan pakkomielteestä mihin kannattaa hakea apua.
Tottakai ihastuessa toinen on jatkuvasti mielessä ilman, että kyse on välttämättä mistään limerenssistä.
Vierailija kirjoitti:
Raja menee varmaan siinä, minkä itse koet häiritseväksi.
Jos koet, että haluaisit päästä eteenpäin etkä millään pysty, tai jos ajatukset häiritsevät jatkuvasti, niin sitten on kyse varmaan pakkomielteestä mihin kannattaa hakea apua.
Tottakai ihastuessa toinen on jatkuvasti mielessä ilman, että kyse on välttämättä mistään limerenssistä.
Kun luin limerenssistä niin koko homma selkeni. Ihastuksia on ollut ennenkin mutta tässä todellakin oli jotain erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Limeristi täällä moi! Määkin on kiemurrellut kohta vuoden. Kohteena on ollut ystävä. Nyt on laantumassa ja kohteellakin on luultavasti naisystävä. Onneksi! Alkukantaista hetkellistä mustasukkaisuuden tunnetta humahtaa päässäni ja se voi näkyä mikroilmeissäni, kun hän mainitsee naisensa. Siitä selvitään kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Varattu, kaukainen ja vieläpä julkkis. Vaikka ei olisikaan emme varmasti saisi aikaan sellaista perhe-elämää kuin haluaisin (usko huviksesi, olen ottanut hänestä selvää kaiken mikä mahdollista lain tällä puolella ja yksityisyyttä kunnioittaen) -ap
Onko naimisissa/lapsia? Mee kytikselle ja vailla pyörry sen eteen tai liukadtu naisellisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varattu, kaukainen ja vieläpä julkkis. Vaikka ei olisikaan emme varmasti saisi aikaan sellaista perhe-elämää kuin haluaisin (usko huviksesi, olen ottanut hänestä selvää kaiken mikä mahdollista lain tällä puolella ja yksityisyyttä kunnioittaen) -ap
Onko naimisissa/lapsia? Mee kytikselle ja vailla pyörry sen eteen tai liukadtu naisellisesti
Hirrrween hywä neuvo ja varsin limeristinen. "Kun hän huomaa, että olen vaarassa, hän tajuaa todelliset tunteensa".
Onko se suomalainen? Asuuko Helsingissä, Tampereella, Turussa...?
Vierailija kirjoitti:
Onko se suomalainen? Asuuko Helsingissä, Tampereella, Turussa...?
mitä tekemistä tällä on minkään kanssa
Minua on auttanut pakkoajatusten hoito-ohjeet :D Vaikka siis yleensä pakkoajatukset ovat kamalia ja teemaltaan negatiivisia.
Pääpointti: ne ovat vain ajatuksia, anna niiden olla. Niitä ei tarvitse ajaa pois, mutta ei kannata myöskään ruokkia. Suhtaudu itseesi hyväksyvästi, älä syytä itseäsi ajatuksista/tunteista. Samalla vältä asioita, jotka lietsovat ajatuksia (googletus, kelaaminen ym).