En voi lakata kokonaan kävelemästä ladulla

Onpas tunteet pinnassa! Muistuttaa melkein julki-imetyskeskusteluja. Luojan kiitos talvet vähenee ja katoaa ja syntyvyys laskee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myönnän! Olen hiekoittanut (tai oikeastaan vaan soraa yksi ämpäri) muutaman kerran alamäen. Olen päättänyt että aina kun joku alkaa raivoamaan ladulla läskipyöräilystä tulee alamäkeen vähän pitoa. Ihan oikein. En pyöräile ladulla joka on ajettu oikealla latukoneella viralliseen paikkaan.

Ai sinä olet se hiekoittaja, joka aiheutti tällaisella toiminnalla yhden hiihtäjän kuoleman Paloheinässä joitain vuosia sitten?

Laturaivo on siis aiheuttanut jopa kuoleman. Olisiko tässä jo aineksia tehdä kansalaisaloite hiihtämisen kieltämiseksi, tai ainakin laturaivon rinnastamisesta törkeään pahoinpitelyyn?

Hiihtäjä huutaa ladulla pyöräilevälle "painu vitt..n" ja tämä heittää sankollisen sepeliä seuraavana päivänä ladulle mäen alle, jolloin hiihtäjä saa surmansa iskiessään päänsä kantoon. Otsikot kirkuvat laturaivosta. Kumpi on syyllinen kuolemaan? Hiihtäminen kiellettävä? Sun varmaankin kannattaa pysyä poissa metsistä ja erityisesti laduilta huutelemasta, voi nimittäin sun ajatusmaailmalla varustetulle käydä tosi huonosti. 

Yrittäkää nyt vaan uskoa, että joissakin paikoissa niitä hoidettuja latuja on todella liikaa ja/tai aivan väärissä paikoissa. Nämä ongelmapaikat aiheuttavat laduilla kävelystä ison osan. Läheskään aina kyseessä ei ole huvikseen lenkkeily tai edes koiran kanssa lenkkeily vaan normaali siirtyminen paikasta toiseen. Ei siinä paljoa auta että suurimman osan vuodesta voi kävellä normaalisti aivan niin paljon kuin huvittaa. Eikä niitä kiertoreittejä vaan aina ole.

Entisessä kotikaupungissani oli viime vuosituhannen puolella valtava pururataverkosto, joka toimi siihen aikaan ainoina kulkuväylinä tiettyjen asuinalueiden välillä, ja totta kai ne vedettiin talvisin kokonaan laduiksi. Ei sinne huvikseen olisi halunnutkaan mennä saapastelemaan, mutta muita reittejä ei vain ollut. Sittemmin asia on korjattu ja pururatojen vierille vedetty kevyen liikenteen väylät, ja ongelma on (toivottavasti) korjaantunut. Nykyisessä kotikaupungissani iso osa laduista vaikuttaa olevan järkevämmin tehty, ne ovat kehäreittejä paikoissa jotka eivät ole välttämättömiä läpikulun kannalta. Toivottavasti näillä laduilla ei kävele kukaan. Tässä ketjussa on tullut esille muitakin mitä ihmeellisimpiä ladun paikkoja. Ylikulkusillat, ainoat reitit koirapuistoon ja pois pihapiiristä... Ei tällainen ole mitenkään kohtuullista, ihan sama kuinka lyhyestä ajasta vuodessa on kyse.

Ihmisiä rasittaa sekin, että nämä latujen määrät ja paikat eivät ole minkäänlaisen demokraattisen päätöksenteon piirissä. Eikä mitään muuta harrastusta luultavasti tueta niin kuin hiihtämistä niin että valtavan ison ihmismäärän arki häiriintyy. Ja hiihtäjät vieläpä käyttäytyvät niin kuin eivät ymmärtäisi olevansa vähemmistö. Väestön ikärakenteen ja kulttuuritaustan muuttuessa hiihtäjien suhteellinen määrä vähenee. Ajat ovat muuttuneet. Hiihtäminen on ihan hyvä harrastus, mutta vain yksi sellainen muiden joukossa, ei enää mikään kansallinen elämäntapa.

Komppaan edellistä ihan sadalla peukulla!

Parisataa hiihtokilometriä on tänä talvena jo takana. Laturaivoa en ole kohdannut. Kerran olen kaatunut alamäessä jäätyneeseen kävelyjälkeen. Kerran sauva osunut laskiessa ladullakävelijään. Pari kertaa olen huomauttanut ladullakävelijöille. Yhden ladulla juosseen koiran olen ottanut kiinni. Meillä Helsingin Laaksossa on onneksi keskuspuiston auratut ulkoilupolut joilla itsekin lenkitän koiriani.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi ihan hirveästi nähdä kartta Ap:n kotikulmilta, jos ainoa vaihtoehto koiran kanssa ulkoiluun on joko liikkua laduilla, tai kävellä yhtä kadunpätkää edes takaisin. Kotiisi johtaa siis yksi tie, jolta ei käänny mitään muita teitä mihinkään? Mielenkiintoista, koska yleensä ihmiset jotka asuvat näin eristyksissä eivät joudu myöskään kärsimään agressiivisista hiihtäjälaumoista takapihoillaan. 

en ole ap mutta asun pururadan vieressä, 100m päässä menee isotie

Oletan, että nämä kiukkuiset hiihtäjät ovat samoja hahmoja kuin oman elämänsä kilpapyöräilijät, nämä kesäajan aggressiiviset rasvatut salamat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä tehdään kaikki h e l v e t i n kuntoradat talveksi aina pelkkään latukäyttöön!!!!!! Missä sitä saa nykyään lenkkeillä? Ei huvittaisi lenkkeillä autojen vieressä kun haluaisi olla luonnon rauhassa.

Niin, tämä just on se munkin ongelmani. Kaikki ulkoilureitit "menevät kiinni" muilta kuin hiihtäjiltä heti kun tulee lunta, ainakin täällä omalla asuinalueellani. Kun ei sitä oikein voi elämistään lopettaa talveksi. Ja korostan ettei mulla ole varsinaisesti mitään intressiä huvikseni siellä ladulla hyppiä, välillä vaan ei voi muutakaan. Metsää ei voi kuitenkaan sulkea alueen asukkailta jonkun urheilulajin intohimoisista harrastajista huolimatta. Ap

Onko sinulla jokin hyvä syy, miksi et voi laittaa suksia jalkaan, jos haluat ladulle? Pitäisikö hiihtäminen sitten kieltää kokonaan, vain sen takia, että teillä periaatteellisista syistä "suksiallergisilla" olisi sekä kesät että talvet kaikki reitit sataprosenttisesti vain omassa käytössänne?

Vierailija kirjoitti:

Oletan, että nämä kiukkuiset hiihtäjät ovat samoja hahmoja kuin oman elämänsä kilpapyöräilijät, nämä kesäajan aggressiiviset rasvatut salamat.

Kilpapyöräily on marginaalilaji. Hiihtoa harrastaa enemmän tai vähemmän noin miljoona suomalaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä tehdään kaikki h e l v e t i n kuntoradat talveksi aina pelkkään latukäyttöön!!!!!! Missä sitä saa nykyään lenkkeillä? Ei huvittaisi lenkkeillä autojen vieressä kun haluaisi olla luonnon rauhassa.

Niin, tämä just on se munkin ongelmani. Kaikki ulkoilureitit "menevät kiinni" muilta kuin hiihtäjiltä heti kun tulee lunta, ainakin täällä omalla asuinalueellani. Kun ei sitä oikein voi elämistään lopettaa talveksi. Ja korostan ettei mulla ole varsinaisesti mitään intressiä huvikseni siellä ladulla hyppiä, välillä vaan ei voi muutakaan. Metsää ei voi kuitenkaan sulkea alueen asukkailta jonkun urheilulajin intohimoisista harrastajista huolimatta. Ap

Onko sinulla jokin hyvä syy, miksi et voi laittaa suksia jalkaan, jos haluat ladulle? Pitäisikö hiihtäminen sitten kieltää kokonaan, vain sen takia, että teillä periaatteellisista syistä "suksiallergisilla" olisi sekä kesät että talvet kaikki reitit sataprosenttisesti vain omassa käytössänne?

Onko sinulla joku hyvä syy ettet voi heittää frisbeetä koko ajan liikkuessasi omissa lähimetsissäsi. Pitäisikö frisbeegolfaaminen kieltää kokonaan vain siksi että "frisbeegolfallergiset" saisivat liikkua luonnossa ilman että on pakko harrastaa sellaista lajia, jota eivät halua harrastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä tehdään kaikki h e l v e t i n kuntoradat talveksi aina pelkkään latukäyttöön!!!!!! Missä sitä saa nykyään lenkkeillä? Ei huvittaisi lenkkeillä autojen vieressä kun haluaisi olla luonnon rauhassa.

Niin, tämä just on se munkin ongelmani. Kaikki ulkoilureitit "menevät kiinni" muilta kuin hiihtäjiltä heti kun tulee lunta, ainakin täällä omalla asuinalueellani. Kun ei sitä oikein voi elämistään lopettaa talveksi. Ja korostan ettei mulla ole varsinaisesti mitään intressiä huvikseni siellä ladulla hyppiä, välillä vaan ei voi muutakaan. Metsää ei voi kuitenkaan sulkea alueen asukkailta jonkun urheilulajin intohimoisista harrastajista huolimatta. Ap

Onko sinulla jokin hyvä syy, miksi et voi laittaa suksia jalkaan, jos haluat ladulle? Pitäisikö hiihtäminen sitten kieltää kokonaan, vain sen takia, että teillä periaatteellisista syistä "suksiallergisilla" olisi sekä kesät että talvet kaikki reitit sataprosenttisesti vain omassa käytössänne?

Kysytkö tosissasi? Ensinnäkin syyksi pitäisi riittää se, että ei halua hiihtää, mutta haluaa ulkoilla. Toiseksi kaikilla ei ole suksia. Lisäksi on myös sellaisia ulkoilumuotoja, jolloin hiihtäminen ei ole vaihtoehto. Esim koiran, taaperon tai lastenvaunujen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiihtäjät yrittää tehdä niitä latuja joka paikkaan, mutta periaatteessa heillä ei ole siihen mitään sen kummempaa oikeutta ja mikäli kyseinen alue ei ole pelkässä hiihtokäytössä, saa kävelijät, pyörät jne. Mennä siellä ihan vapaasti.

Menkää hiihtäjät niille tehdyille hiihtoreiteille, siellä saatte purkaa raivoanne.

Ainoastaan koneella tehtyjä latuja tulee välttää. Hiihtäjien itse tekemiä latuja ei tarvitse todellakaan välttää.

Meillä hiihtäjät ja koiran kusettajat ja muut kävelijät eletään ihan sovussa, enkä koskaan ole vielä näiden vuosien aikana kuullut raivoa tai valitusta.

Hiihtäjät hiihtelevät laduillaan ja me koirankusettajat ja lenkkeilijöt ollaan omalla polulla, muutaman metrin päästä ladusta.

Polku pysyy hyvin talvella auki, kun käytetään sitä samaa polkua ja tamppaantuu jalkojen eikä kävellä miten sattuu.

Ja asutaan Keski-Suomessa ja luntakin on 60-70cm.

Meillä tuo systeemi on käytössä ja kun lumet tulevat, koira oppii jo muutaman lenkin jälkeen missä kuljetaan ja missä on hänen paikkansa, eikä edes yritä mennä ladulle.

Eikö ap. ratkaisu ole koiran kannalta vähän ristiriitainen, jos välillä kävellään polulla ja välillä hiihtoladulla, jolloin koira on täysin sekaisin missä on koiran paikka ja missä on sopivaa kävellä ja missä ei.

Polku pysyy kunnossa kun sitä käyttää ja lumi jalkojen alla on tamppaantunut ja jos on satanut lunta, koira osaa vaistollaan mennä polkua pitkin ja sen jälkeen on itsekin helpompi kulkea.

En ymmärrä mikä idea ap, jo koirankasvattajan näkökulmasta, kun ohjeet koiralle on ristiriitaisia. Eihän koira tiedä mikä on latu tai polku, vaan sen tietää koirahiihnan päässä oleva.

Itse pidän (ja pakonomaisesti tarvitsen) kovasti pitkistä päiväkävelyistä nimen omaan siinä latu-urien välisellä pikku kaistaleella.

Se vaatii kivasti keskittymistä ja vahvistaa muljahtaneita nilkkojani.

Tuollainen ap. koirankasvatus täytyy koiralle olla hyvin stressaavaa, välillä sä annat koiran kävellä hiihtoladulla ja sitten välillä kiellät sitä. Eihän tuossa ole mitään johdonmukaisuutta, eikä koira tiedä miten pitäisi käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis en todella sahaa kolmea tuntia päivässä jotain samaa kadun pätkää edes takaisin. Ei sinulla ole oikeutta tulla mun huudeille ja eristää mua kotiini. Koiran kanssa ei voi odotella lumien sulamista, ulos on päästävä joka päivä. Ap

Varmaan annat koiran vääntää ladulle ison kakkakiekura, johon hiihtävä lapsi tuiskahtaa nenälleen.

Eikö kodistasi pääse katua pitkin jonnekin, miten menet kauppaan, töihin ym.

Kiinnostaa oikeasti.

Kiinnostaa minuakin. Mitähän selitystä taas tulee vastaukseksi? Tosiaankin aika harvinainen asuinympäristö; mihinkään ei pääse tietä pitkin, ainoa mahdollinen kulkusuunta on pieni metsikkö, jossa hiihdetään?

Ei ole pieni metsikkö, on Keskuspuisto. Toisella puolella on Mannerheimintie.

Helsingin kaupungin sivuilta löytyy seuraavaa faktaa: "Keskuspuistossa on ulkoiluteitä 100 km, joista osa on talvisin latuina ja osa aurattuina ulkoiluteinä." Niin että edelleenkään en ihan ymmärrä miksi juuri niille laduille pitää tunkea...

Siis mitä? Eihän se koira niistä laduista ole kiinnostunut. Koira menee siellä missä kasvattaja käskee sen menevän, eikä maastovihjeiden mukaan. Kun koira kulkee fiksusti sivulla eikä temmo jonkun fleksin päässä, niin eihän tässä ole mitään ongelmaa. En edes ymmärrä miten joku opettaisi koiransa päättelemään aina maassa kulloinkin olevista urista, että missä saa kävellä ja missä ei. Omistajastahan se koira sen päättelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis en todella sahaa kolmea tuntia päivässä jotain samaa kadun pätkää edes takaisin. Ei sinulla ole oikeutta tulla mun huudeille ja eristää mua kotiini. Koiran kanssa ei voi odotella lumien sulamista, ulos on päästävä joka päivä. Ap

Varmaan annat koiran vääntää ladulle ison kakkakiekura, johon hiihtävä lapsi tuiskahtaa nenälleen.

Eikö kodistasi pääse katua pitkin jonnekin, miten menet kauppaan, töihin ym.

Kiinnostaa oikeasti.

Kiinnostaa minuakin. Mitähän selitystä taas tulee vastaukseksi? Tosiaankin aika harvinainen asuinympäristö; mihinkään ei pääse tietä pitkin, ainoa mahdollinen kulkusuunta on pieni metsikkö, jossa hiihdetään?

Ei ole pieni metsikkö, on Keskuspuisto. Toisella puolella on Mannerheimintie.

Helsingin kaupungin sivuilta löytyy seuraavaa faktaa: "Keskuspuistossa on ulkoiluteitä 100 km, joista osa on talvisin latuina ja osa aurattuina ulkoiluteinä." Niin että edelleenkään en ihan ymmärrä miksi juuri niille laduille pitää tunkea...

Et niin. Ne ei ole jakautuneet tasaisesti ne väylät. Jossain päin on liikaa latuja -> ei pysty liikkumaan kulkematta niitä pitkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiihtäjät yrittää tehdä niitä latuja joka paikkaan, mutta periaatteessa heillä ei ole siihen mitään sen kummempaa oikeutta ja mikäli kyseinen alue ei ole pelkässä hiihtokäytössä, saa kävelijät, pyörät jne. Mennä siellä ihan vapaasti.

Menkää hiihtäjät niille tehdyille hiihtoreiteille, siellä saatte purkaa raivoanne.

Ainoastaan koneella tehtyjä latuja tulee välttää. Hiihtäjien itse tekemiä latuja ei tarvitse todellakaan välttää.

Meillä hiihtäjät ja koiran kusettajat ja muut kävelijät eletään ihan sovussa, enkä koskaan ole vielä näiden vuosien aikana kuullut raivoa tai valitusta.

Hiihtäjät hiihtelevät laduillaan ja me koirankusettajat ja lenkkeilijöt ollaan omalla polulla, muutaman metrin päästä ladusta.

Polku pysyy hyvin talvella auki, kun käytetään sitä samaa polkua ja tamppaantuu jalkojen eikä kävellä miten sattuu.

Ja asutaan Keski-Suomessa ja luntakin on 60-70cm.

Meillä tuo systeemi on käytössä ja kun lumet tulevat, koira oppii jo muutaman lenkin jälkeen missä kuljetaan ja missä on hänen paikkansa, eikä edes yritä mennä ladulle.

Eikö ap. ratkaisu ole koiran kannalta vähän ristiriitainen, jos välillä kävellään polulla ja välillä hiihtoladulla, jolloin koira on täysin sekaisin missä on koiran paikka ja missä on sopivaa kävellä ja missä ei.

Polku pysyy kunnossa kun sitä käyttää ja lumi jalkojen alla on tamppaantunut ja jos on satanut lunta, koira osaa vaistollaan mennä polkua pitkin ja sen jälkeen on itsekin helpompi kulkea.

En ymmärrä mikä idea ap, jo koirankasvattajan näkökulmasta, kun ohjeet koiralle on ristiriitaisia. Eihän koira tiedä mikä on latu tai polku, vaan sen tietää koirahiihnan päässä oleva.

Joo, tuo on ihan pashapuhetta, että on suorastaan "pakko" poiketa laduille koiran kanssa. Monet metsät olen koirieni kanssa eri asuinalueilla käynyt. (Meillä on ollut tapana mennä autolla eri kaupunginosiin ihan vaihtelun vuoksi. Ja ollaan  muutettukin jokunen kerta) Kuntoreittien/talvella siis latujen reunustoissa on aina ollut valmiiksi tampatut polut ja kakoista päätellen juuri koiraihmisten tekeminä. Ei ole tarvinnut latuja pilata, ihan hyvää tilaa on ollut. Polut ovat jatkuneet useita kilometrejä, ja niistä on voinut poiketa yleisille teille tai joissain kohtaa esim. bussipysäkillekin, sekä yleisille parkkipaikoille.

Koira todellakin oppii hienosti ihan pienellä ohjauksella ja kehumalla oikeasta suorituksesta ja tekemisestä. Meilläkin oppivat heti pennusta kakalle "ojaan" tai puskien juurille, siis metsissä, ei kenenkään pihoilla.

Aika avuttomalta hiihtäjien kiusaamiselta ja latusabotoinniltahan tämä tarina kuulostaa. Mutta provot usein ovat. "Heippa vaan, taas mä lähden koiran kanssa lenkille ja pakko taaaas mennä latujen yli, sooori" (tai jotenkin näin, en jaksanut lainata) oli jo liikaa.

Antakaa hiihtäjien hiihtää, ulkoilla voi koiralla tahi ilman ihan varmasti muutaman hassun viikon jossain muualla, kuin itsepäisenä muulina suksijoiden seassa. Asennekysymys.

Täällä eteläisessä Suomessa on myös niitä täysin lumettomia talvia, jolloin ei hiihdä kukaan, joten niinä talvina saavat latujen polkijat rellestää ihan vapaasti metsissä.

Varmasti kurjaa, kun ei ole mitään hajotettavaa, tai hiihtäjiä, keitä käydä ärsyttämässä.

Ottakaa tämäkin nyt huomioon, te jotka valitatte, kuinka joillakin on etuoikeudet. Ja useimmiten näyttää latu olevan vielä todella huonossa kunnossa erinäisten sääolosuhteiden takia, mikä jo itsessään veloittaa potentiaalista hiihtoaikaa.

On joillakin todellinen ongelma; jotkut hiihtävät metsässä, ja noin se voi ottaa pataan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä eteläisessä Suomessa on myös niitä täysin lumettomia talvia, jolloin ei hiihdä kukaan, joten niinä talvina saavat latujen polkijat rellestää ihan vapaasti metsissä.

Varmasti kurjaa, kun ei ole mitään hajotettavaa, tai hiihtäjiä, keitä käydä ärsyttämässä.

Ottakaa tämäkin nyt huomioon, te jotka valitatte, kuinka joillakin on etuoikeudet. Ja useimmiten näyttää latu olevan vielä todella huonossa kunnossa erinäisten sääolosuhteiden takia, mikä jo itsessään veloittaa potentiaalista hiihtoaikaa.

On joillakin todellinen ongelma; jotkut hiihtävät metsässä, ja noin se voi ottaa pataan.

Näinpä. Mun kodin vierestä lähtevällä pururadalla on nyt latu toista kertaa sen kymmenen vuoden aikana, mitä olen tuossa paikassa asunut. Eipä tulisi mieleenikään lähteä hiihtäjien iloa pilaamaan vaikka normaalisti käynkin lenkillä tuolla radalla. Uskon kestäväni pari viikkoa lenkkeilyä hiekoitetulla kävelytiellä.