Millainen ihminen ei näe osuuttaan riitaan?

Miehesi on narsisti

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on narsisti

Jotain tuollaista problematiikkaa persoonassa on, jos tuollaista on usein. Haluatko todella olla tuossa parisuhteessa?

"riidan alkaessa ei ikinä näe omaa osuuttaan siihen vaan puolustautuu aina ärsyyntymällä. Vaikka olisi loukannut minua niin että itken, hän aina suuttuu. Riidat paisuvat siten aina mittaamattomiksi"

Lue tuo ajatuksella.

Bipo

Minulla on aika mustavalkoinen ajatusmaailma ja huono itsetunto. Siinä vaiheessa tilanteisiin kyllä viimeistään silti alkaa havahtua, kun puoliso ilmoittaa painuvansa ovesta ulos, kun ei jaksa. Tällöin on pakko miettiä, että onko mieluummin onnellinen vai oikeassa. Usein kuitenkin itsestäkin löytyy yhtä sun toista vikaa.

Mulla myös ongelma miehen kanssa, jos mä suutun tai pahoitan mieleni jostain mitä hän tekee, hän kääntää sen aina mun syyksi jotenkin. Menen ihan sekaisin. Haluan vaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Bipo

Bipo on rasittava vain maniassa. Muuten voi olla normaali.

Selvä narsisti. Parin päivän päästä on taas mukava ihminen, ettei kumppani (uhri) jättäis. Sori vaan mutta omaa kokemusta löytyy yllin kyllin.

Siis sinulle ei kelpaa, että ärsytettyäsi miestä aikasi ja lopulta pillahtaessasi itkuun mies ei saakaan todeta, että ei osallistu sinun kiukutteluusi? Siitähän tuossa tuntuu olevan kyse eli riita on alkamassa jostain turhasta, mies toteaa, että ei nyt jatketa, sinä itket, koska riitaa ei ratkota kuten sinä tahdot.

Minusta sinä olet se narsisti, ei mies. Ei riitoja selvitetä niin, että kiukuttelijaa hyvitellään.

Ööö... Kukakohan mahtaa olla syyllinen riitaan?

Jos riita on vasta alkamassa, niin mitä ihmettä sinä itket? Mies ei ole edes osallistumassa näytelmääsi.

Miksei kukaan ole sanonut sitä olennaista? Jätä se sika. Suhteenne on jotenkin kietoutunut ja siihen muu auta kuin ero. Juokse kun vielä voit.

Valitettavasti sellaisiakin ihmisiä löytyy, jotka eivät näe juurikaan omassa toiminassaan koskaan vikaa. Riitaan tarvitaan aina kaksi, yksin sitä ei voi ylläpitää. Tunnen ainakin yhden minäminä persoonan, joka on juurikin sellainen, että ei näe omassa toiminassaan mitään vikaa, vaikka kaikki ympärillä näkisivät. Sinuna kyllä ottaisin vakavaan pohdintaan, kannattaako sellaisen kumppanin kanssa olla jos jatkuvasti riidellään.

Vierailija kirjoitti:

Ööö... Kukakohan mahtaa olla syyllinen riitaan?

No mies tietenkin koska sen kanssa ei voi olla erimieltä ilman, että se alkaa kiukutellaan. Jätä se sika. Ei näitä kannata sen enempää ihmetellä.

Vierailija kirjoitti:

Siis sinulle ei kelpaa, että ärsytettyäsi miestä aikasi ja lopulta pillahtaessasi itkuun mies ei saakaan todeta, että ei osallistu sinun kiukutteluusi? Siitähän tuossa tuntuu olevan kyse eli riita on alkamassa jostain turhasta, mies toteaa, että ei nyt jatketa, sinä itket, koska riitaa ei ratkota kuten sinä tahdot.

Minusta sinä olet se narsisti, ei mies. Ei riitoja selvitetä niin, että kiukuttelijaa hyvitellään.

Aivan. Mun tyttöystävä alottaa riitelyn jos se yhtäkkiä päättää alkaa siivomaan ja minä en just sillä sekunnilla jaksa. Se alottaa meuhkaamisen alle sekunnissa. Niin miks mun pitäs osallistua ja kuunnella turhaa ininää, kun ei mua huvita riidellä mistään siivomisesta.. Olen sanonut monta kertaa, että mitä jos kysyisit ensin pitäskö siivota, niin vois kiinnostaa se sitten heti. Toinen mistä vinkuu on roskat. Yhtäkkiä sanoo vie roskat. Vastaan, että jos häiritsee niin kengät jalkaa. Vien roskat kun menen ovesta ulos, mutta sormia napsauttamalla en toimi, koska voi myös itsekin venyy sinne roskikselle. Ihan turvaa vinkumista tyhjästä. Sit vttuilee kun en taaskaan ikinä tee... Mitä vtun ikinä, aina mä teen mutta en välttämättä just sillon kun se päättää.. Jos minä päätän alkaa siivoomaan, niin en edes pyydä osallistumaan. Tulee mukaan jos tulee. En tee mitää numeroa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on mukava ihminen muuten, mutta orastavan riidan alkaessa ei ikinä näe omaa osuuttaan siihen vaan puolustautuu aina ärsyyntymällä. Vaikka olisi loukannut minua niin että itken, hän aina suuttuu. Riidat paisuvat siten aina mittaamattomiksi, koska en voi hyväksyä tällaista tapaa "ratkaista" asiaa. Parin päivän päästä sitten keskimäärin alkaa hahmottamaan kokonaistilannetta ja katuu käytöstään kovin. Mutta silloin vahinko on jo niin suuri, etten itse kykene enää helposti antamaan anteeksi. Mikä neuvoksi?

Älkää vängätkö vihaisina, tilanne vaan huononee. Kumpikin käyttäytyy typerästi.

Vierailija kirjoitti:

Siis sinulle ei kelpaa, että ärsytettyäsi miestä aikasi ja lopulta pillahtaessasi itkuun mies ei saakaan todeta, että ei osallistu sinun kiukutteluusi? Siitähän tuossa tuntuu olevan kyse eli riita on alkamassa jostain turhasta, mies toteaa, että ei nyt jatketa, sinä itket, koska riitaa ei ratkota kuten sinä tahdot.

Minusta sinä olet se narsisti, ei mies. Ei riitoja selvitetä niin, että kiukuttelijaa hyvitellään.

Taidat olla itse herkkänahkainen narsisti. Toisten mitätöinti ja mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Turha ihmetellä miksi suhteesi päättyvät, jos kanssasi ei voi keskustella mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööö... Kukakohan mahtaa olla syyllinen riitaan?

No mies tietenkin koska sen kanssa ei voi olla erimieltä ilman, että se alkaa kiukutellaan. Jätä se sika. Ei näitä kannata sen enempää ihmetellä.

Höhöhöhö!

Aika moni riita on vain aloittajan omassa päässä. Sitten tulee itku, kun mies ei tottele.

No voi hyvänen aika. Jokainen mies ei edelleenkään ole narsisti.

Mun mies on riidellessä tosi epäkypsä. En olisi ehkä ryhtynyt tähän suhteeseen jos olisin tämän tiennyt mutta nyt näillä mennään. On erittäin empaattinen ihminen ja osaa pahoitella ja katua jälkeenpäin mutta riitatilanteessa menee kummalliseen ”tilaan” jossa ei kuuntele ja riidan ratkaisu tai keskustelu ei ole mahdollista. Äärimmäisen kuluttavaa.

Toivon että pikkuhiljaa sais kehitettyä tuota puolta itsestään, on siihen periaatteessa motivoitunut.

Teidänkin kannattaa vaan keskustella asiasta mahdollisimman lempeästi syyttelemättä ja ratkaisua miettimällä silloin kun kumpikaan ei ole yhtään kiihtynyt.

Aikuisena haluaisi olla aikaisessa suhteessa mutta toisaalta kukapa olisi täydellinen. En minä ainakaan.