Opinto-oikeus päättyy yliopistossa. En saa gradua valmiiksi. Lisäaikaa ei saa, kun ainut syy etenemättömyydelle on työ ja perhe.

Tässä hyviä vinkkejä tehokkaaseen työntekoon (erityisesti tuo aamutyöskentely voisi olla sinulle hyvä): miten kirjoitan gradun 8 viikossa -kuka tahansa pystyy siihen. Eli sinullahan jää vielä monta kuukautta ylikin. https://roniarvonen.fi/miten-kirjoittaa-gradu-alle-kahdessa-kuukaudessa/

Yliopistot saavat pisteitä/rahoitusta valmistuneista, tekevät todennäköisesti kaikkensa jotta saavat graduja valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Gradua ei kirjoiteta parissa viikossa. Ihme porukkaa täällä. Ette oo varmaan itse päivääkään yliopistossa opiskellu. Itse kirjoitin kandin parissa viikossa niin et tein sitä 8 tuntia päivässä arkena ja vkloppuna. Graduun menee useampi viikko/kuukausi vaikka sitä tekisi kellon ympäri.

Tuollahan oli neuvottu, että jos pari viikkoa saisi opintovapaalla/palkattomalla kirjoitettua, sitten loppu syntyisi muina vapaahetkinä, kun lastenhoidon vaan saa järjestymään ja ehkä jopa niin, että lapsille vähän enemmän ruutuaikaa muutamaksi kuukaudeksi. Ehkä mieskin voi yrittää neuvotella töissä jotain ja ap voi pyytää kesäloman jo keväälle?

Lisäksi jos ap:lla on tutkimussuunnitelma tehtynä ja muistiinpanoistakin se kirjoitti, niin sivuja ei tällä hetkellä ole 0! Ja ajatus työstä on varmaan muhinut jo niin, että tyhjästä ei tarvii oikeasti lähteä, vaikka nyt paniikissa ensin niin luuleekin.

Vierailija kirjoitti:

Ikuisen opiskeluoikeuden joutaisi palauttaa. Rajoitetusta opiskeluoikeudesta ei ole ollut oikeastaan mitään käytännön hyötyä. Se ei ole nopeuttanut valmistumisia juurikaan tai lisännyt valmistuneiden määrää. Byrokratiaa se on lisännyt lisäaikahakemusten käsittelyn vuoksi.

En näe yhtään mitään syytä sille, miksi opiskeluoikeus pitäisi olla rajattu. Kyllä opintotuen keston rajallisuus ja työelämämahdollisuudet ja työelämän parempi tulotaso varmasti toimisivat riittävinä motivaattoreina valmistua ilman opiskeluoikeuden rajaamistakin.

Tunnen monta tapausta jotka ovat pystyneet kiertämään tämän "rajoitetun opinto-oikeuden" sillä että vaihtavat pääainetta niin vuodet nollaantuu. Meillä on opintolinjoja johon käytännössä kaikki jotka yrittävät pääsevät ja kun opintoaika tuli täyteen niin "aloittivat uudestaan" opinnot ja uusi 7-vuotisjakso alkoi. Nämä pahimmat ikuiset opiskelijat joilla ei ole mitään halua oikeasti valmistua tekevät näin. Joku voi kysyä miten heillä riittää rahaa mutta kun vanhemmat kustantavat elintavan niin mikäs siinä. Siinä mielessä ihan tehoton järjestelmä joka käytännössä haittaa vain ihmisiä jotka kyllä haluavat valmistua mutta jostain syystä menee yliajalle.

Sun pitää järjestää se aika gradun tekoon. Itse väänsin lisensiaatintyön kahdessa kuukaudessa täysipäiväisen työn+kaiken muun lisäksi. Ei auta että vain luovuttaa heti ja valittaa ettei ehdi.

Sulla on sentään muistiinpanot tehty. Siitä aloitat vain kirjoittamaan. Aloitat sen sisällysluottelosta, kirjoitat ekan vedoksen introsta ja jatkat teoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä hyviä vinkkejä tehokkaaseen työntekoon (erityisesti tuo aamutyöskentely voisi olla sinulle hyvä): miten kirjoitan gradun 8 viikossa -kuka tahansa pystyy siihen. Eli sinullahan jää vielä monta kuukautta ylikin. https://roniarvonen.fi/miten-kirjoittaa-gradu-alle-kahdessa-kuukaudessa/

Kyllähän sen voi kirjoittaa, mutta esim. luonnontieteellisellä alalla vaaditaan käytännössä aina oma tutkimus pohjalle, ja se kestää usein aika kauan. Itsellä useita kuukausia.

Minulla vähän sama tilanne kuin ap:lla. Tavoitteena olisi saada gradu valmiiksi nyt keväällä, mutta kannattaisiko kuitenkin varmuuden vuoksi hakea sitä lisäaikaa, jos esim kypsäri viivästyy? Miten tarkka sen suunnitelman pitää olla? 

Meinasin aiemmin tehdä aloituksen tästä samasta aiheesta kun tunnen ihmisiä, joilla on sama ongelma. Tämä uudistus on jotenkin sairas, koska monen täytyy pudottautua työelämästä kokonaan pois, jotta pystyy valmistua. Mutta sinun pitäisi saada lisäaikaa jos et ole kertaakaan saanut.

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen gradun palautuspäivä taitaa olla siinä vapun tienoilla? Tee siihen mennessä joku paska kyhäelmä. Seminaari nyt on ongelma, mutta onko se pakko käydä jos gradun on ehtinyt sitä ennen tehdä ominpäin.

Nykyisin on yleensä enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että suoritusta ei saa valmiiksi ellei ole osallistunut seminaareihin, sillä seminaarityö muodostaa osan opintopisteiden kertymisestä pro gradu -kokonaisuudesta. 

Minuakin rankaistiin siitä että sain liian hyvän työn liian aikaisin. Ei voi valmistua näin tiukoissa rajoissa vaan täytyi irtisanoutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen gradun palautuspäivä taitaa olla siinä vapun tienoilla? Tee siihen mennessä joku paska kyhäelmä. Seminaari nyt on ongelma, mutta onko se pakko käydä jos gradun on ehtinyt sitä ennen tehdä ominpäin.

Nykyisin on yleensä enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että suoritusta ei saa valmiiksi ellei ole osallistunut seminaareihin, sillä seminaarityö muodostaa osan opintopisteiden kertymisestä pro gradu -kokonaisuudesta. 

Entä jos on osallistunut molempiin pakollisiin seminaareihin joskus kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole gradu edennyt mihinkään. Pitääkö ne käydä uudelleen, kun minulla kävi niin, että oma opponenttini ei tuolloin edes ollut paikalla enkä itsekään luonnollisesti päässyt opponoimaan. Tuo oli mielestäni kyllä hieman epäreilu systeemi, kun lähetin sen väliraportin opponoijalle ja olin valmis opponomaan hänen työtään, mutta koskaan en hänestä kuullut yhtään mitään. Jos tuon takia joudun sitten valmistelemaan uudet seminaariesitykset, niin kyllä ottaa päähän. 

Jos et saa kotona mitään tehtyä, mene kirjastoon. Olen huomannut että siellä on paras työrauha, kun ei ole muita velvoitteita ja ärsykkeitä ympärillä. Kotona töitä tulee tehtyä katkonaisesti ja puoliteholla.

Mies ja lapset saa pärjätä enemmän ilman sua. Ala kirjoittaa joka päivä 1-2 sivua. Älä missään tapauksessa luovuta!

Mä olen tehnyt 2 gradua ja ohjaan nyt työkseni AMK-opinnäytetöitä. Jos haluat, voin kommentoida sun työtä säännöllisin väliajoin, jos se auttaisi sua valmistumaan!

P.S. Varmasti saat lisäaikaa. Jos päädyt siihen, kannattaa käyttää kesäloma gradun kirjoittamiseen.

Ehkä minulla on vähän väärä asenne graduun, mutta ihmettelen tuota neuvoa, että pitää kirjoittaa joka päivä 1-2 sivua. Minulla ainakin suuri osa ajasta menee niiden lähteiden etsimiseen ja tutkimiseen ja menetelmien pohtimiseen ja aineiston keräämiseen. Sitten tuntuu, että työ ei etene ollenkaan, jos ei saa mitään näkyvää aikaan ja tekee taas mieli unohtaa koko homma. Ja sitten toisaalta tuntuu, että kun alkaa vain kirjoittamaan ilman tarkempia pohdiskeluja, se paketti ei pysy enää kasassa, vaan kirjoittaa vain kaikkea, mikä vähänkin liittyy asiaan ja sitten lähtee rönsyilemään. Minulle nimittäin kävi niin, että yritin hätäisesti saada kasaan väliraporttia ja monta päivää vain kirjoitin, kun ajattelin, että jotain ajatusta pitää saada paperille ja sitä sitten täydennellään muilla lähteillä ja omilla ajatuksilla. Sitten tajusin, että noin puolet kirjoittamastani on täysin turhaa. Sen jälkeen en ole koko graduun koskenut ja tästä on nyt 2 vuotta. 

Olen samanlaisessa tilanteessa. En osaa neuvoa, mutta tulin kommentoimaan, koska ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin ja arvasin, että moni muu vain pilkkaa. 

Kaikkea hyvää sinulle, ap!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen gradun palautuspäivä taitaa olla siinä vapun tienoilla? Tee siihen mennessä joku paska kyhäelmä. Seminaari nyt on ongelma, mutta onko se pakko käydä jos gradun on ehtinyt sitä ennen tehdä ominpäin.

Nykyisin on yleensä enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että suoritusta ei saa valmiiksi ellei ole osallistunut seminaareihin, sillä seminaarityö muodostaa osan opintopisteiden kertymisestä pro gradu -kokonaisuudesta. 

Entä jos on osallistunut molempiin pakollisiin seminaareihin joskus kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole gradu edennyt mihinkään. Pitääkö ne käydä uudelleen, kun minulla kävi niin, että oma opponenttini ei tuolloin edes ollut paikalla enkä itsekään luonnollisesti päässyt opponoimaan. Tuo oli mielestäni kyllä hieman epäreilu systeemi, kun lähetin sen väliraportin opponoijalle ja olin valmis opponomaan hänen työtään, mutta koskaan en hänestä kuullut yhtään mitään. Jos tuon takia joudun sitten valmistelemaan uudet seminaariesitykset, niin kyllä ottaa päähän. 

Kannattaa kysyä ohjaajalta. Eiköhän noissa tilanteissa voida joustaa seminaarikertojen määrän suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen gradun palautuspäivä taitaa olla siinä vapun tienoilla? Tee siihen mennessä joku paska kyhäelmä. Seminaari nyt on ongelma, mutta onko se pakko käydä jos gradun on ehtinyt sitä ennen tehdä ominpäin.

Nykyisin on yleensä enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että suoritusta ei saa valmiiksi ellei ole osallistunut seminaareihin, sillä seminaarityö muodostaa osan opintopisteiden kertymisestä pro gradu -kokonaisuudesta. 

Entä jos on osallistunut molempiin pakollisiin seminaareihin joskus kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole gradu edennyt mihinkään. Pitääkö ne käydä uudelleen, kun minulla kävi niin, että oma opponenttini ei tuolloin edes ollut paikalla enkä itsekään luonnollisesti päässyt opponoimaan. Tuo oli mielestäni kyllä hieman epäreilu systeemi, kun lähetin sen väliraportin opponoijalle ja olin valmis opponomaan hänen työtään, mutta koskaan en hänestä kuullut yhtään mitään. Jos tuon takia joudun sitten valmistelemaan uudet seminaariesitykset, niin kyllä ottaa päähän. 

Kannattaa kysyä ohjaajalta. Eiköhän noissa tilanteissa voida joustaa seminaarikertojen määrän suhteen. 

Juu, toivottavasti näissä voidaan joustaa. Omassa tiedekunnassani tunnutaan olevan melko lepsuja näiden seminaarien kanssa, kun muistelisin, että kandivaiheessakin oli monia, jotka eivät koskaan missään seminaareissa olleet ja monissa esityksisssä ei ollut ketään opponoijaa. 

Miksi täällä aina sanotaan, että miehen pitää ottaa enemmän vastuuta perheestä? Entäs jos mies tekee jo enemmän kuin omansa osansa? Miten aiotte hyvittää sen?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä minulla on vähän väärä asenne graduun, mutta ihmettelen tuota neuvoa, että pitää kirjoittaa joka päivä 1-2 sivua. Minulla ainakin suuri osa ajasta menee niiden lähteiden etsimiseen ja tutkimiseen ja menetelmien pohtimiseen ja aineiston keräämiseen. Sitten tuntuu, että työ ei etene ollenkaan, jos ei saa mitään näkyvää aikaan ja tekee taas mieli unohtaa koko homma. Ja sitten toisaalta tuntuu, että kun alkaa vain kirjoittamaan ilman tarkempia pohdiskeluja, se paketti ei pysy enää kasassa, vaan kirjoittaa vain kaikkea, mikä vähänkin liittyy asiaan ja sitten lähtee rönsyilemään. Minulle nimittäin kävi niin, että yritin hätäisesti saada kasaan väliraporttia ja monta päivää vain kirjoitin, kun ajattelin, että jotain ajatusta pitää saada paperille ja sitä sitten täydennellään muilla lähteillä ja omilla ajatuksilla. Sitten tajusin, että noin puolet kirjoittamastani on täysin turhaa. Sen jälkeen en ole koko graduun koskenut ja tästä on nyt 2 vuotta. 

DI-työni aloitin ohjaajan neuvosta sisällysluettelon kirjoittamisella. Olin kuvitellut sen olevan viimeinen vaihe :D

Sisällysluettelosta aloitatmalla sain mietittyä työn rakenteen valmiiksi ja lähdin etsimään lähteitä teoriaan. Aluperäinen sisällysluettelo myös täydentyi työn edetessä ja oman näkemyksen kasvaessa.

Opinnäytetyön tekeminen on usein vain raakaa työtä, eikä mitään Einstein elämyksiä. Omaa rimaa ei myöskään kannata nostaa hirveän korkealle tai ei saa mitään aikaan. Nykyisillä tekstinkäsittelyohjelmilla voi työtä tarvittaessa muokata useaan kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä aina sanotaan, että miehen pitää ottaa enemmän vastuuta perheestä? Entäs jos mies tekee jo enemmän kuin omansa osansa? Miten aiotte hyvittää sen?

Aikansa kutakin... yhdessä ollaan usein kymmeniä vuosia. Kun on tutkinto suoritettuna voi hakea töitä ja saada palkkaa... olisko siinä riittävä hyvitys ihan koko perheelle.