Lue keskustelun säännöt.
Häpeä hylätyksi tulemisen takia
Ap
19.01.2019 |
Miten olet käsitellyt tällaisia tunteita? Minulla on paljon hylkäämiskokemuksia ja usein koen olevani jumissa niihin liittyvien tunteiden takia. Tunnen itseni jollain tavalla pohjimmiltaan hyvin arvottomaksi, koska muut ovat kohdelleet minua todella huonosti.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa pitää kokea häpeää jos hylkää itsensä eli sen mitä itse on. Ei kyllä muuten tai muiden toiminnan vuoksi.
Ja mitähän ihmeen v*ttua nyt taas? Kun et tiedä mitään, niin voisitko poistua tällaisista ketjuista, typerys? Tyhmä olet, kun et edes tajua, ettet tajua mitä.n, ja silti tulet sönköttämään tyhmiä juttujasi tänne.
Koska etpä tiennyt, että se itsensä hylkääminen voi alkaa jo kolme-nelivuotiaana (ehkä aiemminkinkin) ja on vanhemman syy, tai ulkopuolisten olosuhteiden. Mutta sulla on kylläniin pienet pallit, että voit syytellä lapsia aikuisten vastuulla olevist asioista, jep jep. Sunkaltaises nollat on niin nähty.
En jaksa vastailla tällaisille huutelijoille edes täysin asiallisesti, koska he tulevat vain kerjäämään vain verta nenästään, koska heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Koittavat vain, millä sanoilla keskustelijoiden jalka tai itsetunto jälleen katkeais ja sillä pysyisi hänen omaansa alempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten häpeän kokemuksen oikein voi poistaa, jos se ei katoa mihinkään vaikka kuinka yrittäisi itseään ja menneisyyttään työstää?
En tiedä, mutta uskoisin avaimen olevan narsistisen toimintamallin tuntevan terapeutin kanssa työskentelyn. Kuuden vuoden terapiani ei poistanut näitä ongelmia ollenkaan koska terapeutti ei tajunnut narsistista toimintamallia, jonka uhri terapoitava, eli minä olin.
Nyt mulla on narsistista mallia tunteva terapeutti ja tuntuu vihdoinkin siltä, että joku ymmärtää (joskin ehkei täysin. Se on pahonta, kun se narsistinen malli tulee vauvasta. Et voi "palata" mihinkään mitä olit ennen kuin se sika särki sinut.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Se, jos sinä loukkaat minua, on sinusta mun manipulointiani? Siis edelleen, voisitko vain tajuta, että jos sinä toimit väärin, KUKAAN ei manipuloi siinä SINUA. Ja mua loukkasi MUN ÄITI, millälailla sä kuvittelet minun siinä siitä vahingoittuessani manipuloivani häntä? Hän sai mitä halusikin, minuun sattui. Miten sä KUSIPÄÄ katsot, että se on manipulointia? Olet kusipää, kosa valehtelet. Selitä tää niin, että se satutettu lapsi on manipuloiva syyllinen, niin otan sanani takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Minulla oli vanhempi, jolla oli tapana haukkua minua selän takana seurustelukumppaneilleni. Jossain vaiheessa voidaan kyllä todeta, että vika ei ole siinä, joka loukkaavasta käytöksestä pahoittaa mielensä, vaan siinä jolta puuttuvat kaikki normaalit käytöstavat.
Tottakai on normaalia loukkaantua, jos toinen käyttäytyy rumasti, haukkuu ja kyseessä on vielä oma vanhempi.
Tarkoitin sitä,-puhun nyt siis ominaisuudesta, joka on korostunut-että jos loukkaantuu hyvin herkästi, oma minä on suojaton, kaikki menee ihon alle, niin sekin on narsistinen ongelma. Aiheuttaa toistuvaa kärsimystä henkilölle itselleen ja suurella todennäköisyydellä ihmissuhteisiinkin ongelmia.
Niin, jos se aiheuttaa ihmissuhteissa ongelmia, niin mitä se puhe muiden manipuloinnista oli? Etkö enää yhtäkkiä pystykään seisomaan sanojesi takana, että se satutettu on manipuloiva? V*ttu sä oot paskainen idio.otti, sä vain ODOTAT, että MUUT tekevät SULLE ne ihmissuhteet, ettei SUN tarvitse oppia tulemaan toimeen kenenkään kanssa! Jos joku loukkaantuu sinusta liian herkästi, niin p*skaako sun on pakko olla sen ihmisen kanssa? Mitä sä siinä häntä syyttelet, senkin i di ootti. Ei varmaan ole pakko olla. Ja jos on kyse sinun vanhemmastasi, niin silloinhan SINÄ olet loukkntunut, jos hänen toimintansa nostattaa sussa tuollaista reaktiota. Eli: si-nä o-let louk-kaan-tu-nut. Olet siis manipuloija, oman logiikkasi mukaan. Hyi hyi soo soo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Se, jos sinä loukkaat minua, on sinusta mun manipulointiani? Siis edelleen, voisitko vain tajuta, että jos sinä toimit väärin, KUKAAN ei manipuloi siinä SINUA. Ja mua loukkasi MUN ÄITI, millälailla sä kuvittelet minun siinä siitä vahingoittuessani manipuloivani häntä? Hän sai mitä halusikin, minuun sattui. Miten sä KUSIPÄÄ katsot, että se on manipulointia? Olet kusipää, kosa valehtelet. Selitä tää niin, että se satutettu lapsi on manipuloiva syyllinen, niin otan sanani takaisin.
Minutkin vanhempani näki manipuloivana ihmisenä, koska hänen oli vaikea sietää sitä, että olin ihan tavallinen lapsi. Sellainen lapsi, joka oli tarvinnut tukea ja huomiota vanhemmiltaan. Koska vanhempani omien ongelmiensa takia oli sitä kyvytön antamaan, niin hän syyllisti minua siitä, että olin "hankala". Totta kai tuollaisessa ympäristössä kasvoin häpeään, koska en päässyt mihinkään pakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Haluaisin myös että joku tulisi ja muuttaisi kaiken paremmaksi.
Voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että niin kauan kuin toivoo ja odottaa että tulisi joku mystinen joku, joak parantaisi sinun oman elämäsi, niin muutosta ei tule tapahtumaan. Sen sijaan heti kun ymmärrät että kukaan muu ei voi sinun elämääsi muuttaa kuin sinä itse, niin muustosta alkaa vääjäämättä tapahtua, koska tulet itse pyrkimään parempaan huomiseen.
Minä olen pystynyt luopumaan turhasta toivosta, mutta sen seurauksena elämä ei ole parantunut. Olen vain tajunnut sen, että tulen olemaan elämäni loppuun asti yksin.
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska muut ovat kohdelleet minua todella huonosti." Etkö voi muuta kuin syyttää muita. Se ei ikuisesti auta.
Mitä neuvoja sinulla on häpeästä eroon pääsemiseksi? Kerrothan ne muillekin.
Ne täytyy itse selvittää, ei jäädä syyttäjän virkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Minulla oli vanhempi, jolla oli tapana haukkua minua selän takana seurustelukumppaneilleni. Jossain vaiheessa voidaan kyllä todeta, että vika ei ole siinä, joka loukkaavasta käytöksestä pahoittaa mielensä, vaan siinä jolta puuttuvat kaikki normaalit käytöstavat.
Tottakai on normaalia loukkaantua, jos toinen käyttäytyy rumasti, haukkuu ja kyseessä on vielä oma vanhempi.
Tarkoitin sitä,-puhun nyt siis ominaisuudesta, joka on korostunut-että jos loukkaantuu hyvin herkästi, oma minä on suojaton, kaikki menee ihon alle, niin sekin on narsistinen ongelma. Aiheuttaa toistuvaa kärsimystä henkilölle itselleen ja suurella todennäköisyydellä ihmissuhteisiinkin ongelmia.
Minusta kasvoi herkästi loukkaantuva ja epävarma ihminen nimenomaan tuon vanhemman kasvattamana. Koen hyvin äkkiä kritiikkiä saadessani, että minulta yritetään taas kerran ottaa luulot pois ja yritän puolustautua. Tajuan omien reaktioiden olevan liian voimakkaita, mutta edes pitkäkestoinen terapia ei ole korjannut tuota problematiikkaa. Kukaan ei koskaan puolustanut minua, joten en lähtökohtaisesti koe ihmisten olevan toisia kohtaan mukavia tai hyväntahtoisia. Onhan tämä ongelmallista, mutta mitenkään muutenkaan en ole oppinut elämään.
Aivan sama mulla ja on todella törkeää tulla tuollaisten ihmisten jeesustelemaan meidän ihmissuhdevaikeuksista! Aivan kuin hänkään välittäisi niistä meidän kohdallamme v*ttuakaan! HETI oli syyttämässä meitä manipuloijiksi, ja sitten pari krokotiilinkyyneltä ihmissuhdevaikeuksista. Ei mua ainakaan OIKEASTI MANIPULOIVIEN p*skiaisten vaikeudet ihmissuhteissa itketä yhtään, joten tuo ihminen istuu kahdella pallilla ja siis valehtelee, että hän mitään ymmärtää. Ei ymmärrä, pitää meitä manipuloivina p*skiaisina, ja sillä selvä.
Totta h*lvetissä on ihmissuhdeongelmia, mutta eipä tosiaan tuokaan luuse.ri osannut antaa edes apua niihin tai neuvoja. Koska ei välitä. Tulee vain haukkumaan loukkantuvia ihmisiä tänne ketjuun. No, samat hänelle vaan, ja nyt ei saa pahoittua mieli, niih, eiks se niin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska muut ovat kohdelleet minua todella huonosti." Etkö voi muuta kuin syyttää muita. Se ei ikuisesti auta.
Mitä neuvoja sinulla on häpeästä eroon pääsemiseksi? Kerrothan ne muillekin.
Ne täytyy itse selvittää, ei jäädä syyttäjän virkaan.
Jaha, sinulla ei ole yhtään mitään rakentavaa sanottavaa. Kunhan vain syyttelet vääränlaisiksi niitä, joita on aina kohdeltu huonoksi. Mitä saat tuosta irti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska muut ovat kohdelleet minua todella huonosti." Etkö voi muuta kuin syyttää muita. Se ei ikuisesti auta.
Mitä neuvoja sinulla on häpeästä eroon pääsemiseksi? Kerrothan ne muillekin.
Ne täytyy itse selvittää, ei jäädä syyttäjän virkaan.
Syyttäjän? Ai se ihminen,jota satttuu, on sun mielestäs joku syyttäjä vai? Mitä tehdä niille kivuille, joita toiset aiheuttivat? Niistähän ne syytökset johtuvat. Mä ainakin syytän ihan oikeutetusti kyllä toisia, niin mitäs siihen avuksi? Kerrotko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa pitää kokea häpeää jos hylkää itsensä eli sen mitä itse on. Ei kyllä muuten tai muiden toiminnan vuoksi.
Ja mitähän ihmeen v*ttua nyt taas? Kun et tiedä mitään, niin voisitko poistua tällaisista ketjuista, typerys? Tyhmä olet, kun et edes tajua, ettet tajua mitä.n, ja silti tulet sönköttämään tyhmiä juttujasi tänne.
Koska etpä tiennyt, että se itsensä hylkääminen voi alkaa jo kolme-nelivuotiaana (ehkä aiemminkinkin) ja on vanhemman syy, tai ulkopuolisten olosuhteiden. Mutta sulla on kylläniin pienet pallit, että voit syytellä lapsia aikuisten vastuulla olevist asioista, jep jep. Sunkaltaises nollat on niin nähty.
En jaksa vastailla tällaisille huutelijoille edes täysin asiallisesti, koska he tulevat vain kerjäämään vain verta nenästään, koska heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Koittavat vain, millä sanoilla keskustelijoiden jalka tai itsetunto jälleen katkeais ja sillä pysyisi hänen omaansa alempana.
Yritätkö saada toista tuntemaan häpeää oman mielipiteen esittämisestä. Selkeästi. Et onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Ja miten sinä auttaisit tällaisista ongelmista kärsivää ihmistä? Asian tiedostaminen ei poista ongelmaa.
Jos henkilö itse kärsii ominaisuudestaan, niin terapiaan. Ongelma ei välttämättä poistu, mutta sen kanssa oppii elämään, oppii hyväksymään tällaisen piirteen itsessään. Että voi hyväksyä sen, ettei ole täydellinen.
Sinunlaisesi kanssaihmiset eivät auta tässä ainakaan yhtään. P*skiaismaisia, manipuloinnista syyttäjiä. Teitäkö varten makselisin terapiaa? Käyn siellä kyllä, mutta en ainakaan tullakseni toimeen sinunkaltaistesi p*skiaisten kanssa. Käyn siellä oppiakseni antamaan sulle leuka pystyssä takaisin samalla mitalla, kuin sä manipulointisyytöksinesi teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa pitää kokea häpeää jos hylkää itsensä eli sen mitä itse on. Ei kyllä muuten tai muiden toiminnan vuoksi.
Ja mitähän ihmeen v*ttua nyt taas? Kun et tiedä mitään, niin voisitko poistua tällaisista ketjuista, typerys? Tyhmä olet, kun et edes tajua, ettet tajua mitä.n, ja silti tulet sönköttämään tyhmiä juttujasi tänne.
Koska etpä tiennyt, että se itsensä hylkääminen voi alkaa jo kolme-nelivuotiaana (ehkä aiemminkinkin) ja on vanhemman syy, tai ulkopuolisten olosuhteiden. Mutta sulla on kylläniin pienet pallit, että voit syytellä lapsia aikuisten vastuulla olevist asioista, jep jep. Sunkaltaises nollat on niin nähty.
En jaksa vastailla tällaisille huutelijoille edes täysin asiallisesti, koska he tulevat vain kerjäämään vain verta nenästään, koska heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Koittavat vain, millä sanoilla keskustelijoiden jalka tai itsetunto jälleen katkeais ja sillä pysyisi hänen omaansa alempana.Yritätkö saada toista tuntemaan häpeää oman mielipiteen esittämisestä. Selkeästi. Et onnistu.
Mutta ois kyllä syytä tuntea! Opettele ymmärtämään vähän paremmin aihetta, josta muut puhuvat, ennen kuin tulet siihen kiusaamaan eli "antamaan mielipiteesi". Häpeäisit tietämättömyyttäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa pitää kokea häpeää jos hylkää itsensä eli sen mitä itse on. Ei kyllä muuten tai muiden toiminnan vuoksi.
Ja mitähän ihmeen v*ttua nyt taas? Kun et tiedä mitään, niin voisitko poistua tällaisista ketjuista, typerys? Tyhmä olet, kun et edes tajua, ettet tajua mitä.n, ja silti tulet sönköttämään tyhmiä juttujasi tänne.
Koska etpä tiennyt, että se itsensä hylkääminen voi alkaa jo kolme-nelivuotiaana (ehkä aiemminkinkin) ja on vanhemman syy, tai ulkopuolisten olosuhteiden. Mutta sulla on kylläniin pienet pallit, että voit syytellä lapsia aikuisten vastuulla olevist asioista, jep jep. Sunkaltaises nollat on niin nähty.
En jaksa vastailla tällaisille huutelijoille edes täysin asiallisesti, koska he tulevat vain kerjäämään vain verta nenästään, koska heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Koittavat vain, millä sanoilla keskustelijoiden jalka tai itsetunto jälleen katkeais ja sillä pysyisi hänen omaansa alempana.Yritätkö saada toista tuntemaan häpeää oman mielipiteen esittämisestä. Selkeästi. Et onnistu.
Mutta ois kyllä syytä tuntea! Opettele ymmärtämään vähän paremmin aihetta, josta muut puhuvat, ennen kuin tulet siihen kiusaamaan eli "antamaan mielipiteesi". Häpeäisit tietämättömyyttäsi!
Tai jos et edes sitä, niin asennettasi! Aina voi kysyä, jos aihe ei ole itselle ihan tuttu, mutta ei! Sinä et häpeä tulla esittelemään ajatuksiasi vaikka et osaa asiaa saati auttaa tai tukea lainkaan.
Jahas, piru päässyt irti täällä kiroilemalla ja haukkumalla. .Ap, iskikö raivo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä kirjoitti:
Voiko häpeästä jollain tavalla parantua? Kaiken kokemani seurauksena olen hyvin herkkä kritiikille.
Kun näet mihin itse olet syyllinen, näet myös mihin et ole. Häpeäjät kantaa paljon muidenkin vääriä tekoja. Sen turhan kuorman voi jättää.
Omien vajavuuksien myöntäminen on parasta mitä voit itsellesi antaa. Se tekee sinusta ihmisen. Vs esim narsistit ei ikinä näe vikaa itsessään ja ovat siksi huonoja.Itse olen välillä miettinyt miten paljon omassa persoonassa on narsismiin viittaavia piirteitä, koska minäkuvani on melko hauras ja minun on siksi vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Koko elämäni ajan olen kokenut pohjimmiltani taistelevani oikeudesta olla olemassa kaiken epämääräiseltä tuntuvan sotkun keskellä.
En minäkään kestä kritiikkiä, en tajua miten se olisi narsismia. Se, jonka mielestä hänellä on oikeus pahoittaa toisen mieli arvostelemalla se narsisti on.
Se on myös narsismia, että ei kestä kritiikkiä, loukkaantuu kohtuuttomasti, on yliherkkä. Tiedätkö, sellainen liiallinen yliherkkyys omaan itseen kohdistuvassa arvostelussa. Narsismia ei ole vain muiden manipulointi.
Ja miten sinä auttaisit tällaisista ongelmista kärsivää ihmistä? Asian tiedostaminen ei poista ongelmaa.
Jos henkilö itse kärsii ominaisuudestaan, niin terapiaan. Ongelma ei välttämättä poistu, mutta sen kanssa oppii elämään, oppii hyväksymään tällaisen piirteen itsessään. Että voi hyväksyä sen, ettei ole täydellinen.
Ei huvittava hitto, aivan kuin ongelma olisi se, ettei voi hyväksyä sitä, ettei ole täydellinen!
Vierailija kirjoitti:
Jahas, piru päässyt irti täällä kiroilemalla ja haukkumalla. .Ap, iskikö raivo?
Eli nyt alkaa manipulointi ;) Hipiää sohaistiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa pitää kokea häpeää jos hylkää itsensä eli sen mitä itse on. Ei kyllä muuten tai muiden toiminnan vuoksi.
Ja mitähän ihmeen v*ttua nyt taas? Kun et tiedä mitään, niin voisitko poistua tällaisista ketjuista, typerys? Tyhmä olet, kun et edes tajua, ettet tajua mitä.n, ja silti tulet sönköttämään tyhmiä juttujasi tänne.
Koska etpä tiennyt, että se itsensä hylkääminen voi alkaa jo kolme-nelivuotiaana (ehkä aiemminkinkin) ja on vanhemman syy, tai ulkopuolisten olosuhteiden. Mutta sulla on kylläniin pienet pallit, että voit syytellä lapsia aikuisten vastuulla olevist asioista, jep jep. Sunkaltaises nollat on niin nähty.
En jaksa vastailla tällaisille huutelijoille edes täysin asiallisesti, koska he tulevat vain kerjäämään vain verta nenästään, koska heillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Koittavat vain, millä sanoilla keskustelijoiden jalka tai itsetunto jälleen katkeais ja sillä pysyisi hänen omaansa alempana.Yritätkö saada toista tuntemaan häpeää oman mielipiteen esittämisestä. Selkeästi. Et onnistu.
Mutta ois kyllä syytä tuntea! Opettele ymmärtämään vähän paremmin aihetta, josta muut puhuvat, ennen kuin tulet siihen kiusaamaan eli "antamaan mielipiteesi". Häpeäisit tietämättömyyttäsi!
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen ilman toisten häpeän langettelua. Se kuuluu vapaaseen maailmaan.
Äituhullu keskustelee täällä itsekseen. Jos näiden monologien sijaan menisitkin tapaamaan lapsiasi, kävisitte vaikka luistelemassa ja kaakaolla.
Turhaan häpeään auttaa se, että tiedostaa reagoivansa tyhmästi, ja opettelee uuden tavan. Lopettaa sen lapsuuden kaivelun ja muiden syyttämisen, ja alkaa ratkoa niitä nykyhetken ongelmia. On turha etsiä syyllisiä, se ei nykyongelmia ratkaisen yhtään vaikka joku muu kuina olisikin syyllinen. Oma elämä vaan valuu hukkaan syyllisten etsimisessä.
Voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että niin kauan kuin toivoo ja odottaa että tulisi joku mystinen joku, joak parantaisi sinun oman elämäsi, niin muutosta ei tule tapahtumaan. Sen sijaan heti kun ymmärrät että kukaan muu ei voi sinun elämääsi muuttaa kuin sinä itse, niin muustosta alkaa vääjäämättä tapahtua, koska tulet itse pyrkimään parempaan huomiseen.