Saikuttaako valtaosa ennen äitiyslomaa?
Olen FB:ssa eräässä odottajien ryhmässä.
Äitiysloman alkuun ei meillä ole enää montaa viikkoa. Valtaosa tuntuu kuitenkin jo olevan saikulla, osa ollut jo pitkään.
Ymmärrän kyllä, että vähänkään fyysisempää työtä on vaikea tehdä "viimeisillään". Itse olen toimistotyössä ja stressi on mielestäni ainoa rajoittava tekijä. Tuntuu, että stressaisin vielä enemmän, jos nyt jättäisin projektit ja asiat ihan levälleen.
Onko todella niin, että valtosa saikutta "syystä"? En nyt halua syyllistää, mutta tuntuu oudolta, että niin harva palkoillinen työskenteleen äitiysloman alkuun saakka. Yrittäjät toki asia erikseen. Mikä oli syy, että jäit sairaslomalle?
Kommentit (61)
Irtisanoin itseni noin 2vko ennen äitiysloman alkua
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä saikkua ilman syytä saa. Ja yleensä syynä on nimenomaan LAPSEN terveyden turvaaminen.
Minä olin kuukauden saikulla, koska verenpaineet menivät kattoon, eivätkä laskeneet lääkkeilläkään. Keräsin vuorokausipissoja isoihin pöniköihin, joita rahtasin labraan tutkittavaksi, ja istuskelin synnärillä kaksi päivää viikossa tutkittavana, miettivät pitääkö lapsi ottaa etuajassa ulos. Lopulta käynnistettiin laskettuna aikana. Kaveri taas oli saikulla noin raskauden puolivälistä asti hyvin pahojen liitoskipujen takia - ei voinut istua, seisoa vain pieniä hetkiä, kävellä köpötteli hitaasti ja tuskaisasti kuin vanha mommo. Toinen kaveri oksenteli niin paljon, että joutui sairaalaan tiputukseen. Kolmas määrättiin vuodelepoon jo viikolta 13, ja ommeltiin kiinni, että vauva pysyisi kyydissä.
Ole onnellinen, jos sinulla on helppo raskaus.
Ymmärrän toki tällaiset tilanteet varsin hyvin. Tällaisiin tilanteisiin saikku kuuluukin.
Tuolla FB-ryhmässä vaan saikuttajat tuntuvat voivan kohtuullisesti. Tekevät suursiivouksia, remontoivat, käyvät huonekaluostoksilla, näkevät kavereitaan, järjestävät illanistujaisia, sisustavat, leipovat ja tekevät ruokaa varastoon ym. Ja sitten mainostavat kuukausia enne laskettua aikaa, miten kaikki on valmiina. Tämä on minusta outoa. Ehkä olen vaan kateellinen, kun itse olen töiden jälkeen ihan kuitti ja makaan vaan sohvalla. En todellakaan jaksa siivota, jynssätä kaappeja tai järjestää illanistujaisia. Ehkä jaksan sitten äitiyslomalla.
Itse ajattelen ettei raskaus ole sairaus. Jos oksentelisin tai olisi komplikaatio riskejä asia olisi eri. Tunnen vaan useamman mamman jotka kertovat olevansa saikulla mutta tekevät suursiivouksia, ruokaa pakkaseen, shoppailevat. Puhelimessa vaikuttavat olevan ihan ok kunnossa. Ehkä saikkua saa herkästi kun valittaa huonoa oloa?
Vaikka ei pystyisi työtä tekemään, ei se tarkoita ettei voi mitään tehdä. Kotona voi tehdä oman jaksamisen mukaan ja pitää riittävästi lepotaukoja. Varmastikkaan he ei kokoaikaa tee fyysistä hommaa, etkä sinäkään, kun ehditte selvästi myös paljon viettämään aikaa netissä toisianne kyttäämässä 😊
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Mikä vakuutus korvaa pieleen mennen raskauden?
Työterveyslääkärinä tätä näkee paljon, että saikutetaan, riippuu alasta ja siitä onko palkollinen vsi yrittäjä itse. Yrittäjät eivät saikuta, kaupan alalla myyjät ja myymälätyöntekijät saikuttavat paljon ja samoin lähihoitajat. Yleisin syy on "selkäkipu". Lääkärit, opettajat ja yrittäjät eivä ole juuri yhtään sairauslomilla taas raskauden loppuvaiheessakaan. Itse kirjoitan nihkeästi ja hieman epäillen lyhyitä sairauslomia näille kaupan myyjille joilla selkäkipu estää työn tekemisen, perjantaihin saakka saikkua esim. tiistaista alkaen je resepti Panadolista. Huomaa että pienyrittäjiä esim. K-kauppiaita ottaa päähän kun työntekijä tulee raskaaksi ja puolet loppuraskaudesta ravaa lääkärissä ja on toistuvilla lyhyillä sairauslomilla. Tulee kalliiksi yrittäjälle tämä. Jollain S-marketilla asialla ei ole niin väliä. Nuoren lisääntymisikäisen naisen palkkaaminen on iso riski yrittäjälle aina. Samoin yli 50-kymppisen työkyvyttömyyseläkekandidaatin. Turvallisin on n. 25-40v. mies palkkaamisen kannalta.
Esikoisesta jäin yllättäen 27 raskausviikon äitipolikäynnillä suoraan vuodelepoon ennenaikaisen synnytyksen uhan vuoksi ja saikkua kirjoitettiin saman tien äitiysloman alkuun asti. Vuodelepo purettiin pari viikkoa myöhemmin ja rv 34-> sain elää "normaalisti" mutta työsuhteeni oli päättynyt viikkoa.
Kuopuksesta pelkäsin etten pärjää 2-vuotiaan esikoisen kanssa kun ekat supistukset tunsin rv 8, mutta siinä raskaudessa kävin vielä sektiota edeltävänä iltana tanssitunnilla ja kannoin 2,5-vuotiaana kantorepussa.
Mulla oli pahat liitoskivut rv 20 alkaen. Kävely sattui ja lähikauppaan 100 m päähän kävely kesti vartin. Kävin loppuun asti töissä, koska istuessa ei sattunut niin paljon ja bussi lähti kotiovelta ja tuli työpaikan oven eteen, eli maks. 50 m kävelyä. Tein osa-aikaista työtä opintojen ohella. Kotona opiskelin maaten (kirja tenttejä ja verkko-opintoja).
Jos olisin tehnyt työtä, jossa olisi pitänyt kävellä tai siirrä/kantaa tai seistä, en olisi pystynyt tekemään työtä. En istumatyötäkään olisi varmaan pystynyt tekemään, jos olisin ollut kokopäivä töissä.
Kuten muut sanoivat, ole kiitollinen, että sulla oli helppo raskaus.
On ihan eri asia shoppailla kerran viikossa, jonne menee autolla, ja voi istua tai levätä kun siltä tuntuu, kuin tehdä töitä 40h viikossa. Kun niin ihmettelit, miten jaksavat shoppailla ym.
Ensimmäisen kanssa raskaus meni hyvin, tein hommia loppuun asti ongelmitta. Toisen kanssa saikulle ajoi raju ennenaikainen supistelu, joka aiheutti kohdunsuun aukeamista ja oli kiikun kaakun joudunko osastolepoon. Työnkuva toisen raskauden aikana muuttui niin, että oli myös uhkana lyönnit ym väkivalta vatsaan.
Minulla oli helpot raskaudet vaikka ikää odottaessa oli jo 35v ja 38v. Jälkimmäistä odottaessa oli järkkyä pahoinvointia pari viikkoa mutta kävin töissä ihan normaalisti, loppuraskaudesta määrättiin kolmeksi päiväksi vuodelepoon kun verenpaine alkoi uhkaavasti nousta ja olin todella väsynyt. Toisilla kipuja on enemmän ja toisilla vähemmän.. raskaudet on yksilöllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä saikkua ilman syytä saa. Ja yleensä syynä on nimenomaan LAPSEN terveyden turvaaminen.
Minä olin kuukauden saikulla, koska verenpaineet menivät kattoon, eivätkä laskeneet lääkkeilläkään. Keräsin vuorokausipissoja isoihin pöniköihin, joita rahtasin labraan tutkittavaksi, ja istuskelin synnärillä kaksi päivää viikossa tutkittavana, miettivät pitääkö lapsi ottaa etuajassa ulos. Lopulta käynnistettiin laskettuna aikana. Kaveri taas oli saikulla noin raskauden puolivälistä asti hyvin pahojen liitoskipujen takia - ei voinut istua, seisoa vain pieniä hetkiä, kävellä köpötteli hitaasti ja tuskaisasti kuin vanha mommo. Toinen kaveri oksenteli niin paljon, että joutui sairaalaan tiputukseen. Kolmas määrättiin vuodelepoon jo viikolta 13, ja ommeltiin kiinni, että vauva pysyisi kyydissä.
Ole onnellinen, jos sinulla on helppo raskaus.
Ymmärrän toki tällaiset tilanteet varsin hyvin. Tällaisiin tilanteisiin saikku kuuluukin.
Tuolla FB-ryhmässä vaan saikuttajat tuntuvat voivan kohtuullisesti. Tekevät suursiivouksia, remontoivat, käyvät huonekaluostoksilla, näkevät kavereitaan, järjestävät illanistujaisia, sisustavat, leipovat ja tekevät ruokaa varastoon ym. Ja sitten mainostavat kuukausia enne laskettua aikaa, miten kaikki on valmiina. Tämä on minusta outoa. Ehkä olen vaan kateellinen, kun itse olen töiden jälkeen ihan kuitti ja makaan vaan sohvalla. En todellakaan jaksa siivota, jynssätä kaappeja tai järjestää illanistujaisia. Ehkä jaksan sitten äitiyslomalla.
Itse ajattelen ettei raskaus ole sairaus. Jos oksentelisin tai olisi komplikaatio riskejä asia olisi eri. Tunnen vaan useamman mamman jotka kertovat olevansa saikulla mutta tekevät suursiivouksia, ruokaa pakkaseen, shoppailevat. Puhelimessa vaikuttavat olevan ihan ok kunnossa. Ehkä saikkua saa herkästi kun valittaa huonoa oloa?
No saa, itse olen työterveyslääkäri ja olisihan se hieman outoa kun potilas valittelisi raskauspahoinvointia ja oksentelua joks estää työnteon ja pyytäessään sairaslomaa sanoisi "et saa". Helpointa se on lääkärille kirjoittaa saman viikon perjantaille saakka muutama päivä sairauslomaa ja potilas voi poistua vastaanotolta ja lääkäri voi ottaa seuraavan oikeasti sairaan potilaan sitten. Mitään hyvää turvallista raskauspahoinvointilääkettäkäön kun ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Mikä vakuutus korvaa pieleen mennen raskauden?
Minulle on ainakin sanonut esimies että töihin ei voi mennä jos on saikku voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Mikä vakuutus korvaa pieleen mennen raskauden?
Minulle on ainakin sanonut esimies että töihin ei voi mennä jos on saikku voimassa.
No se on esimiehen päätös, vakuutuksien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mä luulin, että sulla on raskauden ajaksi joku erityinen vakuutus ja olin utelias siitä tietämään.
Voi mennä töihin ja esimies voi myös määrätä töihin sairauslomasta huolimatta, työnantajalla on direktio-oikeus eikä työnantajan ole pakko hyväksyä sairauslomaa. Siinä todistuksessa lukee vain että lääkäri pitää potilasta työkyvyttömänä ajan se ja se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Mikä vakuutus korvaa pieleen mennen raskauden?
Minulle on ainakin sanonut esimies että töihin ei voi mennä jos on saikku voimassa.
No se on esimiehen päätös, vakuutuksien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mä luulin, että sulla on raskauden ajaksi joku erityinen vakuutus ja olin utelias siitä tietämään.
Vakuutukset eivät korvaa mitään, jos saikulla oleva tekee virheen, josta aiheutuu esim. omaisuusvahinkoja tai henkilövahinkoja. Vakuutus ei korvaa kyseiselle työntekijälle aiheutuvia vahinkoja, jos esim. Kaatuu työmatkalla, jos on saikulla.
Siksi työnantajat eivät ota saikulla olevia työntekijöitä töihin, paitsi jos eivät tätä tiedä...
T. Työnantajan vakuutusten parissa työskennellyt
Itse en saikuttanut, olin ihan loppuun asti töissä. Päiväkodissa tämä on melko poikkeuksellista, varmaan 95 % jää aikaisemmin saikulle. Mulla oli onni olla pienessä ryhmässä, lapset kuitenkin omatoimisia yli 3-vuotiaita ja avuliaat työkaverit, jotka mm. auttoi mulle kengät jalkaan, kun en itse enää taipunut :D Lisäksi raskauteni oli vaivaton. Pienten ryhmässä poisjääminen aiemmin on täysin ymmärrettävää, kun on paljon kumartelua ja nostamista.
Saikuttaminen raskaana ollessa on tosi kaksipiippuista. Raskaus kun ei ole sairaus, mutta monilla on paljon hankalia raskaudesta johtuvia oireita pahoinvoinnista liitoskipuihin, ennakkosupisteluihin ja verenpaineen heittelyihin. Todelliset syyt on todellisia ja ne pitääkin ottaa vakavasti.
Väitän, että pieni osa raskaana olevista kuitenkin liioittelee vaivojaan. Oikeasti on pientä selkäsärkyä (sitä on kaikilla, kun maha kasvaa), kevyitä harkkasupistuksia, väsymystä ja vetämättömyyttä. Ne voivat tuntua kurjilta, mutta eivät ole oikeasti perusteita olla töistä pois. Nämä ap:n kuvailemat suursiivoajat ovat varmasti näitä vaivojensa liioittelijoita. Jos on määrätty vuodelepoon tai iskias oikein vihottelee, ei silloin yksinkertaisesti pysty siivoamaan kaappeja, pesemään ikkunoita tai shoppailemaan päiväkausia kauppakeskuksessa. Silloin levätään.
Käytännössä koko raskauden alkuoireista asti sairauslomalla. Aivan turha kadehtia, kun ensin ei pysty kuukausiin liikahtamaankaan ilman että vatsalaukun sisältö lähtee liikkeelle väärään suuntaan (ja sitten kun siellä ei enää mitään ole niin järjettömät oksennuskouristukset silti), ja sitten loppuajan joutuu voimakkaiden supistusten takia pelkäämään ennenaikaista synnytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä saikkua ilman syytä saa. Ja yleensä syynä on nimenomaan LAPSEN terveyden turvaaminen.
Minä olin kuukauden saikulla, koska verenpaineet menivät kattoon, eivätkä laskeneet lääkkeilläkään. Keräsin vuorokausipissoja isoihin pöniköihin, joita rahtasin labraan tutkittavaksi, ja istuskelin synnärillä kaksi päivää viikossa tutkittavana, miettivät pitääkö lapsi ottaa etuajassa ulos. Lopulta käynnistettiin laskettuna aikana. Kaveri taas oli saikulla noin raskauden puolivälistä asti hyvin pahojen liitoskipujen takia - ei voinut istua, seisoa vain pieniä hetkiä, kävellä köpötteli hitaasti ja tuskaisasti kuin vanha mommo. Toinen kaveri oksenteli niin paljon, että joutui sairaalaan tiputukseen. Kolmas määrättiin vuodelepoon jo viikolta 13, ja ommeltiin kiinni, että vauva pysyisi kyydissä.
Ole onnellinen, jos sinulla on helppo raskaus.
Ymmärrän toki tällaiset tilanteet varsin hyvin. Tällaisiin tilanteisiin saikku kuuluukin.
Tuolla FB-ryhmässä vaan saikuttajat tuntuvat voivan kohtuullisesti. Tekevät suursiivouksia, remontoivat, käyvät huonekaluostoksilla, näkevät kavereitaan, järjestävät illanistujaisia, sisustavat, leipovat ja tekevät ruokaa varastoon ym. Ja sitten mainostavat kuukausia enne laskettua aikaa, miten kaikki on valmiina. Tämä on minusta outoa. Ehkä olen vaan kateellinen, kun itse olen töiden jälkeen ihan kuitti ja makaan vaan sohvalla. En todellakaan jaksa siivota, jynssätä kaappeja tai järjestää illanistujaisia. Ehkä jaksan sitten äitiyslomalla.
Itse ajattelen ettei raskaus ole sairaus. Jos oksentelisin tai olisi komplikaatio riskejä asia olisi eri. Tunnen vaan useamman mamman jotka kertovat olevansa saikulla mutta tekevät suursiivouksia, ruokaa pakkaseen, shoppailevat. Puhelimessa vaikuttavat olevan ihan ok kunnossa. Ehkä saikkua saa herkästi kun valittaa huonoa oloa?
No saa, itse olen työterveyslääkäri ja olisihan se hieman outoa kun potilas valittelisi raskauspahoinvointia ja oksentelua joks estää työnteon ja pyytäessään sairaslomaa sanoisi "et saa". Helpointa se on lääkärille kirjoittaa saman viikon perjantaille saakka muutama päivä sairauslomaa ja potilas voi poistua vastaanotolta ja lääkäri voi ottaa seuraavan oikeasti sairaan potilaan sitten. Mitään hyvää turvallista raskauspahoinvointilääkettäkäön kun ei ole.
Oikeasti sairaan ihmisen?
Eli tuota tekstisi sävyä tulkiten, mielestäsi raskauskomplikaatiot ja raskauden tuomat kivut ovat vähemmän kipuja ja sairauksia kuin esim työtapaturmista johtuvat kivut?
Missäs olet lääkärinä, kun noin ennakkoluuloisesti suhtaudut kivuissaan olevaan ihmiseen?
Syy oli se, että jouduin kuukausikaupalla makaamaan sairaalassa täysin liikahtamatta, jotta saatiin riskiraskaus vietyä mahdollisimman pitkälle. Kelpaako tämä saikun syyksi.. :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä raskautta pysyin työkykyisenä loppuun asti, itse asiassa tein töitä vielä äitihalomallakin. Kolmannen lapsen kohdalla synnytys yritti käynnistyä puolen välin tienoilla joten pakkolepoon jouduin. Neljännessä raskaudessa pahoinvointi vei sairaalaan ja jatkui saikulla ennenaikaisten supistusten vuoksi. 5ssä raskaudessa ennenaikaisia supistuksia ja saikkua myös. Välillä on päiviä jolloin olisi työkykyinen mutta isolla lapsikatraalla ne päivät menee sitten näihin pakollisiin talouden ja ostosten hoitoon. Eikä pomokaan kyllä tahdo töihin ennenaikaista supistelijaa jolla on voimassa oleva saikkulappu. Mikään vakuutus ei korvaa mitään jos jokin meneekin sitten pieleen. Ja itse en kyllä nauti saikulls olemisesta yhtään. Tylsää hommaa maata sängyssä ja laskea päiviä että milloin vauva on tarpeeksi iso syntyäkseen.
Mikä vakuutus korvaa pieleen mennen raskauden?
Minulle on ainakin sanonut esimies että töihin ei voi mennä jos on saikku voimassa.
No se on esimiehen päätös, vakuutuksien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mä luulin, että sulla on raskauden ajaksi joku erityinen vakuutus ja olin utelias siitä tietämään.
Vakuutukset eivät korvaa mitään, jos saikulla oleva tekee virheen, josta aiheutuu esim. omaisuusvahinkoja tai henkilövahinkoja. Vakuutus ei korvaa kyseiselle työntekijälle aiheutuvia vahinkoja, jos esim. Kaatuu työmatkalla, jos on saikulla.
Siksi työnantajat eivät ota saikulla olevia työntekijöitä töihin, paitsi jos eivät tätä tiedä...
T. Työnantajan vakuutusten parissa työskennellyt
Tämähän on moneen kertaan vääräksi todettua urbaanilegendaa.