Työssänne uupuneet tai uupumisen partaalla olevat, mitä teette työksenne?

Luokanopettaja. Päivittäinen väkivalta oppilaiden keskuudessa ja siihen puuttuminen/tilainteiden selvittely/väkivallasta raportointi, uusi järjetön opetussuunnitelma (ja oppilaiden valmiudet eivät kohtaa), erityisoppilaat nykyään tavallisella luokalla joukon jatkeena (ilman lisäresursseja), vaativat/uhkailevat/yhteistyöhaluttomat vanhemmat, koulun arjesta vieraantunut rehtori, joka paikkaan väkisin tungettava digitalisaatio, kiky, sisäilmaongelmat, työyhteisön kollektiivinen uupuminen lieveilmiöineen. Tässäpä sitä on. Ala ei ole enää sama kuin muutama vuosi sitten. Alanvaihto mielessä joka päivä. 

Palkanlaskijana. On kyllä niin epäkiitollinen ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Kätilö, töissä synnytyssalissa pääasiassa.

Sulla on monen unelma-ammatti. Ensinnäkin kätilöksi on vaikea päästä ja varsinaisiin kätilön töihin (varsinkin synnytyssaliin) vielä vaikeampi. Eli sinänsä sua on kyllä onni potkaissut. Toivon, ettei uupumuksesi näy asiakkaille... Synnytys on todella mieleenjäävä kokemus, nainen muistaa sen koko loppuelämänsä.

Tsemppiä sulle ja yritä ihmeessä vaihtaa alaa tai työnkuvaa edes jos ei muuta. Toivon, että jokainen synnytyssalissa kätilön töitä tekevä oikeasti tykkää työstään ja on mukava jokaiselle asiakkaalle... Ihan kamala tilanne synnyttäjälle olla siinä kammottavassa, kivuliaassa, avuttomassa tilassa jos vieläpä kätilökin sattuu olemaan inhottava. En siis tarkoita että sinä olisit inhottava, eihän inhottava ja uupunut liity millään tavalla toisiinsa. Muuten vaan sanoin. :)

Se on kyllä totta, että monet hoitajat haukkuu lääkäreitä ja varsinkin kandeja jotka toimii kesällä!

Lääkärit ei hauku hoitajia, tai se on mielestäni kyllä paljon harvinaisempaa.

Toisaalta tässä on oikeasti jotain perää, sillä monesti esim. Lääkäri on kotiuttamassa potilaan joka ei todellakaan ole kotiutuskelpoinen ja hoitajat on tätä vastaan. Toisinaan kandit ihan oikeasti tekee aivan hämmentäviä diagnooseja ja lääkemääräyksiä... Niin kyseenalaisia, että hoitajien on pakko puuttua asiaan ettei potilasturvallisuus vaarannu. Potilasturvallisuus on myös hoitajien vastuulla ja tottakai hoitajien täytyy puuttua jos ollaan kotiuttamassa potilasta joka on vielä täysin sairaalahoidon tarpeessa tai esim. Määrätään potilaalle verenpainetta alentavaa lääkettä vaikka potilaan verenpaine on jo valmiiksi liian alhainen. Ihan oikeasti.

Lääkärit kyllä kuuntelee paljon hoitajia ja hoitajan sana oikeasti painaa paljon.

Näköjään varhaiskasvatus on pahassa jamassa... Voi voi.. noin tärkeä ala ja tossa kunnossa :(

Miksei työntekijöitä arvosteta? Ei tämä maa pyöri kauaa ilman työntekijöitä. Jokaisen työ on todella tärkeää ja arvokasta. Kamalaa kun työntekijät vedetään niin ahtaalle.... jokaisella ihmisellä on kuitenkin myös se oma elämä siellä työn ulkopuolella.

Opettajilla on kyllä hulluna töitä.... En siis itse ole ope, mutta voin vaan kuvitella..ensin koulussa opettamassa koko päivän haastavia oppilaita, sitten kaiken maailman muuta työtä koulun ohella. Oma opettaja joskus kertoi, että tarkisti meidän kokeita koko yön välillä... Oikeesti ihan mahdotonta. Sitte muut marisee niiden lomista.. on ne kyllä lomansa ansainneet, sillä eihän heillä ole mitään vapaa-aikaa edes normi arkena vuoden ympäri...😃

Viestintä ja markkinointi. Jatkuva kiire, deadlinet, paineet, odotukset ja vastuu. Palautetta ei saa - tai jos saa, se on negatiivista. Resurssit minimaaliset, joten täytyy tehdä paljon ja osattava valtavasti. Jatkuvia muutoksia, eikä mitään pysyvyyttä. Päälle vielä huono työyhteisö.

Yrittäjä

Yrittäjä minäkin. Lopettaisin jos olisin vain yksin mutta olen kuitenkin vastuussa 10 henkilön toimeentulosta niin on vain pakko sinnitellä. Elämäni huonoin päätös alkaa työnantajaksi

Vierailija kirjoitti:

Palkanlaskijana. On kyllä niin epäkiitollinen ammatti.

No eihän siitä kukaan tykkää kun palkkaa jatkuvasti lasketaan :D

Joka kuukausi kun on virheitä niin alkaa hermot kiristyä ja maksamatta jäänyttää saa odotella kuukauden päivät.

Varhaiskasvatuksen opettaja. Lapsiryhmien koko ja aikuisten määrä on mitoitettu ilmeisesti sillä ajatuksella, että jokainen lapsi toimii ohjeiden mukaan ja itsenäisesti ja omaa jo hyvät vuorovaikutustaidot. Arki on sitten muuta: melua, konflikteja, lapset joutuvat pärjäämään aivan liikaa yksin ja jäävät vaille riittävää kannattelua. Kaunis ajatus kolmiportaisesta tuesta ei toteudu, koska siihen ei riitä aikuisia. Juhlapuheet laadukkaasta varhaiskasvatuksesta kuulostavat korvissani sanahelinältä niin kauan kuin päiväkotielämä kuormittaa näin paljon aikuisia ja myös lapsia. 

Tiiminvetäjänä valtion organisaatiossa. Vastuu ihan kaikesta mahdollisesta ja valtaa noin nolla. Valtavan kokoinen tiimi. Talousvaikeuksia. Johto käskee häröillä ihan jotain toisarvoista unohtaen tai tajuamatta, mihin oikeasti pitäisi keskittyä. Sitten yrität "jalkauttaa" strategiaa, johon et itsekään usko. Kaikki aika ja energia menee toisarvoisiin asioihin ja trendikkääseen pöhinään. Sometetaan niin maan hellvetisti. Tärkeintä on mielistellä johtajia. Pelon ilmapiiri tukkii suut. Jos haluaa tehdä varsinaisen työnsä kunnolla kaiken pöhinän lomassa, palaa loppuun. Niin minäkin tein melkein. Onneksi lähdin juuri ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiakaspalvelua puhelimessa ja sähköpostitse. Ajoi itsemurhayritykseen.

Ihmisten ilkeys varmaan tulee tutuksi. Moni purkaa pahaa oloaan syyttömään.

Jep. Vielä enemmän painaa esimiehen ilkeys - jatkuvaa kyykytystä, nolausta muiden edessä ja valitusta siitä miten ei olla kiitollisia hänelle.

Sosiaalityöntekijä. Liian paljon töitä, pahoinvoiva työyhteisö, osaamaton esimies, jatkuvat vaatimukset sekä oma tunnollisuuteni ja etiikka, joka ei anna periksi tehdä työtä ns toisella kädellä johtivat totaalseen uupumiseen. Tästä romahduksesta aikaa melkein kolme vuotta enkä ole vieläkään kunnossa.

Asiakkaat ihania.

Tutkimusavustaja yliopistolla. Työ yksin tuskin olisi uuvuttanut, mutta yksi psykopaatti ns. omassa ryhmässä, joka otti minut silmätikukseen ja sai minut eristäytymään muusta ryhmästä sai ahdistumaan töihin menosta. No, onneksi tyyppi jäi jossain vaiheessa sairauslomalle ja sitten jossain kohtaa päätyi myös äitiyslomalle. Toivottavasti ei tule koskaan takaisin.

Yksi perhepäivähoitaja täälläkin, yrittäjä. Työajat on pitkät, eka lapsi tulee aikaisin ja viimeinen haetaan myöhään. Siihen ei voi juuri vaikuttaa. Sovitut hoitoajat pitää, kun ylityksistä lisämaksu. Vanhemmilla voi olla epäkunnioittavaa asennetta. Koko ajan yksin vastuussa; täytyy valmistaa ravitsevat, hyvät ruuat eri ruokavalioisille. Keksiä kehittävää toimintaa, syöttää, siivota, pestä, potattaa, vaihtaa vaipat. Kurahousut ja talvivaatteet, pukea 30 min 2x päivässä, ja rapaa kaikkialla. Ensiapu, aina joku kaatuu. Suunnitella ja raportoida. Laittaa unille ja opettaa rauhoittumaan. Kun hoitaa yhtä, muut sillä aikaa keksivät aina jotain. Esim. sormivärit: kun pesee yhden kädet vessassa, tietäen et nyt äkkiä, sillä aikaa muut maalaavat ihonsa ja vaatteensa. Pukee yhtä, toinen riisuu. Tai vaihtaa vaippaa, niin alkaa kuulua huuto, eikä voi tarkkaan tietää, mitä tapahtui. Omilla vessa-asioilla pienemmät mukaan vessaan ja joskus housut kintussa hakemaan kylmäpussia. Sääntöjen opettaminen ja valvominen; älä satuta, töni, ota kädestä, huuda, riehu sisällä, leiki ruualla...

Pahimmalta tuntuu pettyä itseen, omaan toimintaan, kun voimat ei aina riitä olemaan positiivinen ja hyvä kasvattaja. Kun pitää valita, siivotako sotkut työpäivän aikana, jolloin lapset seilaa ympäriinsä keskenään, vai omalla vapaa-ajalla. Koti on julkinen tila, joka aamu siisti. Kun lapset uhmaa tahallaan ja satuttaa toisiaan, eikä ehdi väliin. Kun ärsyttää ja harmittaa, mutta pitää jatkaa ja koota itsensä. Kun ei onnistu luomaan hyvää suhdetta, ja huomaa, että joku lapsi ei viihdy. Häpeä epäonnistumisista.

Tieto päiväkotien tilasta oli syy ryhtyä hoitamaan lapsia, mut ei tätä yksinkään pitkään jaksa. Jos työaika olis 8 tuntia päivässä, vois jaksaa. Mut mun kohdalla tää riittää.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitaja. Liian paljon organisoitavaa lyhyessä ajassa ja jatkuvia keskeytyksiä paperityöhön. Suuri vastuu ja osastolla osaamaton lääkäri, joka ei osaa tehdä tarvittavia töitä koneella. Tästä syystä hoitajat kirjoittelevat epikriisit ja lääkärin määräykset. Lääkäri ei myöskään tarkista labroja eikä reagoi niihin, eli itse on käskettävä lääkäriä määräämään jos tarvitaan esim. veritiputusta tai mikrobilääkitystä potilaalle. On naurettavaa, että työpaikallamme lääkäri nostaa valtavaa palkkaa vaikka käytännössä hoitajat tekevät omien töidensä lisäksi myös lääkärin työt ilman asiaan kuuluvaa koulutusta. Tiedän, että samankaltaista on monessa muussakin paikassa sairaalamaailmassa, mutta tämä on pahin esimerkki mitä itse olen nähnyt. 

Ilmoitus Valviralle niin kuin olis jo! Ja tietty lääkärin esimiehelle. 

Minä olen loppuunpalanut lääkäri. Terveyskeskuksessa avopuolella. Työmäärä kasvaa ja kasvaa. Samalle ajalle monta potilasta, esim. 20min ajalla voi olla flunssapotilas, sen päälle vielä ambulanssin  tuoma rintakipupotilas, psykiatrinen potilas ja vanhus. Paperitöitä ei ehdi koskaan tekemään ja en jaksa joka päivä jäädä ylitöihin uusimaan reseptejä. Sairaanhoitajat meillä yrittävät siirtää omia tehtäviään lääkäreille, esimerkiksi astman puhallusseurannat pitäis hoitajan laskea mutta todellisuus on, että ne on lääkärin edessä purkamatta 5min puhelinajalla. Potilasturvallisuus vaarantuu. Kun soitin työterveyteen univaikeuksistani, oli vastaus: No sinähän voit kirjoittaa itsellesi lääkkeitä siihen. 

Mietin, miksi ja kuinka kauan jaksan. 

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusavustaja yliopistolla. Työ yksin tuskin olisi uuvuttanut, mutta yksi psykopaatti ns. omassa ryhmässä, joka otti minut silmätikukseen ja sai minut eristäytymään muusta ryhmästä sai ahdistumaan töihin menosta. No, onneksi tyyppi jäi jossain vaiheessa sairauslomalle ja sitten jossain kohtaa päätyi myös äitiyslomalle. Toivottavasti ei tule koskaan takaisin.

Lapsiparka 😱

Onko työelämässä enää missään tehtäviä, joissa työssä on sopiva kuormitus? Olisi koko ajan tekemistä, mutta ehtii selvittää eteen tulevat epäselvät ja uudet asiat rauhasas ja ehtii pitää normaalit ruoka- ja kahvi/vessatauot? Toki varmaan on.

Olen itse ollut sekä töissä joissa osalla ihmisistä ei ollut mitään järkevää tekemistä mutta viereisen huoneen ihminen hukkui töihin. Johtaminen ja organisointi nollassa. Koulutetut ihmiset istuivat ihmettelemässä ja kysyivät miksi eivät saa järjeviä tehtäviä. Osalle laitettiinkin sitten töitä joihin ei mitään pätevyyttä koska on mukavaa että mahdollisimman koulutettua väkeähän meillä. Kyseessä julkisala 10-15 vuotta sitten, pari paikkaa. Muut työpaikat viime vuosina taas järjetöntä juoksemista, jossa yritetään suoriutua päivästä joten kuten rimaa hipoen tekemättä järkyttäviä munauksia.