Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Psykoterapian kalleus

Vierailija
17.01.2019 |

Onko kenelläkään muulla ollut tilannetta, että jopa omavastuu on ylivoimainen maksaa kuntoutusterpiasta. Kuinka paljon se teillä noin yleensä on? Olen kuntoutustuella, mutta en toimeentulotukoasiakas, joten omavastuu todellakin on omavastuu. Tuntuuko muista, että koko genre on totaalisen ylihinnoiteltua versus ihan todennettavaankin tuloksellisuuteen? Henkilökohtaisesti pelottaa myös se, että leivästä nipistämällä viskaan rahani kankkulan kaivoon. Kaipaan sekä kokemuksia että neuvoja.

Kommentit (295)

Vierailija
121/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kela korvasi psykoterapiasta sen n. 60e kerta, ite maksoin 11e per kerta omavastuu osuuden. Onhan se kallista mutta niin on arvokasta työtä että ei se haittaa. Paremmin voin ku en olis käynnyt.

Vierailija
122/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapia on kohtuuttoman kallista, mikä on älyttömässä ristiriidassa vielä sen kanssa että terapiaa tarvitsevien taloudellinen tilanne ei yleensä ole yltäkylläinen. Sitten päälle se, että terapian taso vaihtelee ihan hirveästi terapeutista riippuen. Kaikki terapia saman terapiasuuntauksen sisällä ei siis todellakaan ole välttämättä avuksi tai hyödyllistä. Olisi kiva jos tähän jotenkin puututtaisiin. On vaikea kuvitella, että fyysisissä sairauksissa hoidon taso vaihtelisi niin paljon, tai että hoitoon pääsy yksistään olisi niin riippuvaista potilaan varallisuudesta. Psyykkiset ongelmat ovat kuitenkin hyvin invalidisoivia, heikentävät ja tuhoavat työkykyä (mikä on yhteiskunnan tappio)ja lisäävät myös muiden sairauksien ja kuoleman riskiä.

No. Vähän niinkuin rakkaudenkin mittaaminen on vaikeaa. Niin mikä on kenellekin hyödyksi ja miten, miten sitä mittaisit? Siinä missä tulehdus paranee antibiooteille, ja murtunut jalka luutuu, miten todennat sen, kuinka monta prosenttia traumasta on eheytynyt ja mitä se eheys kyseisen henkilön kehotuntemuksina ja kokemusmaailmassa tarkoittaa? Mielen korjaaminen on vaikeaa ja vaatii myös asiakkaan omaa panosta, toisin kuin kuun luutuminen tai lääkekuuri, ja terapiatyö on siksi myös kallista, koska se on vaativa ammatti. Ja toisaalta, lääkäreiden todelliset palkat ja fyysisten vammojen hoitokulut ovat kokonaisuudessaan paljon kalliimpia. Totta on kyllä, et usein juuri eniten apua tarvitsevilla on heikoin rahatilanne. Ja heitä pitäisi oikeasti tukea.

Kyllä terapian hyödyllisyyttäkin on mahdollista ihan järkevästi arvioida, eikä se sentään ole mitään prosenttimittausta ole. Terapeuteissa ja suuntauksissa on eroa, kaikki eivät sovi kaikille potilaille ja heidän ongelmiensa hoitoon, ja kaikki terapeutit eivät sovi alalle. Tähän ketjuun on nyt tullut useita viestejä (lienevätkö kaikki samalta henkilöltä) joissa korostetaan potilaan panosta terapiaan ja että terapia ei ole mikään "taika-nappi". Totta kai potilaan pitää sitoutua ja tehdä töitä eikä terapia automaattisesti korjaa mitään, mutta on todella epäeettistä kääntää epäonnistuneet terapiat yksinomaan potilaiden syyksi. Että jos et hyötynyt terapiasta niin et sitoutunut tarpeeksi tai odotit liikaa. Se on yksi epäpätevän terapeutin merkeistä. Terapian kulusta ja siihen liittyvistä odotuksista pitäisi keskustella potilaan kanssa heti alussa. Oma kokemukseni on (olen se joka ei hyötynyt psykodynaamisesta terapiasta) että niin ei tapahtunut, terapeutti ei kommentoinut asioitani (no sehän ei kuulukaan terapiasuuntaan), ei tuonut esille terapiasuuntauksen sopimattomuutta ongelmieni käsittelyyn eikä terapian loppuessa valmistellut siihen mitenkään. Se oli vain kerrasta poikki tyyliin, että nyt loppui terapia. Jotkin terapeutin vähäisistä kommenteista terapian aikana olivat jopa vähätteleviä ja välillä hän tuntui olevan huvittunut puheistani, välillä on hän napsutteli sormiaan ja tuntui olevan kyllästynyt istumaan siinä. Siitä jäi outo maku, ja jälkikäteen olen opiskellut miten asioiden olisi pitänyt mennä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuota tullu käytyä terapiassa 5 vuotta vaikka ei ois varaa.

3 vuotta 2 kertaa viikossa ja omavastuuosuuksiin hain toimeentulotukea. Opintolaina piti toki nostaa, mutta oisin nostanu joka tapauksessa.

Sen jälkeen oon käyny kerran viikossa ja saanu vammaistukea ja en nyt muista oliko se harkinnanvaraista vai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, kun vammaistuki ei riittäny edes kerta/viikko tahdilla terapian kustannuksiin.

Ton jälkeen oon saanu korkeampaa vammaistukea, joka on riittäny noin kolmeen kertaan kuussa.

Välillä oon kyseenalaistanu, onko terapiassa järkeä, koska on menny ihan liian paljon aikaa ja jaksamista jatkuvaan hakemusten ja valitusten rustaamiseen. Vähän kohtuuttomalta tuntuu välillä. Oon kuitenkin tyytyväinen että saanu edes näin pitkään.

Loppujen lopuksi kyse pienistä rahoista yhteiskunnalle mutta isoista, jos kuntoutettavissa olevat ei voi hakeutua hoitoon tai jatkaa sitä riittävän pitkään.

Pakko kysyä (ei ole pakko vastata): millä diagnooseilla olet onnistunut saamaan vammaistukea terapiakuluihin? Saatika korotettua. Sehän on nykyisin rajattu lähes liikuntakyvyttömien, täysin avustettujen tukimuodoksi.

Traumaperäinen stressireaktio ja keskivaikea masennus.

Ei kai psyykkisistä syistä vammaistukea myönnetä? Ellei kyseessä ole aivovamma. 

Neuropsykiatrisen diagnoosit kuten Asperger? Saavatko he?

Mahdollisesti.

Olin perhekurssilla liittyen lapsen autismiin.

Paikalla ollut psykoterapeutti piti miua tod.näk assina ja kehotti minua tutkimuksiin saadakseni diagnoosin, jolloin voisin saada psykoterapiaa.

Ko. terapeutti oli kyllä kävelevä k yrpä, mm. nauroi pilkallisesti vammaisille lapsille...

Myöhemmin keskusteli psyk. sh:n kanssa masennukseeni liittyen.

Hän mainitsi, että voisin saada psykoterapiaa jos saisin as- diagnoosin, joskin hän epäili kahta asiaa:

1. En välttämättä saa diagnoosia, vaikka piirteet ovat ilmeiset,diagnoosikriteerit ovat aikuisilla tiukat.

2. Psykoterapian vaikuttavuus tapauksessani on kyseenalaista, masennus pitkälti reaktiivista ja elämäntilanteeni on pitempikestoisrsti se mikä se on.

Jos sitten vielä joutuu etsimään sopivaa terapeuttia, kuormittaisi rumba ennestään solmussa olevaa arkea...

Eipä ollut mahdollisen terapian omavastuista puhetta...

Vierailija
124/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kela korvasi psykoterapiasta sen n. 60e kerta, ite maksoin 11e per kerta omavastuu osuuden. Onhan se kallista mutta niin on arvokasta työtä että ei se haittaa. Paremmin voin ku en olis käynnyt.

Yksitoista euroa on ilmainen, olet onnekas. Tässä korvausmäärät:

https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia-korvauksen-maara

Minun terapeuttini taksa on 95 euroa, ja suunnilleen noin se oli kaikilla joilla haastattelussa kävin. Käyn kaksi kertaa viikossa, muuten en selviä (elossa).

Vierailija
125/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimentulotuessa maksetaan kelanpsykoterapian kulut.

Eli terapiaa saa vain toimeentulotukeen oikeutettu tai varakas.

Pienehköä palkkaa nauttiva perheellinen on taas väliinputoaja.

Normaali eläkeläinen ja esimerkiksi naimisissa oleva työtön tai sairaslomalainen on myös väliinputoaja.

Vierailija
126/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuota tullu käytyä terapiassa 5 vuotta vaikka ei ois varaa.

3 vuotta 2 kertaa viikossa ja omavastuuosuuksiin hain toimeentulotukea. Opintolaina piti toki nostaa, mutta oisin nostanu joka tapauksessa.

Sen jälkeen oon käyny kerran viikossa ja saanu vammaistukea ja en nyt muista oliko se harkinnanvaraista vai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, kun vammaistuki ei riittäny edes kerta/viikko tahdilla terapian kustannuksiin.

Ton jälkeen oon saanu korkeampaa vammaistukea, joka on riittäny noin kolmeen kertaan kuussa.

Välillä oon kyseenalaistanu, onko terapiassa järkeä, koska on menny ihan liian paljon aikaa ja jaksamista jatkuvaan hakemusten ja valitusten rustaamiseen. Vähän kohtuuttomalta tuntuu välillä. Oon kuitenkin tyytyväinen että saanu edes näin pitkään.

Loppujen lopuksi kyse pienistä rahoista yhteiskunnalle mutta isoista, jos kuntoutettavissa olevat ei voi hakeutua hoitoon tai jatkaa sitä riittävän pitkään.

Pakko kysyä (ei ole pakko vastata): millä diagnooseilla olet onnistunut saamaan vammaistukea terapiakuluihin? Saatika korotettua. Sehän on nykyisin rajattu lähes liikuntakyvyttömien, täysin avustettujen tukimuodoksi.

Traumaperäinen stressireaktio ja keskivaikea masennus.

Ei kai psyykkisistä syistä vammaistukea myönnetä? Ellei kyseessä ole aivovamma. 

Neuropsykiatrisen diagnoosit kuten Asperger? Saavatko he?

Ei irtoa - kokeiltu on, laajoin perusteluin.

As, ADD ja vaikea-asteinen masennus.

En voi käsittää että joku on todella saanut mielenterveysdiagnoosilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuota tullu käytyä terapiassa 5 vuotta vaikka ei ois varaa.

3 vuotta 2 kertaa viikossa ja omavastuuosuuksiin hain toimeentulotukea. Opintolaina piti toki nostaa, mutta oisin nostanu joka tapauksessa.

Sen jälkeen oon käyny kerran viikossa ja saanu vammaistukea ja en nyt muista oliko se harkinnanvaraista vai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, kun vammaistuki ei riittäny edes kerta/viikko tahdilla terapian kustannuksiin.

Ton jälkeen oon saanu korkeampaa vammaistukea, joka on riittäny noin kolmeen kertaan kuussa.

Välillä oon kyseenalaistanu, onko terapiassa järkeä, koska on menny ihan liian paljon aikaa ja jaksamista jatkuvaan hakemusten ja valitusten rustaamiseen. Vähän kohtuuttomalta tuntuu välillä. Oon kuitenkin tyytyväinen että saanu edes näin pitkään.

Loppujen lopuksi kyse pienistä rahoista yhteiskunnalle mutta isoista, jos kuntoutettavissa olevat ei voi hakeutua hoitoon tai jatkaa sitä riittävän pitkään.

Pakko kysyä (ei ole pakko vastata): millä diagnooseilla olet onnistunut saamaan vammaistukea terapiakuluihin? Saatika korotettua. Sehän on nykyisin rajattu lähes liikuntakyvyttömien, täysin avustettujen tukimuodoksi.

Traumaperäinen stressireaktio ja keskivaikea masennus.

Ei kai psyykkisistä syistä vammaistukea myönnetä? Ellei kyseessä ole aivovamma. 

Neuropsykiatrisen diagnoosit kuten Asperger? Saavatko he?

Ei irtoa - kokeiltu on, laajoin perusteluin.

As, ADD ja vaikea-asteinen masennus.

En voi käsittää että joku on todella saanut mielenterveysdiagnoosilla.

Kiitos!

No, eiköhän mielenterveysongelmiin hoitoa saa parhaiten nimenomaan mielenterveysdiagnoosilla?

Vierailija
128/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuota tullu käytyä terapiassa 5 vuotta vaikka ei ois varaa.

3 vuotta 2 kertaa viikossa ja omavastuuosuuksiin hain toimeentulotukea. Opintolaina piti toki nostaa, mutta oisin nostanu joka tapauksessa.

Sen jälkeen oon käyny kerran viikossa ja saanu vammaistukea ja en nyt muista oliko se harkinnanvaraista vai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, kun vammaistuki ei riittäny edes kerta/viikko tahdilla terapian kustannuksiin.

Ton jälkeen oon saanu korkeampaa vammaistukea, joka on riittäny noin kolmeen kertaan kuussa.

Välillä oon kyseenalaistanu, onko terapiassa järkeä, koska on menny ihan liian paljon aikaa ja jaksamista jatkuvaan hakemusten ja valitusten rustaamiseen. Vähän kohtuuttomalta tuntuu välillä. Oon kuitenkin tyytyväinen että saanu edes näin pitkään.

Loppujen lopuksi kyse pienistä rahoista yhteiskunnalle mutta isoista, jos kuntoutettavissa olevat ei voi hakeutua hoitoon tai jatkaa sitä riittävän pitkään.

Pakko kysyä (ei ole pakko vastata): millä diagnooseilla olet onnistunut saamaan vammaistukea terapiakuluihin? Saatika korotettua. Sehän on nykyisin rajattu lähes liikuntakyvyttömien, täysin avustettujen tukimuodoksi.

Traumaperäinen stressireaktio ja keskivaikea masennus.

Ei kai psyykkisistä syistä vammaistukea myönnetä? Ellei kyseessä ole aivovamma. 

Neuropsykiatrisen diagnoosit kuten Asperger? Saavatko he?

Ei irtoa - kokeiltu on, laajoin perusteluin.

As, ADD ja vaikea-asteinen masennus.

En voi käsittää että joku on todella saanut mielenterveysdiagnoosilla.

Kiitos!

No, eiköhän mielenterveysongelmiin hoitoa saa parhaiten nimenomaan mielenterveysdiagnoosilla?

Perusteet kielteiseen päätökseen olivat suunnilleen niin, että käyn omatoimisesti vessassa ja pyyhin itse takamukseni. En myöskään tarvitse ruokailuun valvontaa tai avustajaa. Tarve piti olla päivittäinen ja fyysinen. On kyse _vammaistuesta_, eikä edes autismin haasteet riittäneet, epäilen ettei silloin masennuksenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

Vierailija
130/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Vierailija
132/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen käynyt nyt pariterapiassa muutaman kerran ja joka kerralla ollaan päästy ongelmissa askeleen eteenpäin. Tämä saattaa hyvinkin pelastaa meidän suhteen, tajuamme siellä asioita, joita emme ole itsekään tajunneet tekemämme. Olen onnellinen että mentiin sinne ja aktiivisesti työstetään suhdettamme paremmaksi.

Harmi tosiaan että psykoterapia ja sellaiset ovat todella kalliita. Kaikilla ei todellakaan ole niihin varaa.

Yksi kysymys? Jos psykoterapia on niin hyödyllistä kuin tutkimuksissa on sanottu, miksi psykoterapeutit joutuvat kouluttamaan itsensä omalla rahalla? Mielestäni psykoterapia on paljon hyödyllisempää kuin esim psykologilla käynti. Kokemusta on molemmista. Psykoterapeutti on aktiivinen muutoksen mahdollistaja ja vuorovaikutteinen asiakkaan kanssa. Psykologi on usein vaan kivikasvoinen kuuntelija. En ole koskaan hyötynyt psykologilla käymisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Psykoterapeutin koulutuksen tulisi olla korvattua ainakin tietynlaisen taustan (terveydenhuolto) omaaville oppilaille.

Vierailija
134/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Nyt meni hyväksikäyträjäterpeutilta pikkuisen hinta-arvio metsään, mutta sitähän manipuloinnin ja kusetuksen anmattilaiselta voi odottaa:

https://www.uljas.net/koulutuksen-hintalappu-eriarvoistaa/

Tiedätkö paljonko valmiit pilotit maksavat esimerkiksi Finnairilla perämieskurssistaan ennen kuin pääsevät edes haaveilemaan lentämisestä? Käypä ottamassa selvää. Ja ihan omasta pussistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapeutin koulutuksen tulisi olla korvattua ainakin tietynlaisen taustan (terveydenhuolto) omaaville oppilaille.

Julkisen sektorin tulisi kouluttaa työntekijänsä ammattilaisiksi. Tämähän on täysin selvää. Myös hinnat pysyisivät kurissa, kun yksityisiä suitsittaisiin tasavertaisin julkisin palveluin.

Vierailija
136/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähän päälle kahden tonnin bruttopalkasta laitan kuukaudessa n. 200e psykoterapiaan (kelan jälkeen, muuten olisi noin 400e). Taidan kuulua ryhmään josta sanotte että olen väliinputoaja? Niin no, tiukkaa tekee, mutta koen että se on sen arvoista.

Vuosi olisi vielä jäljellä ja olen jo edistynyt ihan huimasti! :)

t. Kaksisuuntainen mielialahäiriö + postraumattinen stressireaktio

Vierailija
137/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Nyt meni hyväksikäyträjäterpeutilta pikkuisen hinta-arvio metsään, mutta sitähän manipuloinnin ja kusetuksen anmattilaiselta voi odottaa:

https://www.uljas.net/koulutuksen-hintalappu-eriarvoistaa/

Tiedätkö paljonko valmiit pilotit maksavat esimerkiksi Finnairilla perämieskurssistaan ennen kuin pääsevät edes haaveilemaan lentämisestä? Käypä ottamassa selvää. Ja ihan omasta pussistaan.

Vain 80 000 euroa! Ajatella!

Vierailija
138/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Nyt meni hyväksikäyträjäterpeutilta pikkuisen hinta-arvio metsään, mutta sitähän manipuloinnin ja kusetuksen anmattilaiselta voi odottaa:

https://www.uljas.net/koulutuksen-hintalappu-eriarvoistaa/

Tiedätkö paljonko valmiit pilotit maksavat esimerkiksi Finnairilla perämieskurssistaan ennen kuin pääsevät edes haaveilemaan lentämisestä? Käypä ottamassa selvää. Ja ihan omasta pussistaan.

Niin ja valtion pitäisi sitten maksaa kaikkien etelänlomalle halajavien lentoliput, sekö tässä oli pointti? :D

Tämän ketjun pointti oli se, että jengi valittaa kun psykoterapia on niin kallista asiakkaalle. Tämä johtuu siitä kun valtio ei korvaa koulutusta työntekijälle eikä täyttä hintaa terapiasta asiakkaalle. Pitäisikö tällä logiikalla siis valtion maksaa Finnairin lennoistakin kansalaisille korvaus?

Vierailija
139/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Nyt meni hyväksikäyträjäterpeutilta pikkuisen hinta-arvio metsään, mutta sitähän manipuloinnin ja kusetuksen anmattilaiselta voi odottaa:

https://www.uljas.net/koulutuksen-hintalappu-eriarvoistaa/

Tiedätkö paljonko valmiit pilotit maksavat esimerkiksi Finnairilla perämieskurssistaan ennen kuin pääsevät edes haaveilemaan lentämisestä? Käypä ottamassa selvää. Ja ihan omasta pussistaan.

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille/liikennelentajat/finn…

Vierailija
140/295 |
18.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin tarvitsevani terapiaa. Säästin etukäteen. Onnekkaasti ensimmäinen terapeutti, jonka luona kävin haastattelussa, oli todella hyvän tuntuinen. Hyvä koulutus, mutta "edullinen".

Muuten olisi hyvin tiukka tilanne. Ymmärrän, että terapeutin työ ansaitsee suuren korvauksen. On hyvin raskasta työtä. Ymmärrän, että olen onnekas että yhteiskunta korvaa niin paljon.

Mutta on se silti hyvin huolestuttavaa, että moni minua köyhempi ei saa tarvitsemaansa hoitoa, koska ei ole varaa. Opiskelijat, työttömät, matalapalkkaiset. Lääkkeetkin maksavat.

En nyt ymmärrä, miksi sain alapeukkuja tai miksi peukuttajat eivät vaivaantuneet keskustelemaan ja kommentoimaan.

Älä suotta ihmettele, tätä ketjua lukee pari maanista mielenterveysongelmaista, joihin eivät järkevät argumentit ja kommentit uppoa. Denialismi on vahvaa, kun yritetään vääntää rautalangasta, että psykoterapiakoulutus on omakustanteista ja maksaa n. 60 000e, tätä tutkinto ei valtio yksinkertaisesti korvaa. Ja sitten pari palstalaista jaksaa väittää kivenkovaa, että terapian korkeat asiakashinnat eivät johdu tästä, vaan ihan ilkeyttään terapeutit ottavat tarpeettoman suurta liksaa. Joku kommentoi, että on olemassa muitakin vastaavia lisäkoulutuksia, jotka maksavat yhtä paljon. Minä en saa päähän mitä ne voisivat olla. Kertoisitteko, mistä muusta lisäkoulutuksesta joutuu omin säästöin tai lainoin maksamaan montakymmentä tonnia, jotta saa viranomaiselta luvan toimia tietyllä ammattinimikkeellä?

Nyt meni hyväksikäyträjäterpeutilta pikkuisen hinta-arvio metsään, mutta sitähän manipuloinnin ja kusetuksen anmattilaiselta voi odottaa:

https://www.uljas.net/koulutuksen-hintalappu-eriarvoistaa/

Tiedätkö paljonko valmiit pilotit maksavat esimerkiksi Finnairilla perämieskurssistaan ennen kuin pääsevät edes haaveilemaan lentämisestä? Käypä ottamassa selvää. Ja ihan omasta pussistaan.

Niin ja valtion pitäisi sitten maksaa kaikkien etelänlomalle halajavien lentoliput, sekö tässä oli pointti? :D

Tämän ketjun pointti oli se, että jengi valittaa kun psykoterapia on niin kallista asiakkaalle. Tämä johtuu siitä kun valtio ei korvaa koulutusta työntekijälle eikä täyttä hintaa terapiasta asiakkaalle. Pitäisikö tällä logiikalla siis valtion maksaa Finnairin lennoistakin kansalaisille korvaus?

On kyse siitä, että ihmiset eivät saa elintärkeää hoitoa toisten ahneuden vuoksi.