Lue keskustelun säännöt.
Kun on miehen vuoro tehdä ruokaa ( viikonloppuisin)
16.01.2019 |
Hän tekee valmismuussia ja paistaa kalapuikkoja/nugetteja, mikrottaa nakkeja, laittaa ranskalaisia uuniin tai avaa maksalaatikon. Jos oikein yrittää, saattaa ostaa valmiin punajuurisalaatin kylkeen.
Viimeeksi kun mainitsin asiasta, että menee sieltä mistä aita on matalin, osti valmisperunasipulisekoitepussin Ja kebabpussin pakasteesta, ruokakermaa ja kippasi ne vuokaan.
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?
Kommentit (130)
Tämä on kyllä ikuisuuskysymys. En usko että miehet muuttuvat koskaan. Eivät varmaan välitä hivenaineista ja terveydestä ylipäätään. Jos uusien makujen järjestelmällinen totuttaminen pienokaiselle olisi miesten harteilla, ei lapset söisikään muuta kun ranuja ja nakkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä ikuisuuskysymys. En usko että miehet muuttuvat koskaan. Eivät varmaan välitä hivenaineista ja terveydestä ylipäätään. Jos uusien makujen järjestelmällinen totuttaminen pienokaiselle olisi miesten harteilla, ei lapset söisikään muuta kun ranuja ja nakkeja.
Eihän se miesten vika ole että sinä olet valinnut miehesi. Syytä vain itseäsi asiasta älä miehiä. Ai niiin naistahan ei saa syyttää mistään minkä hän on itse tehnyt, vaan syy on aina miehissä sukupuolena.
Ok on parempia ja epäterveellisempiä eineksiä, mutta ap:n miehen valinnat on niitä kaikista pahimpia. Ja joka viikonloppu on liian usein. Täällä on ihmeellinen käsitys että ihan sama mitä rasvaista kuraa työnnetään lasten eteen, niin salaattia kylkeen ja voila! Terveellistä! Ei se terveellisempi kumoa sitä suolan ja huonon rasvan määrää.
Todella moni kommentoi että ei eineksissä ole vikaa.. eikö ihmiset oikeasti tiedä vai eivätkö he välitä?
Vierailija kirjoitti:
Hän tekee valmismuussia ja paistaa kalapuikkoja/nugetteja, mikrottaa nakkeja, laittaa ranskalaisia uuniin tai avaa maksalaatikon. Jos oikein yrittää, saattaa ostaa valmiin punajuurisalaatin kylkeen.
Viimeeksi kun mainitsin asiasta, että menee sieltä mistä aita on matalin, osti valmisperunasipulisekoitepussin Ja kebabpussin pakasteesta, ruokakermaa ja kippasi ne vuokaan.
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?
Sinulla ei ole päätäntä valtaa siihen mitä ja miten mies ruokaa laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Meillä kanssa (kuten kommentoija 17) laitetaan ruokaa yleensä yhdessä. Jos kuitenkin laitetaan erikseen, mies laittaa usein jotain oman maansa klassikoita (itsetehtyjä falafeleja ym.) ja minä pysyttelen enemmän Välimeren- ja kaukoidän keittiössä. Mutta me molemmat tykätään laittaa ruokaa ja yhdessä pitkän kaavan kautta kokkaaminen varsinkin on ihan älyttömän mukavaa ajanviettoa, ja siinä oppii samalla uusia asioita :)
Sulla AP nyt on vaan semmoinen mies, joka ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Elä sen kanssa tai alkakaa yhdessä kokkaamaan, sopikaa mitä laitatte etukäteen ja hakekaa resepti netistä, ellei muuten tule hyvä. Sitten pikku hiljaa mies tietysti oppii myös yksikseen tekemään niitä yhdessä tehtyjä ruokia.
Itsehän olen niin pilalle hemmoteltu kotiruuan ystävä etten koskisi noihin semivalmisaterioihin pitkällä tikullakaan. :D
Kokkaillessa voi jutella mitä vaan vaihtaa kuulumiset tai ihmetellä asioita sekä purkaa tuntojaan, kuunnella samalla musiikki tai ottaa drinkin. Minusta on hirveää että toinen, kumpi vaan on pakotettuna sinne keittiöön yksin, vaikka toki laitan yksinkin ruokaa jos tarve vaatii. Kaipaan vain sosiaalista kanssakäymistä samalla kun puuhailen kokkailujen parissa. On tietenkin monia valmisteluita joita voi vain toinen tehdä, mutta mukavampaa se tekeminen on seurassa ja silloin ruokakin on parempaa.
T 17.
Meillä yksin kokkailu on vain pakkojuttu ja todennäköisesti hyvin monessakin.muussa lapsiperheessä.
Ensinnäkin mies tulee usein vasta kuudelta kotiin ja hänellä menee puoli tuntia asettua aloilleen. Usein olenkin juuri tekemässä ruokaa, kun hän tulee. Toiseksi, jos toinen laittaa ruokaa ja toinen tekee muita kotitöitä, se sekä vapauttaa ruoanlaittajan muista kotitöistä että mahdollistaa puolison kanssa enemmän aikaa illasta. Monesti toinen hoitaa lasten harrastuksiin liittyvät kuljetukset ja toinen laittaa ruokaa.
Ruokaa nyt vain on pakko laittaa. Olisi mukavaa, ettei ainoana panostaisi terveelliseen, monipuoliseen ja hyvään ruokaan, jos siis kummallakaan ei ole mitään erityistä intohimoa kokkailuun.
Ok meilla se taas ei estä sitä. Parisuhde tarkoittaa parisuhdetta, kun ruoanlaiton lomassa on aikaa voi toinen sanoa käyn ripustamassa pyykit tai laitan koneellisen pyörimään eihän siinä mene kuin pari minsaa. Lapset tosiaan voivat viedä nykyään monelta ison osan. En ihmettele ettei ole intohimoa kokkailun jos kaikki aika menee muuhun.
En nyt oikein ymmärrä, mitä haet takaa. Kyllä meilläkin parisuhde on parisuhde. Ja vielä niin, että ei ole väliä laitetaanko ruokaa yhdessä vai erikseen, sillä molemmissa tapauksissa olemme parisuhteessa yhtä kiinteästi ja rakkaasti. Meillä parisuhde on parisuhde jopa silloin, kun mies on poissa kuukauden työmatkalla.
Rakastan laittaa yhdessä ruokaa, vaikka usein se menee niin, että minä kerron miehelle, mitä hän voisi tehdä seuraavaksi esim pilkkia chili. Silti usein arkena päädymme toisenlaiseen ratkaisuun, koska lasten takia aikaongelmat ja muut jutut nyt vain puoltavat sitä, että miehen kanssa hoidetaan eti asioita aikavälillä 17-19.30. Tähän väliin sijoittuu iltaruoan valmistaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella moni kommentoi että ei eineksissä ole vikaa.. eikö ihmiset oikeasti tiedä vai eivätkö he välitä?
Ruoan tarkoitus on viedä nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä ikuisuuskysymys. En usko että miehet muuttuvat koskaan. Eivät varmaan välitä hivenaineista ja terveydestä ylipäätään. Jos uusien makujen järjestelmällinen totuttaminen pienokaiselle olisi miesten harteilla, ei lapset söisikään muuta kun ranuja ja nakkeja.
Mitä sä lässytät. Mä osaan tehdä erinomaisia soseita, jotka maistuvat aikuisillekin.
Mutta lapsia en halua rääkymään lattioille. Koirakin voisi syödä ne.
Zinkkumiez
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ruoanlaitto ei mieheltä luonnistu eikä intoa ole, mikset sinä tee ruokia? Mies vastaavasti voi tehdä jotain muita kotitöitä enemmän.
Minä en suostuisi viikonloppuisin syömään einesjaskaa. Tekisin ruoat itse.
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin ruuan tekemisen, kun mies ei koskaan ole tehnyt minulle hyvää ruokaa. Miehen näkemys hyvästä ruuasta on keitetty riisi, paistettu marinoitu kana johon lisää hieman vettä ”kastikkeeksi”, ei muuta. Itse teen ruuat alusta loppuun itse. Olen alkanut välttelemään ruuan laittoa, syön töissä ja kokkailen hädin tuskin viikonloppuisin. Rakastan hyvää ruokaa, mutta en jaksanut enää sitä että itse valmistin kaksi tuntia ruokaa lähes päivittäin ja miehen ruuanlaittovuorolla tulee aina vaan kanaa ja riisiä.
Mies kokkaa samalla tavalla, mutta ei se minua haittaa. Pidän ruoanlaitosta, käyn kursseilla ja en ikinä lopettaisi sitä miehen kokkausten takia. Mies kokkaa omalla tasollaan ja minä taas omallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lasten oikea ravitsemus jää pelkästään naisille? Kyllä tuolla yölläkin oli kommentteja että mitäs väliä sillä on mitä syö, kunhan kalorit tulevat täyteen.
On hälyttävää jos tällaisilla ihmisillä on lapsia. Heidän tulisi itse olla holhouksen alla.
Meillä mies ei tee koskaan ruokaa. Ei muka osaa mutta oikeasti ei vain viitsi. Itse haluan syödä suht laadukkaasti ja osaan kokata.
Alkoi kyllästyttää kun mies söi aina hyvällä halulla tekemääni ruokaa mutten koskaan itse saanut vastaavaa. Aloin kokkaamaan vain itselleni. Yli jääneet ruoat pakastan.
Mies syö nykyään eineksiä. Ihan sama minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Meillä kanssa (kuten kommentoija 17) laitetaan ruokaa yleensä yhdessä. Jos kuitenkin laitetaan erikseen, mies laittaa usein jotain oman maansa klassikoita (itsetehtyjä falafeleja ym.) ja minä pysyttelen enemmän Välimeren- ja kaukoidän keittiössä. Mutta me molemmat tykätään laittaa ruokaa ja yhdessä pitkän kaavan kautta kokkaaminen varsinkin on ihan älyttömän mukavaa ajanviettoa, ja siinä oppii samalla uusia asioita :)
Sulla AP nyt on vaan semmoinen mies, joka ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Elä sen kanssa tai alkakaa yhdessä kokkaamaan, sopikaa mitä laitatte etukäteen ja hakekaa resepti netistä, ellei muuten tule hyvä. Sitten pikku hiljaa mies tietysti oppii myös yksikseen tekemään niitä yhdessä tehtyjä ruokia.
Itsehän olen niin pilalle hemmoteltu kotiruuan ystävä etten koskisi noihin semivalmisaterioihin pitkällä tikullakaan. :D
Kokkaillessa voi jutella mitä vaan vaihtaa kuulumiset tai ihmetellä asioita sekä purkaa tuntojaan, kuunnella samalla musiikki tai ottaa drinkin. Minusta on hirveää että toinen, kumpi vaan on pakotettuna sinne keittiöön yksin, vaikka toki laitan yksinkin ruokaa jos tarve vaatii. Kaipaan vain sosiaalista kanssakäymistä samalla kun puuhailen kokkailujen parissa. On tietenkin monia valmisteluita joita voi vain toinen tehdä, mutta mukavampaa se tekeminen on seurassa ja silloin ruokakin on parempaa.
T 17.
Meillä yksin kokkailu on vain pakkojuttu ja todennäköisesti hyvin monessakin.muussa lapsiperheessä.
Ensinnäkin mies tulee usein vasta kuudelta kotiin ja hänellä menee puoli tuntia asettua aloilleen. Usein olenkin juuri tekemässä ruokaa, kun hän tulee. Toiseksi, jos toinen laittaa ruokaa ja toinen tekee muita kotitöitä, se sekä vapauttaa ruoanlaittajan muista kotitöistä että mahdollistaa puolison kanssa enemmän aikaa illasta. Monesti toinen hoitaa lasten harrastuksiin liittyvät kuljetukset ja toinen laittaa ruokaa.
Ruokaa nyt vain on pakko laittaa. Olisi mukavaa, ettei ainoana panostaisi terveelliseen, monipuoliseen ja hyvään ruokaan, jos siis kummallakaan ei ole mitään erityistä intohimoa kokkailuun.
Ok meilla se taas ei estä sitä. Parisuhde tarkoittaa parisuhdetta, kun ruoanlaiton lomassa on aikaa voi toinen sanoa käyn ripustamassa pyykit tai laitan koneellisen pyörimään eihän siinä mene kuin pari minsaa. Lapset tosiaan voivat viedä nykyään monelta ison osan. En ihmettele ettei ole intohimoa kokkailun jos kaikki aika menee muuhun.
En nyt oikein ymmärrä, mitä haet takaa. Kyllä meilläkin parisuhde on parisuhde. Ja vielä niin, että ei ole väliä laitetaanko ruokaa yhdessä vai erikseen, sillä molemmissa tapauksissa olemme parisuhteessa yhtä kiinteästi ja rakkaasti. Meillä parisuhde on parisuhde jopa silloin, kun mies on poissa kuukauden työmatkalla.
Rakastan laittaa yhdessä ruokaa, vaikka usein se menee niin, että minä kerron miehelle, mitä hän voisi tehdä seuraavaksi esim pilkkia chili. Silti usein arkena päädymme toisenlaiseen ratkaisuun, koska lasten takia aikaongelmat ja muut jutut nyt vain puoltavat sitä, että miehen kanssa hoidetaan eti asioita aikavälillä 17-19.30. Tähän väliin sijoittuu iltaruoan valmistaminen.
Ehkä sinun ei ole tarkoitettukkaan ymmärtää. Eli et ole intohimoinen ruoanlaittaja, sekä rakastat laittaa yhdessä ruokaa ja aikasi on kovin kortilla etkä esim ehdi keskustelupalstoille. jne jne... En hae mitään takaa jos sitä haluat. Sanoit jo tuon kaiken ettei lastesi takia aikasi riitä asia selvä, kiitos ja moi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ruoanlaitto ei mieheltä luonnistu eikä intoa ole, mikset sinä tee ruokia? Mies vastaavasti voi tehdä jotain muita kotitöitä enemmän.
Minä en suostuisi viikonloppuisin syömään einesjaskaa. Tekisin ruoat itse.
Näin meillä. Mies on kyllä sinnikkäästi yrittänyt laittaa ruokaa, mutta siitä tulee aina ihan hirveää. :D Niinpä minä laitan aina ruuan, ja mies puolestaan tekee sitten vastaavasti muita kotitöitä. Mies itsekin inhoaa niin paljon laittamaansa ruokaa, että jos olen kipeänä tms, hakee noutoruokaa koko perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän tekee valmismuussia ja paistaa kalapuikkoja/nugetteja, mikrottaa nakkeja, laittaa ranskalaisia uuniin tai avaa maksalaatikon. Jos oikein yrittää, saattaa ostaa valmiin punajuurisalaatin kylkeen.
Viimeeksi kun mainitsin asiasta, että menee sieltä mistä aita on matalin, osti valmisperunasipulisekoitepussin Ja kebabpussin pakasteesta, ruokakermaa ja kippasi ne vuokaan.
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?Mies vaihtoon tai rimaa alemmas. Olisit tyytyväinen, että sentään tekee jotain. Jos kaipaat gourmet-kokkia, et voi kenestä tahansa retkusta sellaista muokata, vaan sun on otettava asiasta sisäsyntyisesti kiinnostunut ukkeli.
Niitä on kuule aika paljon vaihtoehtoja siellä välimaastossa ranujen ja nuggettien ja gourmet-kokkailun välissä, ja kaksi päivää viikossa eineksiä on kyllä tuhottoman paljon varsinkin jos perheessä on lapsia. Miksi miehen/isän ollessa kyseessä ravitsevaa ja kunnollista ruokaa tarvitsee tehdä ainoastaan jos on haluja ja harrastuneisuutta mutta naisen/äidin oletetaan tekevän sitä oletusarvoisesti?
Kuka olettaa ja ketä edes kiinnostaa toisten oletukset?
Jokainen tehkööt itse sellaista ruokaa kuin haluaa tai on tekemättä.
No huh, meille ei mies edes suostuisi ostamaan valmista perunasuikale pussia vai mitä ovatkaan. Enkä kyllä minäkään. Miehen kanssa yhdessä päätetään mitä syödään ja yhdessä yleensä valmistetaan ruoka.
Kauhean vähän meillä syödään eineksiä, sain niistä tarpeekseni lapsuudenkodissa, kun alkoholisti äiti ei jaksanut laittaa kunnon ruokaa, vaan melkein kaikki oli valmista ja pakastetta. Kaikille aina muisti kehua, miten meillä on aina kotona tehtyä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on se innokkaampi kokkaamaan, ja tykkää laitella kasviksi, pastaa/perunaa/riisiä, lihaa ja kastiketta joka ruoalle. Mä taas haluan vaan tehdä mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Jos mies valittaisi mun kokkailuista, niin lopettaisin kyllä kokonaan ruoantekemiset.
Älkää hankkiko lapsia jos sinusta einekset kaksi kertaa viikossa on ok ja rupeat osoittamaan mieltä jos joku sitä kritisoi.
Eineshullukin ilmeisesti osallistuu ketjuun. Löysää pipoa, eineksiä on monenlaisia (esim. purkkihernekeitto/porkkanasosekeitto vs. ranut/pitsat)
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten oikea ravitsemus jää pelkästään naisille? Kyllä tuolla yölläkin oli kommentteja että mitäs väliä sillä on mitä syö, kunhan kalorit tulevat täyteen.
On hälyttävää jos tällaisilla ihmisillä on lapsia. Heidän tulisi itse olla holhouksen alla.
Oikea ravitsemus?
Lopeta nyt toi hemmetin jeesustelu
Ok meilla se taas ei estä sitä. Parisuhde tarkoittaa parisuhdetta, kun ruoanlaiton lomassa on aikaa voi toinen sanoa käyn ripustamassa pyykit tai laitan koneellisen pyörimään eihän siinä mene kuin pari minsaa. Lapset tosiaan voivat viedä nykyään monelta ison osan. En ihmettele ettei ole intohimoa kokkailun jos kaikki aika menee muuhun.