Lue keskustelun säännöt.
Kun on miehen vuoro tehdä ruokaa ( viikonloppuisin)
16.01.2019 |
Hän tekee valmismuussia ja paistaa kalapuikkoja/nugetteja, mikrottaa nakkeja, laittaa ranskalaisia uuniin tai avaa maksalaatikon. Jos oikein yrittää, saattaa ostaa valmiin punajuurisalaatin kylkeen.
Viimeeksi kun mainitsin asiasta, että menee sieltä mistä aita on matalin, osti valmisperunasipulisekoitepussin Ja kebabpussin pakasteesta, ruokakermaa ja kippasi ne vuokaan.
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otitteko huomioon, että miehenne eivät pakolla osaa tehdä ruokaa tai ovat epävarmoja ruonalaitossa ja pelkäävät epäonnistumista? Valittamisen sijaan, voisitte tehdä ruokaa yhdessä. Ensin päätätte yhdessä mitä haluatte syödä ja sitten teette ruoan yhdessä. Kun miehen ruoanlaitto-taidot ovat karttuneet hän voi tehdä ruokaa yksin. Eikä mies halua varmaan panostaa ruoanlaittoon, jos saa valituksia tekemästään ruoasta. Pitää antaa myös kehuja.
Itse opettelin ala-asteiässä valmistamaan ruokaa lukemalla ohjeet keittokirjasta. Minun on hyvin vaikea uskoa siihen, että tämä olisi aikuiselle miehelle suunnattoman vaativa suoritus, jos kerran lapsikin tähän pystyy.
Ihan yhtä monelle aikuiselle naisellekkin se on mahdotonta.
Peruskoulussa on pakollista kotitalouden opetusta vähintään vuoden verran, joten jonkinlaiset perustaidot kaikilla on sen jäljiltä olemassa.
Perustaidot riisin polttamisesta kattilaan, silakoiden vihaamista, munien pudottelusta lattialle. Samat taidot on moniilla vieläkin.
No tietysti vajaaälyiseen sekaantuminen on muutenkin kyseenalainen veto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi oma mies on kokki, niin saa hyvää ruokaa
Perunasipuliseoksesta saa kivasti Janssoninkiusausta tai makkaraperunat. Uunitomaatit kaveriksi.
treffit kirjoitti:
Meillä kanssa (kuten kommentoija 17) laitetaan ruokaa yleensä yhdessä. Jos kuitenkin laitetaan erikseen, mies laittaa usein jotain oman maansa klassikoita (itsetehtyjä falafeleja ym.) ja minä pysyttelen enemmän Välimeren- ja kaukoidän keittiössä. Mutta me molemmat tykätään laittaa ruokaa ja yhdessä pitkän kaavan kautta kokkaaminen varsinkin on ihan älyttömän mukavaa ajanviettoa, ja siinä oppii samalla uusia asioita :)
Sulla AP nyt on vaan semmoinen mies, joka ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Elä sen kanssa tai alkakaa yhdessä kokkaamaan, sopikaa mitä laitatte etukäteen ja hakekaa resepti netistä, ellei muuten tule hyvä. Sitten pikku hiljaa mies tietysti oppii myös yksikseen tekemään niitä yhdessä tehtyjä ruokia.
Itsehän olen niin pilalle hemmoteltu kotiruuan ystävä etten koskisi noihin semivalmisaterioihin pitkällä tikullakaan. :D
Kokkaillessa voi jutella mitä vaan vaihtaa kuulumiset tai ihmetellä asioita sekä purkaa tuntojaan, kuunnella samalla musiikki tai ottaa drinkin. Minusta on hirveää että toinen, kumpi vaan on pakotettuna sinne keittiöön yksin, vaikka toki laitan yksinkin ruokaa jos tarve vaatii. Kaipaan vain sosiaalista kanssakäymistä samalla kun puuhailen kokkailujen parissa. On tietenkin monia valmisteluita joita voi vain toinen tehdä, mutta mukavampaa se tekeminen on seurassa ja silloin ruokakin on parempaa.
T 17.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otitteko huomioon, että miehenne eivät pakolla osaa tehdä ruokaa tai ovat epävarmoja ruonalaitossa ja pelkäävät epäonnistumista? Valittamisen sijaan, voisitte tehdä ruokaa yhdessä. Ensin päätätte yhdessä mitä haluatte syödä ja sitten teette ruoan yhdessä. Kun miehen ruoanlaitto-taidot ovat karttuneet hän voi tehdä ruokaa yksin. Eikä mies halua varmaan panostaa ruoanlaittoon, jos saa valituksia tekemästään ruoasta. Pitää antaa myös kehuja.
Itse opettelin ala-asteiässä valmistamaan ruokaa lukemalla ohjeet keittokirjasta. Minun on hyvin vaikea uskoa siihen, että tämä olisi aikuiselle miehelle suunnattoman vaativa suoritus, jos kerran lapsikin tähän pystyy.
Ihan yhtä monelle aikuiselle naisellekkin se on mahdotonta.
Peruskoulussa on pakollista kotitalouden opetusta vähintään vuoden verran, joten jonkinlaiset perustaidot kaikilla on sen jäljiltä olemassa.
Perustaidot riisin polttamisesta kattilaan, silakoiden vihaamista, munien pudottelusta lattialle. Samat taidot on moniilla vieläkin.
No tietysti vajaaälyiseen sekaantuminen on muutenkin kyseenalainen veto.
Luulin että puhut kotitaloustunneista oliko teillä siellä tuollaista, että kaikki muut olivat mielestäsi vajaa-älyisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakastealtaalta saa ihan kelvollisia ruokia valmiina, esim. pinaattikeitto tai kasvis-riisi-pannut ym. Tai sitten meidän tämänpäiväinen ruoka, eli wokkivihanneksia ja broileria. :) Helppoa, nopeaa ja terveellistä!
Minä käytän mielelläni puolivalmisteita tai vastaavia, jos ne ovat suht terveellisiä ja hyvälaatuisia. Mielestäni ehdottomuus mihin tahansa suuntaan on huono juttu.
Opin muuten itse laittamaan ruokaa vasta aloitettuani amiksen (ravintolakokkilinja), kotona en saanut tehdä mitään. En ymmärrä, miksei normaalijärkinen mies oppisi itsekin tekemällä ja kokeilemalla?
Teille joiden mielestä eineksiä kaksi kertaa viikossa on liikaa: Mitä mieltä olette siitä, että koulussa tarjotaan eineksiä viitenä päivänä viikossa? Entä mitä mieltä olette siitä, että pikkulapsille syötetään Piltti-eineksiä monta kertaa päivässä joka päivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin mies tekee yksinkertaista ja vähätöistä ruokaa, mutta en valita. Arvostan suuresti sitä, että itse saan vapaata ruuanlaitosta.
Meillä mies tekee suuritöisempiäkin ruokia, jos annan hänelle valmiin listan ja selkeät ohjeet. Mutta ei hän itse saa päähänsä mitään töisevää ruokaa laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi pakastevihanneksissahan on paremmat ravintoarvot kun ne pakastetaan suoraan pellolta.
"tuoreet" kasvikset matkaa viikkokaupalla keskusvarastojen kautta kaupan hyllyyn.
Googlatkaa itse jos ette usko
Vierailija kirjoitti:
Teille joiden mielestä eineksiä kaksi kertaa viikossa on liikaa: Mitä mieltä olette siitä, että koulussa tarjotaan eineksiä viitenä päivänä viikossa? Entä mitä mieltä olette siitä, että pikkulapsille syötetään Piltti-eineksiä monta kertaa päivässä joka päivä?
Silloin kun olen ollut tuuraamassa kokkia lastentarhassa olen laittanut, joka päivä aamiaisen, päivällisen ja välipalan 40 lapselle plus 10 aikuiselle. En syö itse eineksiä, kun ruoalaitto on todella nopeaa jos sen hallitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän tekee valmismuussia ja paistaa kalapuikkoja/nugetteja, mikrottaa nakkeja, laittaa ranskalaisia uuniin tai avaa maksalaatikon. Jos oikein yrittää, saattaa ostaa valmiin punajuurisalaatin kylkeen.
Viimeeksi kun mainitsin asiasta, että menee sieltä mistä aita on matalin, osti valmisperunasipulisekoitepussin Ja kebabpussin pakasteesta, ruokakermaa ja kippasi ne vuokaan.
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?Mies vaihtoon tai rimaa alemmas. Olisit tyytyväinen, että sentään tekee jotain. Jos kaipaat gourmet-kokkia, et voi kenestä tahansa retkusta sellaista muokata, vaan sun on otettava asiasta sisäsyntyisesti kiinnostunut ukkeli.
Niitä on kuule aika paljon vaihtoehtoja siellä välimaastossa ranujen ja nuggettien ja gourmet-kokkailun välissä, ja kaksi päivää viikossa eineksiä on kyllä tuhottoman paljon varsinkin jos perheessä on lapsia. Miksi miehen/isän ollessa kyseessä ravitsevaa ja kunnollista ruokaa tarvitsee tehdä ainoastaan jos on haluja ja harrastuneisuutta mutta naisen/äidin oletetaan tekevän sitä oletusarvoisesti?
Tietenkin on välivaihtoehtoja. Siitä vaan oman maun mukaan valitsemaan sopivanasteista miestä. Ei kukaan oleta oletusarvoisesti naiselta mitään poikkeavaa, mistä sellaista keksit? Ei kaksi kertaa viikossa eineksiä ole tuhottoman paljon. Mitä vikaa eineksissä? Eivät ne kulinaristisia aarteita ole, mutta ei niissä oletusarvoisesti mitään perustavanlaatuista vikaakaan tietääkseni ole.
No ei kyllä ole pussimuussi ja nuggetit ja joku valmismajoneesisalaatti todellakaan täyspuolista ravintoa kasvaville lapsille. Hirveästi suolaakin noissa yleensä ja kasviksia ei nimeksikään. Ja kyllä lähtökohtainen oletus on että lapsille tarjotaan kunnollista ja ravitsevaa ruokaa, mutta iskän ei tarvitse vaan se voi rennosti syöttää lapsille ihan mitä moskaa tahansa.
Einekset sun muut ovat ihan ok joskus harvoin, mutta ei todellakaan noin usein.
Sinulla on asennevamma. Eineksiä on monenlaisia, eikä niissä tosiaan ole mitään erityistä laatueroa siihen nähden että sama ruoka valmistettaisiin kotona, paitsi kulinaristisessa mielessä, koska ne on tehty kustannustehokkaasti ja pyrkimättä ärsyttämään ketään maustamisella, ja usein välttäen kaikkia mahdollisia allergeeneja. Normaalia ruokaa valmisruokakin on. Ei toki gurmeeta. Suolassakaan ei ole mitään vikaa, jos ei kärsi verenpainetaudista. Harvemmin mainitut lapset kärsivät. Kasvisruokia ja myös tuoreita kasviksia saa valmisaterioina kaupasta vaikka millä mitalla, jos ei osaa tai halua miettiä. Kaikenlaista salaattirasiaa on marketissa kymmeniä hyllymetrejä.
Minulla on sellainen asennevamma että ravintolaruokakin on pularuokaa ja tilattu ruoka ihan vihoviimeistä. Meitä on moneksi.
T. eri, mutta myös eineksiä karttava.
Söin pari viikkoa sitten järkyttävän pahan makuisen pakastepizzan ei tule ostettua eineksiä ainakaan sen kokemuksen jälkeen vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
..
Vieläkin muistelee kuinka hän näki ”vaivaa”.
Miten saada mies yrittämään vähän enemmän?
Et mitenkään. Tee itse, jos ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee suuritöisempiäkin ruokia, jos annan hänelle valmiin listan ja selkeät ohjeet. Mutta ei hän itse saa päähänsä mitään töisevää ruokaa laittaa.
Ja mistähän tämä johtuu?
Lyön vaikka vetoa, että äijä valittaa asiasta kavereiden saunaillassa.
Tämän päivän aloitusten perusteella voidaan sanoa, että suurin virhe minkä mies voi tehdä on ryyppyreissua seuraavana viikonloppuna ostaa alelaarista eineksiä, joista sitten kokkaa mautonta ruokaa minimivaivalla.
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän aloitusten perusteella voidaan sanoa, että suurin virhe minkä mies voi tehdä on ryyppyreissua seuraavana viikonloppuna ostaa alelaarista eineksiä, joista sitten kokkaa mautonta ruokaa minimivaivalla.
Minusta nainen voi tehdä tuon saman virheen ihan helposti. Yleensä nainen haluaa krapulassa ulos syömään, kun minä taas haluan tehdä hyvää ruokaa, eikä mitään pahanmakuisia eineksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän aloitusten perusteella voidaan sanoa, että suurin virhe minkä mies voi tehdä on ryyppyreissua seuraavana viikonloppuna ostaa alelaarista eineksiä, joista sitten kokkaa mautonta ruokaa minimivaivalla.
Minusta nainen voi tehdä tuon saman virheen ihan helposti. Yleensä nainen haluaa krapulassa ulos syömään, kun minä taas haluan tehdä hyvää ruokaa, eikä mitään pahanmakuisia eineksiä.
Ei nainen tee virheitä, varsinkaan kun on kyse ravinnosta. Olet erehtynyt.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Meillä kanssa (kuten kommentoija 17) laitetaan ruokaa yleensä yhdessä. Jos kuitenkin laitetaan erikseen, mies laittaa usein jotain oman maansa klassikoita (itsetehtyjä falafeleja ym.) ja minä pysyttelen enemmän Välimeren- ja kaukoidän keittiössä. Mutta me molemmat tykätään laittaa ruokaa ja yhdessä pitkän kaavan kautta kokkaaminen varsinkin on ihan älyttömän mukavaa ajanviettoa, ja siinä oppii samalla uusia asioita :)
Sulla AP nyt on vaan semmoinen mies, joka ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Elä sen kanssa tai alkakaa yhdessä kokkaamaan, sopikaa mitä laitatte etukäteen ja hakekaa resepti netistä, ellei muuten tule hyvä. Sitten pikku hiljaa mies tietysti oppii myös yksikseen tekemään niitä yhdessä tehtyjä ruokia.
Itsehän olen niin pilalle hemmoteltu kotiruuan ystävä etten koskisi noihin semivalmisaterioihin pitkällä tikullakaan. :D
Kokkaillessa voi jutella mitä vaan vaihtaa kuulumiset tai ihmetellä asioita sekä purkaa tuntojaan, kuunnella samalla musiikki tai ottaa drinkin. Minusta on hirveää että toinen, kumpi vaan on pakotettuna sinne keittiöön yksin, vaikka toki laitan yksinkin ruokaa jos tarve vaatii. Kaipaan vain sosiaalista kanssakäymistä samalla kun puuhailen kokkailujen parissa. On tietenkin monia valmisteluita joita voi vain toinen tehdä, mutta mukavampaa se tekeminen on seurassa ja silloin ruokakin on parempaa.
T 17.
Meillä yksin kokkailu on vain pakkojuttu ja todennäköisesti hyvin monessakin.muussa lapsiperheessä.
Ensinnäkin mies tulee usein vasta kuudelta kotiin ja hänellä menee puoli tuntia asettua aloilleen. Usein olenkin juuri tekemässä ruokaa, kun hän tulee. Toiseksi, jos toinen laittaa ruokaa ja toinen tekee muita kotitöitä, se sekä vapauttaa ruoanlaittajan muista kotitöistä että mahdollistaa puolison kanssa enemmän aikaa illasta. Monesti toinen hoitaa lasten harrastuksiin liittyvät kuljetukset ja toinen laittaa ruokaa.
Ruokaa nyt vain on pakko laittaa. Olisi mukavaa, ettei ainoana panostaisi terveelliseen, monipuoliseen ja hyvään ruokaan, jos siis kummallakaan ei ole mitään erityistä intohimoa kokkailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän aloitusten perusteella voidaan sanoa, että suurin virhe minkä mies voi tehdä on ryyppyreissua seuraavana viikonloppuna ostaa alelaarista eineksiä, joista sitten kokkaa mautonta ruokaa minimivaivalla.
Minusta nainen voi tehdä tuon saman virheen ihan helposti. Yleensä nainen haluaa krapulassa ulos syömään, kun minä taas haluan tehdä hyvää ruokaa, eikä mitään pahanmakuisia eineksiä.
Ei nainen tee virheitä, varsinkaan kun on kyse ravinnosta. Olet erehtynyt.
Ei näy ainakaan katukuvassa, lihavissa naisissa ja lapsissa
Meiistä miehellä on ravintola-alan koulutus, mutta hän ei pidä kokkaamisesta yhtään, ostaa kaiken puolivalmisteina ja kippaa vuokaan mieluummin. Ei ole siis tehnyt päivääkään ravintola-alan töitä, vaihtoi myöhemmin. Itsellä ei ole mitään koulutusta, ja keitin perunoita ensimmäistä kertaa kotoa muutettuani, mutta nautin kokkaamisesta ja uusien reseptien kokeilusta. Musta on ihan kivaa mennä näillä, että itse teen jotain enemmän vaivannäköä vaativaa ja mies kokkaa makaronia, ruokakermaa ja broilerisuikaleita. Kumpikaan meistä ei ole oikein kulinaristeja, vaan syödään arkiruokaa juurikin "pakollisen tankkauksen" merkeissä. Mies taas tykkää mieluummin siivota, itse en edes näe/havaitse lian kerääntymistä, joten hän hoitaa keittiön pesun. Lapsia meillä ei ole, joten niiden ravitsemista ei tarvi miettiä.