Itkettävän kaunis "Päivät joina kukat kukkivat" katsoiko muut yleareenalla
Päivät joinka kukat kukkivat on 3-osainen draamasarja (yle areenalla nyt) jonka viimeisen jakson lopetus oli niin kaunis että vanhalta ketultakin pääsi itku liikutuksesta. Näin tehdään laatudraamaa. Otti oikein sisimmästä pitkästä aikaa.
Katsoiko palstalaisista kukaan?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Mitä loppukohtauksessa tapahtui? Erik näki kaikki niityllä jonne oli mennyt...poimimaan kukkia yksikseen? Jäin miettimään oliko liian sentimentaalinen kohtaus. Pidittekö te?
Häpeämättömän sentimentaalinen ja juuri siksi niin hieno. Suomessa tällaista ei kehdattaisi edes tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä loppukohtauksessa tapahtui? Erik näki kaikki niityllä jonne oli mennyt...poimimaan kukkia yksikseen? Jäin miettimään oliko liian sentimentaalinen kohtaus. Pidittekö te?
Jäähän siihen tulkinnanvaraa, että kuoliko Erik myös esim. oman käden kautta? Vaikka voihan sen kääntää niinkin, ettei itsemurhaaja pääse sinne niitylle kukkia poimimaan.
Ahaa eli loppukohtaus olikin sun mielestä taivaassa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä loppukohtauksessa tapahtui? Erik näki kaikki niityllä jonne oli mennyt...poimimaan kukkia yksikseen? Jäin miettimään oliko liian sentimentaalinen kohtaus. Pidittekö te?
Jäähän siihen tulkinnanvaraa, että kuoliko Erik myös esim. oman käden kautta? Vaikka voihan sen kääntää niinkin, ettei itsemurhaaja pääse sinne niitylle kukkia poimimaan.
Ahaa eli loppukohtaus olikin sun mielestä taivaassa tms.
No se on yksi tulkinta, mutta nehän riippuu täysin katsojasta. Voihan se olla muisto, mikä pitää eloonjäneen kiinni elämässä. En tiedä, mitä muut on mieltä?
Täytyypä katsoa sarja areenasta. Harmi vain jos sarja on muuten tylsä ja joutuu ton estonia-kohtauksen takia kattomaan. Onko sarja alun perin elokuva siis?
Katsoin silloin aikoinaan eikä oikeen säväyttänyt.
Susa1211 kirjoitti:
Todella hieno sarja. Estonian surutarina oli niin koskettava. Loppuminuutit ehkä kauneinta ja liikuttavinta mitä olen koskaan nähnyt.
Titantic-leffasta kopioitu.
Vierailija kirjoitti:
Susa1211 kirjoitti:
Todella hieno sarja. Estonian surutarina oli niin koskettava. Loppuminuutit ehkä kauneinta ja liikuttavinta mitä olen koskaan nähnyt.
Titantic-leffasta kopioitu.
Ja hyvin olikin kopioitu. Koskettavampi toteutus kuin Titanicissa. Ruotsalaiset osaa.
Jäi mietityttämään Erikin kohtalo. Muiden tarina jatkui nykypäivään, mutta Erikin tarina päättyi sinne niitylle.
Tuolkinta 1 ) Koska Erik näki niityllä myös muut kuolleet, täytyi hänenkin olla kuollut.
Yhdessä rakkaidensa kanssa ikuisessa kesässä kukkasia pomimassa.
Tulkinta 2) Erik pomi kukkia edesmenneiden rakkaidensa muistoksi, kuten heillä suvussa oli perinteenä tuolla tavoin muistella kuolleita läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin oli paljon vaikuttavampi. Itkettävä, puhumattakaan saman sarjan romaanisarjasta. Ja vanhemmat Gardellin romaanit. Pieni pettymys tämä uusi sarja, kun kyse Gardellista.
Katsoin vain estonia pätkän, en tiennyt että sarja on niistä homo aids kirjoista. Sisältääkö sarjnkaikki kolmen kirjan jutut? Luin joskus muutama vuosi sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin oli paljon vaikuttavampi. Itkettävä, puhumattakaan saman sarjan romaanisarjasta. Ja vanhemmat Gardellin romaanit. Pieni pettymys tämä uusi sarja, kun kyse Gardellista.
Katsoin vain estonia pätkän, en tiennyt että sarja on niistä homo aids kirjoista. Sisältääkö sarjnkaikki kolmen kirjan jutut? Luin joskus muutama vuosi sitten
Mitä höpäjät. Koko sarjassa ei ollut mitään homoudesta eikä aidsista.
Oliko muiden mielestä tökeröä laittaa sarjaan kohtaus Estonialta? Mitähän turmasta selvinneet ja uhrien omaiset ovat mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä loppukohtauksessa tapahtui? Erik näki kaikki niityllä jonne oli mennyt...poimimaan kukkia yksikseen? Jäin miettimään oliko liian sentimentaalinen kohtaus. Pidittekö te?
Jäähän siihen tulkinnanvaraa, että kuoliko Erik myös esim. oman käden kautta? Vaikka voihan sen kääntää niinkin, ettei itsemurhaaja pääse sinne niitylle kukkia poimimaan.
Minusta Erik ei tehnyt it se mur haa eikä kuollut muullakaan tavalla. Siinähän näytettiin, kuinka hän ajoi sukunsa mökille kesäpäivänä, otti kukkia varten astian, laittoi isoisänsä sandaalit jalkaan ja meni niitylle poimimaan kukkia.
Erik alkoi nähdä niityllä omaisiaan ja sukulaisiaan, jotka olivat jo kuolleet. Hän näytti hämmästyneeltä, kun ihmisiä ilmestyi niitylle koko ajan lisää. Minusta kohtaus kuvasi hänen oivaltamistaan, että myös ne, jotka olivat jo kuolleet, olivat omana elinaikanaan "poimineet kukkia" eli sarjan sanoman mukaisesti tarttuneet hetkeen ja eläneet sen lyhyen tai pitkän elämän joka heille oli suotu.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Mä jouduin katsomaan ekan osan kaksi kertaa, ennen kuin aloin ymmärtää kuka on kuka. Se aikatasolta toiselle hyppeleminen teki seuraamisen vaikeaksi. Toinen ja kolmas osa olivatkin sitten jo helppoja. Ajankuva oli loistavasti tavoitettu, 70-luvulla oli juuri tuollaista! Viimeinen osa järkyttävä ja kaunis.
Se on totta, eka jakso oli turhan sekava. Jos ei ollut tarkkana, vihjeet vuosikymmenen vaihtumisesta menivät helposti ohi. Katsojillehan ei aina ilmoitettu tekstinä, kun aikataso vaihtui.
Katsokaa kaikki Areenasta tämä sarja ja tulkaa kertomaan ajatuksianne. En voi lakata ajattelemasta sitä.
Katsoin jo joku aika sitten. Hyvin vähän jäi mielikuvia siihen nähden, miten synkkiä ja koskettaviakin aiheita käsiteltiin. Tavallaan synkän realistisen kaunis, mutta täynnä tyhjyytä, kuten käsittelemiensä henkilöiden elämäkin. Epäonnea ja ankeutta, sen osalta tulee suomalaiset tuotannot mieleen. Ei mitään samaistuttavaa tai tartuntapintaa. Olen yleensä herkkä "itkeskelemään"; tämä ei saanut ahdistuksen lisäksi muita tunnereaktioita aikaiseksi.
Na rkkarin veljen tarina oli riipaisevin, osui niin lähelle. Hysteerinen mutta sympaattinen ja hyväntahtoinen äiti joka pitää yllä kulissia, hakee lohtua päänsä sisästä, on niin yksin ja epätoivoinen... Ja silti ihan sekaisin ja tosiaan hakee matsia niiden lasten kanssa, kun miehen kanssa ei "luvan kanssa" saa tapella. Ei halua hakea apua lapselle. Tuttu juttu.
Olen itse se täysipäisempi lapsi, joka jäi ns jalkoihin, kun käenpoika vei kaiken huomion ja vain terrorisoi ja tuhosi. Nuoruudessa kehittyi myös avuttomuuden tunne ja ahdistus, kun ei voinut auttaa itseään kiusaavaa ja kärsivää äitiä. Ja katkeruus sisarusta ja muita avuttomia perheenjäseniä kohtaan.
Sitten sitä avuttomuuden ja kelvottomuuden tunteen velkaa maksetaan loppuelämä, ja muututaan ehkä itse samanlaisiksi sen puhumattoman ja avuttoman äidin kanssa. Jos välttää katkeruuden, tulee suru.
Kertooko noi kaikki osat Estoniasta?
Jäähän siihen tulkinnanvaraa, että kuoliko Erik myös esim. oman käden kautta? Vaikka voihan sen kääntää niinkin, ettei itsemurhaaja pääse sinne niitylle kukkia poimimaan.