Onko teille tärkeämpää palkka vai kaikki muu hauskuus kuten "trampoliinipuistossa käyminen" virkistysreissulla

tärkeintä on työn ja perheen yhteensovittaminen. eli pystyy käymään lapsen hammaslääkärissä vaikka kesken päivän. töissä tehdään töitä eikä leikitä. mutta minä olenkin jo keski-ikäinen.

Tietenkin palkka, mutta olenkin jo 50 v. Osa meidän Tyhy reissuista on ollut sellaisia, että sieltä on palattu urheiluvammojen kanssa takaisin. Kierrän ne nykyään, jos mahdollista kaukaa.

Taas on luettu juttua täysin tarkoitushakuisesti.

Hyvä yhteishenki ja sen ylläpito virkistystoiminnalla koetaan arvokkaaksi, kuten myös se, että voi seistä työpaikan arvojen takana.

Kukaan ei halua tehdä palkatonta työtä tai saada susisurkeaa palkkaa, vaan pelkkä palkka ei ole enää ainut motivaattori työhön. Ja hyvä vaan, jos vakkarityö ei ole enää niin tärkeä, kerta sellaisia on koko ajan vähemmän tarjolla.

90-luvulla syntyneenä voin todeta, että mitkään trampoliinipuistot tai ginibaarit työpaikalla eivät todellakaan kiinnosta. Sain pari vuotta sitten valmistumisen jälkeen hyvän työpaikan, mutta palkka ei ole täysin sillä tasolla, mitä tällä koulutuksella pitäisi olla. Palkan sijaan työnantaja tarjoaa työporukalle yhteisiä ulkomaanmatkoja. Lomailisin mieluummin puolison kanssa. Tämä nykyinen työpaikkakulttuurikehitys on huono. Haluan vain tehdä töitä työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Taas on luettu juttua täysin tarkoitushakuisesti.

Hyvä yhteishenki ja sen ylläpito virkistystoiminnalla koetaan arvokkaaksi, kuten myös se, että voi seistä työpaikan arvojen takana.

Kukaan ei halua tehdä palkatonta työtä tai saada susisurkeaa palkkaa, vaan pelkkä palkka ei ole enää ainut motivaattori työhön. Ja hyvä vaan, jos vakkarityö ei ole enää niin tärkeä, kerta sellaisia on koko ajan vähemmän tarjolla.

Hyvä yhteishenki on sitä, että työt sujuu. Ei sitä, että notkutaan työkavereiden kanssa illat ja viikonloput.

Tramppapuistossa käyn mieluiten lasteni kanssa, en työkavereiden, enkä varsinkaan vapaa-ajallani. 5 on 100% oikeassa.

Kyllä ilmapiiri on tärkein.

Meillä on jo vuosia toistettu tuota mantraa kun työntekijät puhuvat palkitsemisesta, että "raha ei ole tutkimusten mukaan paras tapa palkita". Ja tosiaan, pitäisi bondata työkavereiden kanssa, jakaa yksityisasiansa ja tehdä kaikkea "kivaa" yhdessä. Virkistysreissut ovat joskus juuri sellaisia, joissa vakuutuksista huolimatta on joskus järkevämpi sanoa olevansa flunssassa kuin teloa kroppansa paskaksi.

Hyvä palkka ei korvaa paskan työilmapiiriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on luettu juttua täysin tarkoitushakuisesti.

Hyvä yhteishenki ja sen ylläpito virkistystoiminnalla koetaan arvokkaaksi, kuten myös se, että voi seistä työpaikan arvojen takana.

Kukaan ei halua tehdä palkatonta työtä tai saada susisurkeaa palkkaa, vaan pelkkä palkka ei ole enää ainut motivaattori työhön. Ja hyvä vaan, jos vakkarityö ei ole enää niin tärkeä, kerta sellaisia on koko ajan vähemmän tarjolla.

Hyvä yhteishenki on sitä, että työt sujuu. Ei sitä, että notkutaan työkavereiden kanssa illat ja viikonloput.

Työelämässä ei ole aina kivaa ja vapaa-ajasta tulee erittäin ahdistavaa, jos työristiriidat seuraa sinnekkin. Itse ainakin haluan pitää työn ja vapaa-ajan erillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on luettu juttua täysin tarkoitushakuisesti.

Hyvä yhteishenki ja sen ylläpito virkistystoiminnalla koetaan arvokkaaksi, kuten myös se, että voi seistä työpaikan arvojen takana.

Kukaan ei halua tehdä palkatonta työtä tai saada susisurkeaa palkkaa, vaan pelkkä palkka ei ole enää ainut motivaattori työhön. Ja hyvä vaan, jos vakkarityö ei ole enää niin tärkeä, kerta sellaisia on koko ajan vähemmän tarjolla.

Hyvä yhteishenki on sitä, että työt sujuu. Ei sitä, että notkutaan työkavereiden kanssa illat ja viikonloput.

Tuo kyllä kertoo, että yhteishenkeen satsataan, ei tietenkään ole siitä todiste, mutta siis periaatteessa näen kaiken tuollaisen positiivisena. En negatiivisena. Jos noilla keinoilla töissä on vireämpi ilmapiiri kuin jossain ummehtuneessa paikassa, missä työntekijöihin ei satsata, niin sittenhän se on hyvä. Pienempi palkka ei silloin niin haittaa.

Olen ollut töissä yrityksessä, jossa yhteishenkeä viriteltiin yhteisillä "kehityspalaverireissuilla". Sinne oli pakko mennä yhteisellä bussilla - paitsi pomojen. He saivat yhteiskuljetuksen sijaan tulla paikalle omilla autoilla ja myös lähteä pois silloin, kun siltä tuntui. Jostain syystä firman yhteishenki heikkeni sitä mukaa, kun epätoivon vimmalla oli näitä urheiluopistoilla järjestettyjä pitkiä viikonloppuja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on jo vuosia toistettu tuota mantraa kun työntekijät puhuvat palkitsemisesta, että "raha ei ole tutkimusten mukaan paras tapa palkita". Ja tosiaan, pitäisi bondata työkavereiden kanssa, jakaa yksityisasiansa ja tehdä kaikkea "kivaa" yhdessä. Virkistysreissut ovat joskus juuri sellaisia, joissa vakuutuksista huolimatta on joskus järkevämpi sanoa olevansa flunssassa kuin teloa kroppansa paskaksi.

Joo nää on väärin toteutettja ilmapiirin parannuksia. Siinä tuollainen ei ole merkki hyvästä ilmapiiristä, vaan huonosta ilmapiiristä huolimatta vaan retkeillään. Eihän se silloin auta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä palkka ei korvaa paskan työilmapiiriä.

Työpaikolla ei myöskään ole hyvä ilmapiiri, jos palkka on paska.

Satunnaiset ekstrajutut eivät muuta paskaa työilmapiiriä paremmaksi. Se on omalla työpaikalla koettu. Virkistyspäivän jälkeen hullu mylly jatkuu taas entisellään.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin palkka, mutta olenkin jo 50 v. Osa meidän Tyhy reissuista on ollut sellaisia, että sieltä on palattu urheiluvammojen kanssa takaisin. Kierrän ne nykyään, jos mahdollista kaukaa.

Vihasin Tyhy-päiviä kuin vielä tein duunia julkisella sektorilla. Omat duunit jäi Tyhy-päivän vuoksi pöydälle ja ne piti sitten tehdä ylitöinä pois, ilman mitään ylityökorvausta tietysti. Eli sen yhden Tyhy- päivän vuoksi tehtiin 2-3 tuntia pidempää työpäivää viikon muina päivinä. Ihan sairas systeemi.