”Riita” perintörahoista -vaikka aina luulin ettei meillä koskaan

On miununkin äiti auttanut veljeäni taloudellisesti paljon. Minulle antaa sitten joululahjaksi usein 500 tai ylikin e. Osin veli on törsääjä eikä säästäväinen kuten minä, toisaalta minua helpottaa että jaan talouden miehen kanssa ja veli taas sinnittelee yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

Sinulla ei ole lauseesssa verbiä. Etkö osaa suomea?

Oli kyllä. Tuntea on verbi.

Lopettakaa! Tässä ketjussa on "riita" rahasta ei Suomen kielen verbeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

"Lie tuntee" on suomeksi "tuntenee". Käytät lie-sanaa aivan väärin. Et osaa suomea kovin hyvin.

No en tarkoittanut sitä. Tarkoitin, että ehkä tuntee.

No, kirjoita sitten niin. Lie ja ehkä eivät ole vaihtoehtoisia sanoja.

No aivan sama, id iootti. Hierääkö p*llussa, kun et ole saanut ennakkoperintöä? Mä oonkin. Satoja tuhansia.

Antakaa nyt jo olla. Mitäs jos palattaisiin alkuperäiseen aiheeseen?

Ei muuta kuin ilmoitus verottajalle, joka sitten kyselee asiasta siskolta ja äidiltä. Se on se, mitä ap voi laillisesti tehdä. Sietten voi taas hymyillä kun tavataan, koska on saanut pidettyä omista oikeuksistaan kiinni. Asia voidaan aikanaan huomioida perinnönjaossa. That's it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?

Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein. 

Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi? 

Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.

Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä. 

Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.

Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?

Eihän tuolle toiselle kannata mitään rahaa antaa vaan opettaa elämänhallintaa.

Ehkä tuossa tilanteessa on hyvä maksaa ne pikavipit pois, jotta on edes mahdollista alkaa opetella elämänhallintaa puhtaalta pohjalta. Ja eihän sitä tiedä minä takia ne pikavipit on otettu. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo varmaan sitten huomioidaan kun äitisi kuolee ja jaetaan hänen perintöään.

  Ei varmasti huomioida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?

Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein. 

Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi? 

Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.

Vaikka tilanne tuntuukin oikeutetusti epäreilulta, niin kysymys ei ole välttämättä rakkaudesta, vaan ihan siitä, että vanhempi aidosti ajattelee toisen pärjäävän hyvin omillaan ja toisen tarvitsevan apua.

Voisin itsekin syyllistyä helposti vastaavaan, jos en olisi tarkkana. Minulla on kaksi parikymppistä lasta, joista vanhempi on monessa suhteessa lähes täydellinen. Kuuden laudaturin ja kympin oppilas, joka on kätevä myös käytännön hommissa ja sosiaalisesti taitava. Hänellä ei ole ollut koskaan mitään vaikeuksia löytää töitä. Jos hän pääsee vain pistäytymään jossain työpaikassa, niin hänet pyydetään sinne töihin.

Nuorempi ei ole mikään lusmu, mutta vähän avuttoman oloinen ja arka. Hänellä on ollut usein vaikeuksia saada töitä, vaikka hän sinänsä hoitaakin työt hyvin ja on ahkera.

Kyllä minun on paljon helpompi rakastaa tuota vanhempaa kuin nuorempaa, jonka kanssa yhteistyö on usein selvästi hankalampaa. Mutta jos minulla olisi rahasumma lahjoitettavana, niin kyllä ensimmäinen ajatukseni olisi se, että nuorempi tarvitsee sitä, kun sen sijaan vanhempi pärjää loistavasti omillaan. HUOM! en siis itse jaa lahjoituksia epätasa-arvoisesti, koska ymmärrän oikeudenmukaisuuden kokemuksen tärkeyden. Mutta voin silti hyvin ymmärtää, millaisia ajatuksia monella vanhemmalla on ollut taustalla, jos jako ei ole mennyt tasan.

Huh huh, pahalta kuulostaa. Puhut oikeudenmukaisuudesta, mutta et kuitenkaan itse ole sellainen.

Mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin mielestäsi oikeudenmukainen?

38

Ap

Liittyy tähän vielä sellainen nyanssi, että muutama vuosi sitten lainasin äidiltä rahaa auton korjaukseen n. 600€. Maksoin takaisin erissä yhteensä n. 550€. Isä muistuttanut tuosta avoinna roikkuvasta velasta kerran jos toisenkin. Taidan maksaa sen tuota pikaa korkojen kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?

Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein. 

Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi? 

Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.

Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä. 

Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.

Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?

Niinkuin kirjoitin, kyse ei välttämättä ole rahasta vaan rakkaudesta.

Kyllä minä olen tuntenut saavani sitä rakkautta vaikka en ole yhtä paljon saanut rahaa kuin sisareni.  Osaan myös ajatella asioita toisen näkökulmasta ja sen takia ymmärrän asian hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Ap

Liittyy tähän vielä sellainen nyanssi, että muutama vuosi sitten lainasin äidiltä rahaa auton korjaukseen n. 600€. Maksoin takaisin erissä yhteensä n. 550€. Isä muistuttanut tuosta avoinna roikkuvasta velasta kerran jos toisenkin. Taidan maksaa sen tuota pikaa korkojen kera.

Joo, samalla kun ilmoitat maininneesi lahjasta verottajalle, että sinäkin saat aikanaan osasi :) Hyveellisesti kehut tarvittaessa, että jaksat kyllä odottaa 😇

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

"Lie tuntee" on suomeksi "tuntenee". Käytät lie-sanaa aivan väärin. Et osaa suomea kovin hyvin.

No en tarkoittanut sitä. Tarkoitin, että ehkä tuntee.

Eli et osaa suomea. Asia selvä.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut rahan perään. Tullut omillani toimeen ja kyennyt hyvin elättämään lapseni. Ovat saaneet valita harrastuksensa ja vaatteensa aina (harrastuksiin menee yli 400/kk). En ole todellakaan hyvätuloinen, mutta vähät rahani käytän kaikki lapsiin.

Tuli tuossa ilmi, että äiti saanut ennakkoperinnön. Oli antanut osan siitä siskolleni ja törsännyt loput itse. Kyse ei todellakaan ole suurista summista. Puhutaan siis tuhansista. Hänen mielestään minulle ei tarvinnut antaa rahaa, koska pärjäämme muutenkin niin hyvin.

Loukkaannuin tästä kyllä todella paljon, koska on meilläkin kuukausia kun joudutaan laskemaan rahoja ja katsomaan tarkasti mitä ruokaa voidaan laittaa.

Siskoni on pois työelämästä, pikavippivelkainen jne. Minulla melkein maksettu kt asunto ja vakituinen työ, jossa viihdyn.

Loukkaannuin kyllä verisesti kun tuo perinnön jako tuli ilmi. Tiedän, että isovanhempani olisi halunnut sen jaettavan tasapuolisesti.

Siskolle en tietenkään ole katkera. Vanhemmille kylläkin ja tekisi mieliilmoittaa etten halua olla enää tekemisissä ja sen enempää auttaa heitä vanhuudenvaivoissaan.

Olenko liian herkkänokkainen? Pitäisikö ymmärtää että sisko todella tarvitsi ne rahat (meille ne olisi ollut enemmänkin helpotusta arkeen / sijoitus jonnekin).?

Tietääkö äitisi todella, miten tiukkaa teillä välillä on? 400 euroa kuussa lasten harrastuksiin kuulostaa minusta paljolta. Äitisi tosiaan pitää sinua menestyvänä ihmisenä, saat hoidettua työsi ja lapsesi, nautit työstäsi. Vaikutat onnelliselta elämässäsi.

Joskus työssäkäyvälle vanhemmalle työttömän arki voi näyttää helpolta. Mutta totuus on, että aika moni syrjäytynyt pikavippeihin sortunut elää aika ahdistavaa elämää. Työstä kieltäytyminen saattaa näyttäytyä laiskuutena ja mukavuudenhaluna, mutta usein on seurausta vakavasta syrjäytymisestä ja elämänhallinnan menetyksestä. Ei enää usko selviävänsä työelämässä, eikä välttämättä selviäkään (unettomuus, ahdistus, paniikkihäiriöt).

Äitisi voi olla syvästi huolestunut siskostasi, muttei osaa auttaa. Miettii ehkä, onko kasvatustyössä epäonnistunut. Ei osaa kuitenkaan aikuista uhmistä enää auttaa muutoin, niin ensiapuna antaa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

Sinulla ei ole lauseesssa verbiä. Etkö osaa suomea?

Oli kyllä. Tuntea on verbi.

Lopettakaa! Tässä ketjussa on "riita" rahasta ei Suomen kielen verbeistä.

Lopeta itse saanan n h*o.ra. Jos joku aloittaa, mä vastaan, pidit siitä tai et. Ole itse hiljaa, näin SÄ vain jatkat tätä p*skaa ja naamasi hieroskelua siinä. Ole hyvä vaan, tätä tilasit. Olit itse mukana, nyt se syyttely h*lvettiin siitä!

Sivusta totean, että perinnöllä kannattaa ostaa Käytöksen kultainen kirja sen suomen kielen kieliopin kanssa iltalukemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n äiti sai ennakkoperinnön omilta vanhemmiltaan. Ja se raha on ap:n äidin rahaa, jonka hän käyttää kuten tahtoo. Ap:n äiti saa siis varsinaisessa perinnönjaossa sitten vähemmän.

Jos isovanhemmat olisi halunneet lahjoittaa jotain apeelle tai muille lapsenlapsilleen niin sitten olisivat tehneet niin.

Ja jos äiti päättää törsätä rahansa ja olla jättämättä perintöä sekin onnistuu. Omilla rahoilla saa tehdä mitä haluaa.

Ja joo on epäreilua, mutta sallittua

Syrjityllä on myös sallittua osoittaa tunteensa. Syrjijä huomaa sen yksinäisyydessään viimeistään kun kultalasta ei kiinnosta vanhemman seura ja auttaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

Samaa voisi kysyä sinulta. Lienee on olla-verbin potentiaali, ei muiden verbien yhteydessä käytettävä sana.

Asia on oikein ilmaistu, jos se ymmärretään. Ymmärsin laueseen miettimättä sitä. Mitä v....a saivartelet!

Vierailija kirjoitti:

1 on oikeassa. Siskosi joutuu maksamaan rahoistaan myös lahjaveron, jos hänen saamansa summa sitä sallittua verotonta summaa suurempi. Ja tosiaan kahjat huomioidaan perinnönjaossa (äitisi).

Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta keskustelisin äitisi kanssa.

  Ei siinä mitään veroja tarvitse maksaa, jos on saanut nuo rahat kirjekuoressa. Luulisi että moni hoitaa nämä asiat käteisellä, juurikin noiden verojen takia. Eihän nyt kahta kertaa veroja makseta samasta asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ei ole mitään merkitystä. Ennakkoperintö huomioidaan, kun peritte äitinne siskon kanssa.

Muutama tonni, anna asian nyt olla.

Ei sitä missään huomioida, koska tuskin missään näkyy, että sisko on saanut äidiltään rahaa.

Kyllä tuollaiset "perintörahat" pitäisi jakaa tasaisesti jos kerran jakaa, eikä niin, että toiselle annetaan ja toiselle ei.

Isovanhemmat olisivat jo alun perin voineet jakaa rahat kaikkien kolmen kesken. Muutenkin järkevämpää heti jakaa kolmee osaan eikä niitä, että yksi osa jaetaan vielä kahteen osaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

"Lie tuntee" on suomeksi "tuntenee". Käytät lie-sanaa aivan väärin. Et osaa suomea kovin hyvin.

No en tarkoittanut sitä. Tarkoitin, että ehkä tuntee.

Ehkä tuntee = tuntenee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.

Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.

Laki lie tuntee, mutta verotus ei?

Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen

Laki LIE tuntee??????

Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?

Kirjoittamassasi lauseessa ei kyllä ollut päätä eikä häntää. Se on "laki tuntenee", ei todellakaan mitään "laki lie tuntenee"!

Miten hitossa suomalaisten oman kielen osaaminen on nykyään näin paskaa?!

Epäreilua toimintaa,mutta,mutta.

Mietin äitiäsi,pitääkö siskoa onnettomana reppanana jolta elämänhallinta ei oikein onnistu?Mieheni veljellä mt-ja rahaongelmia,eri diagnooseja.Olemme mieheni kanssa erittäin tyytyväisiä kun vanhemmat auttavat ekonoomisesti ja muuten.Jotta asunto pysyy ja elämä kulkee.

Tarkottaa myös sitä että mieheni kanssa meidän ei tartte itse tätä veljeä avustaa vielä.Ehkäpä tämäkin muuttuu kun vanhemmista aika jättää.

Olisiko tilanne teillä sama?