Abortti ja ystävä, joka ei sitten ollutkaan ihan niin ymmärtänyt haluani olla lapseton
Tuplaehkäisy päästi lävitseen vahingon.
Kerroin perheelliselle ystävälle, että on näin käynyt ja lääkkeellä hoituu nyt pois sitten. Tämä ihminen, joka ei ole kritisoinut ikinä haluani olla lapseton sekosi ihan täysin ja kaikki argumentit oli sellaisia, että hänen on täytynyt elää jossain ihan käsittämättömässä harhassa, johon kuuluu se että olen tahattomasti lapseton ja tyyliin keksinyt tämä vela-jutun siksi. Nyt kun kävi ilmi että näin ei ole niin kaikkea muutakin on saanut kuulla.
"Etkö sä aattele ja pelkää miten yksinäinen oot vanhana, ei se oo vaikeeta ja rankkaakin vaan hetken, vastuu kasvattaa"
Jne jne. Varmasti olen yksinäinen vanhana jos en siihen varaudu ja se voi pelottaakin, mutta en silti tee itselleni IHMISTÄ JOTA EN HALUA. Ja olen tehnyt vaikeita ja rankkoja asioita, miksi ne mua pelottaisi, silloin kun sitä asiaa haluan? Ei mitään saa ilman vaivaa. Mutta kun en halua lasta, niin olisi sama se vaikka saisin valtiolta sille hoitajan. Ja mihin ihmeeseen kasvan olemalla hänen tavallaan kotona vuosikausia? Hyvähän se niille lapsille varmaan on, mutta mitä minä sellaisella "kasvulla" teen?
Ilmeisesti ystävyys on ainakin osin perustunut siihen,että hän luulee minun kadehtivan häntä, tai ei kuulema ole nyt enää "varma mitä mieltä on tästä nyt kun tietää mun ja mun miehen aidot ajatukset lapsista". Ai että pidetään lapsista mutta ei haluta omia? Selvä... voi jumalauta.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se sun kaveri haluaakin vielä lapsen eikä sitä kuulu. Ei ole kertonut sulle ja on nyt sitten sen takia noin kärkäs mielipiteessään.
Ihmisten pitäisi lopettaa omien toiveiden, pelkojen ja tunteiden projisoiminen toisiin.
Bingo. Just näin! Sun ystäväsi ongelma on, että hän ei hahmota sua ja itseään kahtena eri ihmisenä, vaan sotkee omat toiveensa sinun toiveisiisi eikä tule toimeen sen tosiasian kanssa, että oikeasti toivot omalta elämältäsi jotain muuta kuin hän omaltaan. Että sulla voi olla eri kokemus kuin hänellä ja silti molempien kokemus on yhtä pätevä henkilölle itselleen. Hänellä oman näköinen elämänsä ja sinulla oman näköisesi. Kummankaan toiveet tai elämä eivät ole parempia tai vääränlaisia, vain erilaisia.
Ja nää tyypit elää jossain kilpailuvertailuharhoissaan joskus koko elämänsä, ilman että nää kenen kanssa kilpailee ymmärtää kilpailua edes olevan :D
Ajatusmaailmasi on sairas ja itsekeskeinen.
Kutsut tulevaa lastasi vahingoksi ja tapoit sen.
Ei kunnian kukko laula.
Joutasit jonnekin joutomaahan.
Vierailija kirjoitti:
Ajatusmaailmasi on sairas ja itsekeskeinen.
Kutsut tulevaa lastasi vahingoksi ja tapoit sen.
Ei kunnian kukko laula.
Joutasit jonnekin joutomaahan.
Aivan. Jokainen kunnon vanhempi hankkii lapset joita ei halua ja kohtelee heitä kun roskaa. Lasten valittaessa nauretaan että hanki terapiaa katkeruus ei kaunista, ota vastuu elämästäsi ja parhaamme teimme. Sillä saa paikan Hyvät Vanhemmat ry:stä. Klassikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että kaveri on nimenomaan ollut rehellinen koko ajan siitä, että on lapsiperhe-elämästään onnellinen ja pitää lapsista. Joku ilkeä voisi ajatella niinkin, että jos kaveri järkyttyisi velka-kaverinsa raskausuutisesta ja alkaisi tukea aborttiin, se tarkoittaisi, että kaverin mielestä salaa vain hän kelpaa äidiksi, ei muut, ja nyt kaveria uhkaa tällaisen äiti-ylemmyysaseman menetys. Ap tässä on se, joka vaikuttaa loukkaantuneelta. Omasta mielestäni kunnon kaveri ei näin intiimissä asiassa ainakaan lähde tukemaan aborttiin, koska se voisi luoda mielikuvaa, että kaverin mielestä raskaaksi tullut ei olisi hyvä äiti tai että olisi parempi, jos tämän geenit eivät jatkuisi.
Voiskohan sen tehdä asiallisesti eikä ilmaisemalla että sinähän se lapsenvihaaja olet ja minä olen kyllä vaan sisäisesti hehkuen säälinyt kun yritätte lasta ja esitätte vaan, että mitäs tämä tällainen totuus on?
Luulin tätä juttua provoksi mutta nää viestit tuonu esiin että näin höhliä äiti-ihmisiä tosiaan on, ja valitettavasti vielä sitten niitä joiden geenit juoksee tuolla jo uudessa polvessa
Onko ystävä siis suoraan sanonut, että on säälinyt ja ajatellut, että oikeasti ap yrittää lasta, vai onko tämä vain tulkintaa? Ap ei ilmaise asiaa selkeästi aloituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli sama mieleen .
Sen jälkeen kun sain keskenmenon niin en vaan voi sietää ihmisiä joille ”abortti on pikkujuttu”, ”menee ne kesken usein muutenkin ” jne. Koen että perustavanlaatuisesti olen henkisesti niin erilainen ihmisen kanssa, joka voi suhtautua aborttiin tai keskenmenoon kevyesti, että vaikea kuvitella olevansa sellaisten ihmisten ystävä.
Ja kaikilla on oikeus valita ystävänsä.
En nyt halua olla ilkeä, mutta jos ajattelet että ystävälläni voisi olla samaa kuin sinulla niin eikö olisi hieman hölmöä olla ystävä sellaisen kanssa, joka ei halua lapsia? Eikö ole aika loogista että sellaiselle voi tulla abortti eteen?
Ja minä koen olevani perustavanlaatuisesti erilainen ihminen kuin valehteleva ja vähättelevä ystäväni. Onneksi. Hän on kuitenkin itse soppansa keittänyt olemalla minun kanssa valheellisin perustein ystävä. Minuahan tässä on kuitenkin enimmikseen petetty ja kovalla kädellä. Eikö se häiritse sinua yhtään? Tai muita kritisoijia?
ap
Mä kommentoin nyt vaan tätä ajatusta, että sun ystävä petti sut (hänen reaktionsa oli tosiaan outo ja epäkohtelias ja ymmärrän hyvin että et halua olla enää hänen kanssaan tekemisissä). Mutta - mä en usko, että ihmiset on hirveän rationaalisia näissä asioissa. Ei hänen reaktionsa välttämättä tarkoita, että hän on koko ajan tietoisesti ajatellut sinun oikeasti haluavan lapsia. Tuo reaktio voi olla yllätys hänelle itselleenkin. Sopimaton se tietenkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli sama mieleen .
Sen jälkeen kun sain keskenmenon niin en vaan voi sietää ihmisiä joille ”abortti on pikkujuttu”, ”menee ne kesken usein muutenkin ” jne. Koen että perustavanlaatuisesti olen henkisesti niin erilainen ihmisen kanssa, joka voi suhtautua aborttiin tai keskenmenoon kevyesti, että vaikea kuvitella olevansa sellaisten ihmisten ystävä.
Ja kaikilla on oikeus valita ystävänsä.
En nyt halua olla ilkeä, mutta jos ajattelet että ystävälläni voisi olla samaa kuin sinulla niin eikö olisi hieman hölmöä olla ystävä sellaisen kanssa, joka ei halua lapsia? Eikö ole aika loogista että sellaiselle voi tulla abortti eteen?
Ja minä koen olevani perustavanlaatuisesti erilainen ihminen kuin valehteleva ja vähättelevä ystäväni. Onneksi. Hän on kuitenkin itse soppansa keittänyt olemalla minun kanssa valheellisin perustein ystävä. Minuahan tässä on kuitenkin enimmikseen petetty ja kovalla kädellä. Eikö se häiritse sinua yhtään? Tai muita kritisoijia?
ap
Mä kommentoin nyt vaan tätä ajatusta, että sun ystävä petti sut (hänen reaktionsa oli tosiaan outo ja epäkohtelias ja ymmärrän hyvin että et halua olla enää hänen kanssaan tekemisissä). Mutta - mä en usko, että ihmiset on hirveän rationaalisia näissä asioissa. Ei hänen reaktionsa välttämättä tarkoita, että hän on koko ajan tietoisesti ajatellut sinun oikeasti haluavan lapsia. Tuo reaktio voi olla yllätys hänelle itselleenkin. Sopimaton se tietenkin oli.
Ensimmäinen järkevä puolustusviesti, taidat sinäkin olla liian fiksu tänne. No ap löytää huomenna keskusteluseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että miksi piti mennä kertomaan tälle perheelliselle ystävälle? Ei tuo reaktio ollut minusta mitenkään yllättävä. Jospa opit nyt sen että jos et jatkossakaan osaa ehkäistä ja hupsista taas tarvitaan sitä yhtä pilleriä niin pidät sen t*rpasi kiinni, tai korkeintaan lässytät muiden velojen kanssa asiasta.
No voin rehellisesti sanoa, että olen äärimmäisen tyytyväinen että kerroin. Eihän hän järkyttynyt abortista, vaan siitä että en halua elää elämää, jota olen hyvin selvästi sanonut olevani haluton elämään. Kerrotko minulle miksi meidän olisi pitänyt jatkaa ystävinä? Hänhän on vähätellyt koko keskeisimmän elämänvalintani ja ehkä odottanut että minusta tulee äiti. Kyllä nyt oli korkea aika päättää tai muuttaa todella radikaalisti ystävyyttämme.
Niin, eikös tässä nyt käynyt niin, että AP:n ystävä oli päättänyt, millaista elämää AP haluaakin oikeasti omista tunteistaan huolimatta viettää? Kyllähän sitä saa salaa toivoa, että hyvä ystävä hankkisikin velattomuudestaan huolimatta lapsen "sitten joskus", mutta jos asiat ei mene toisen ihmisen elämässä niin kuin itse suunnittelee, niin eipä se ole mikään suuttumisen paikka.
AP:lle terkkuja: vaikutat äärimmäisen fiksulta ja kyvykkäältä ihmiseltä. Harvinaista täällä. Kaikkea hyvää elämääsi ja uudenlaisen ystävyyden muodostamiseen.
Eniten minua näissä keskusteluissa ihmetyttää se, että AINA kuvitellaan, että perheellinen AINA haluaa, että se lapsetonkin tekee lapsia. Ja , että se salaa kadehtii lapsetonta, jolla on lapseton ja "helppo" elämä ja haluaa toisenkin samaan leimeen missä itse on.
Ehkä tämä pätee sitten nuoriin 20-30vuotiaiden enemmistöön, että näin ajatellaan?
Itse olen jo vähän vanhempi ja omat lapset kaikki nuoria aikuisia. Tiedän, että elämä lasten ( ja nyt jo kotoa muuttaneiden lasten) kanssa tuo elämään paljon paljon iloa ja sisältöä ja rakkutta. Omaa lapsiperhearkea en koskaan vaihtaisi pois, vaikka se joskus raskasta ja kiireellistä olikin.
Koskaan en silti ajattele, että kaikkien pitäisi saada lapsia, koska suuren osan ihmisiä ei todellakaan koskaan pidä saada lapsia. Jos lapsen hankkii, sitä on jaksettava rakastaa ja siitä on jaksettava pitää huolta. Aika moni vanhempi ei ansaitse lapsiaan. Parempi lapsen olla syntymättä, kuin päätyä päihde/mielenterveys/piittaamattoman/tunnekylmän ihmisen hoitesiin.
En pysty käsittämään miten joku voi ottaa noin henkilökohtaisesti asian joka hänelle ei edes kuulu millään tapaa..
Mun mielestä melko töykeää tulla sanomaan toisen abortista yhtään mitään.
Itselläni on lapsi ja mulla on jonkun verran kavereita jotka ei halua lapsia. Ei ne silti esim mun tai muiden lapsia vihaa. Enkä minä puhu niille sanaakaan lapsen hankkimisesta, koska haluan kunnioittaa heidän päätöstään ja ihan vaan yksityisyyttä.
Ymmärrän hyvin jos nykypäivänä ei halua lasta.
Eikä tarvikaan haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin uskovana kristittynä seuraan mielenkiinnolla tällaisia keskusteluja. Haluan ymmärtää, miksi joku on valmis tekemään omalle lapselleen tuolla tavalla. Onko teillä elämässänne liikaa rakkaita ihmisiä, kun heisä hankkiudutte näin eroon? Pohjimmiltaan aika itsetuhoista käyttäytymistä...
Olen huomannut, että abortit, ehkäisy, vapaaehtoinen lapsettomuus on kovasti suosiossa ei-uskovaisissa piireissä. Uskovaisissa ja konservatiivisissa kodeissa kasvaa sitten Suomen uusi sukupolvi, kun juuri muita ei tunnu kasvatusvastuu kiinnostavan.
Äitini on sekä konservatiivinen että uskossa ja teki silti abortin. Teki neljä lasta, joista kolme omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä oli resurssit pitää heistä huolta ja ennen kaikkea toive hankkia lapsia. Äitini oli heille aidosti hyvä kasvattaja ja roolimalli. He saivat häneltä rakkautta, huomiota, neuvoa, huolenpitoa. Neljäs olin minä.
Synnyin sopivasti keskelle 90-luvun lamaa ei-toivottuna, ehkä jopa väkivallan tuloksena. Jos ilmaisin millään tavalla olevani olemassa, sain huudot tai lyömistä. Äitini piti huolen perustarpeistani (sikäli kun köyhyydessä oli mahdollista), tosin silloinkin hänen katseestaan huokui aina huonosti kätketty vihamielisyys, ikään kuin hän olisi aina miettinyt: "Siis hetkinen, mitä TUO tekee täällä?". Äitini ei jaksanut tai halunnut suojella minua väkivaltaiselta (konservatiivikristityltä) isältä kuten suojeli kolmea sisarustani. Tavallaan ymmärrän, että hänellä oli jo kolme lasta ja yksi lapsellinen narsisti elätettävänä, ja minä olin se korsi joka katkaisi kamelin selän. Mutta rakkauden puute tekee sairaaksi, joten ei varmaan yllätä, että olin jo teini-iässä moniongelmainen, itsetuhoinen ihmisraunio, jolle mikään määrä terapiaa ei enää riitä palauttamaan elämänhalua.
Sain teini-iässä vahingossa tietää, että meidän neljän lapsen lisäksi oli ollut lapsi numero nolla. Vanhempieni nuoruuden moka. Aikana, jolloin ei ollut resursseja eikä halua kasvattaa lasta. Äiti teki abortin kaikessa hiljaisuudessa. Isäni ei ole koskaan antanut sitä äidilleni anteeksi - siksi minäkin varmaan olen nyt olemassa. Hänen mielestään se oli murha. Mutta minusta se abortti oli rakkauden ja armon teko. Minä nimittäin tiedän tasan tarkkaan, miltä siitä lapsi numero nollasta tuntuisi tänä päivänä, jos se olisi olemassa: raadolta, joka ei vaan ole vielä lakannut hengittämästä.
Miten voit väittää, että nämä 3 sisarustasi elivät hyvää ja rakkaudentäyteistä elämää (lapsuutta) jos kerran isäsi oli tuollainen "narsisti"?. Isäsi ei koskaan antanut äidillesi anteeksi aborttia, mutta silti oli teille lapsille kamala? Ja miksi isäsi ei puuttunut äitisi käytökseen , jos äitisi kerran piti sinua huonosti? Ja jos kerran isäsi taas oli teille kaikille tasapuolisesti kamala, mitä rakkautta, huolenpitoa ja resursseja hoitaa niitä kolmea äidilläsi oli. Miten tuollaisessa kodissa kukaan voi voida hyvin? Ei mitenkään. Vähän parempia provo-tarinoita voisitte keksiä. Ei tuollaisia, jotka on niin ristiriitoja täynnä, että hukkuvat omaan mahdottomuuteensa.
Vaikka hyvin on av-yleisöön uponnut tämäkin ristiriitatarina, yläpeukuista päätellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Ystäväsi on itse tyypillinen kyllästynyt lapsiperheen vanhempi joka toivoo ja haluaa kaikille samaa paskaa kuin itselleen. Kenenkään ei pidä tehdä lasta jota ei halua.
Lapsiperhe-elämä on jatkuvaa huutoa ja väsymystä ja naisilla usein lopouelämän vaivat synnytyksistä jotka harmittavat ja vaivaavat.Itselleni muodostui kyllä kuva siitä, kuinka hän pitää elämäänsä jonain absoluuttisena ihanuutena jota kaikki ainakin salaa kadehtivat. Hän hyvin Perhe-ihminen. Tavallaan yksi syy miksi hänestä pidin, ajattelin että laillani hän on uskaltanut tehdä mitä halusi. Mutta totuus oli sitten toinen, ymmärrys omien haaveiden ajamasta elämästä ei ollut laajentunut siihen, että muutkin tekevät niin - ja erilaisella lopputuloskella.
Uskon että ap:n ystävä kyllä ymmärtää tämän, että ihmisillä on erilaisia preferenssejä mitä haluavat elämässä. Mäkin ymmärrän sen. Tässä on kyse siitä, että tämä apn abortti toi esiin kahden ystävän täysin erilaiset arvomaailmat.. ja kun aikuisia ollaan ihmisillä on yhä vähemmän aikaa ystäville niin silloin on paras valita ne ystävät kenen kanssa ystävyys parhaiten toimii ja siihen sisältyy sama arvomaailma. Ap voisi yrittää hyväksyä myös ystävänsä reaktion.. ei ystävän tarvitse hyväksyä kaikkea arvojensa vastaista. Joko ap ja hänen ystävänsä nyt molemmat hyväksytte että olette ystäviä joista molemmat kokee toisen toimivan omien arvojen vastaisesti.. tai sitten ette hyväksy ettekä jatka ystävinä. Aphan kokee ystävän toimineen apn arvojen vastaisesti kun ei tue häntä. Kaikessa ei tarvitse tukea.
Kuulostaa ihmiseltä, joka haluaa toisenkin samaan surkeaan loukkoon itsensä kanssa. Haukkuu kaikki kaverin miesehdokkaat, koska ei kestäisi katsoa kaveria onnellisessa parisuhteessa. Kadehtii lapsettoman ystävän elämän helppoutta ja koettaa saada tätä hankkimaan lapsia ja liian ison talolainan.
Miksi ihmeessä kertoa abortistaan ihmiselle, jolla on lapsia ja odottaa tukea? Eikö ap:lla ole velaystäviä?
Silloin kun ehkäisyn piti olla varma oli käytössä sekä pillerit että kondomi.
Jaksoin lukea ensimmäisen sivun ja sen jälkeen alkoi ärsyttää suunnattomasti. Kertokaa nyt, ettei oikeasti tässä ole 11 sivua ap:n arvomaailman tai ehkäisyn käsittelyn haukkumista. Ap kun kaipasi tukea siihen ikävään yllätykseen, että ystävä, joka on vuosikausia ymmärtänyt hänen valintansa, onkin valehdellut siitä eikä hyväksy ja ymmärrä valintaa vaan on kuvitellut, että ap valehtelee toiveistaan. Sillä ei kai ymmärääkseni ole mitään tekemistä ehkäisyn tai abortin kanssa, kun ystävä ei näitä asiota tuonut esille vaan paheksui nimenomaan ap:n valintaa olla lapseton.
Varmemmaksi vakuudeksi kerron, että minulla on lapsia, olen aborttivastainen enkä usko tuplaehkäsyn pettävän. Mutta tällä ei ole mitään merkitystä aiheen kanssa. On ihan sama, onko ap jättänyt koko ehkäisyn väliin ja luottanut vain luonnon valintaan. Se ei ollut tämän ketjun aihe. Aiheena oli ystävä, joka ei ole koskaan uskonut ap:n arvomaailmaan ja on ottanut nyt asiakseen haukkua ap:n siitä. Ap: lla on oikeus omiin arvoihinsa ja on törkeää, että ystävä alkaa häntä yllättäen siitä haukkua ja valittaa, vaikka on tämän arvomaailman tiennyt aina. Näennäissuvaitsevaisuus on pahinta mitä tiedän. Ollaan suvaitsevaisia muiden ajatuksille tasan niin kauan, kunnes ne jollakin tapaa tulevat liian lähelle.
Ap, todennäköisesti ystävä purkaa turhautumiaan sinuun eli oma elämä tuntuu liian vähältä tai siinä on jonkinlaisia vaikeuksia ja silloin on pakko saada jonkun muun elämä vaikuttamaan ongelmallisemmalta. Voit valita ihan itse, jaksatko yrittää parantaa tätä ihmissuhdetta keskusteluilla vai ei. Minä en jaksaisi. Myös minun arvomaailmaani haukutaan usein tällä palstalla ja ihan tosielämässäkin (olen saanut lapseni hoidoilla joten lapseni ovat ihania tasan niin kauan, kunnes tämä käy keskustelussa ilmi ja sen jälkeen he ovatkin luonnonoikkuja ja minun tyhjään elämääni väksin ja luonnottomasti väkerrettyjä tieteiskokeiluja). Minä en rupea ahdasmielisiä kasvattamaan vaan saavat ihan rauhassa haukkua minua ilman että ovat osa elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kertoa abortistaan ihmiselle, jolla on lapsia ja odottaa tukea? Eikö ap:lla ole velaystäviä?
Silloin kun ehkäisyn piti olla varma oli käytössä sekä pillerit että kondomi.
Ap kertoi toimenpiteestä johon hän joutuu, ja joka varmasti vähän huolettaakin. Eivätkös ystävät ole sitä varten?
Ei lapsia saa tappaa, ei edes kohdussa olevia. Oikeasti ap, älä tapa lastasi. Hän on Jumalalle yhtä arvokas kuin kaikki muutkin ja hänen oikeutensa elää on sama kuin muillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kertoa abortistaan ihmiselle, jolla on lapsia ja odottaa tukea? Eikö ap:lla ole velaystäviä?
Silloin kun ehkäisyn piti olla varma oli käytössä sekä pillerit että kondomi.Ap kertoi toimenpiteestä johon hän joutuu, ja joka varmasti vähän huolettaakin. Eivätkös ystävät ole sitä varten?
Menee vapaaehtoiseen toinmenpiteeseen, joka pelottaa? Ei huolehdi riittävästä ehkäisystä. Luulisi velaystäviä löytyvän jakamaan murheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kertoa abortistaan ihmiselle, jolla on lapsia ja odottaa tukea? Eikö ap:lla ole velaystäviä?
Silloin kun ehkäisyn piti olla varma oli käytössä sekä pillerit että kondomi.Ap kertoi toimenpiteestä johon hän joutuu, ja joka varmasti vähän huolettaakin. Eivätkös ystävät ole sitä varten?
Menee vapaaehtoiseen toinmenpiteeseen, joka pelottaa? Ei huolehdi riittävästä ehkäisystä. Luulisi velaystäviä löytyvän jakamaan murheet.
Isoin abortintekijöiden ryhmä on nuoret äidit. Eli ap meni juuri oikeaan paikkaan jakamaan murheita; holtittomasti ehkäisevien aborttitehtailijoiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kertoa abortistaan ihmiselle, jolla on lapsia ja odottaa tukea? Eikö ap:lla ole velaystäviä?
Silloin kun ehkäisyn piti olla varma oli käytössä sekä pillerit että kondomi.Ap kertoi toimenpiteestä johon hän joutuu, ja joka varmasti vähän huolettaakin. Eivätkös ystävät ole sitä varten?
Menee vapaaehtoiseen toinmenpiteeseen, joka pelottaa? Ei huolehdi riittävästä ehkäisystä. Luulisi velaystäviä löytyvän jakamaan murheet.
Sinä sekoitat abortin tekemisen jo johonkin antisemitismiin.
Täällä toinen jolla tuplaehkäisy petti! Ei oo mikään lääketieteellinen ihme todellakaan! Jos kumi hajoaa ja hormonaalinen ehkäisy ei juuri silloin toimi, niin näin käy.
Mulla ei toiminut jälkiehkäisy ja Naistenklinikan lääkäri naureskeli kun ihmettelin tätä. Sanoi, että toimii noin 50%.
E-pillereiden kanssa, kuten myös jälkiehkäisyn kanssa mm. yhtäaikaiset vatsavaivat voivat estää hormonaalisen ehkäisyn imeytymistä ja toimintaa.
Itselläni on suolistosairaus ja hei, kuinka moni ottaa jälkiehkäisyn krapulassa? Niin, silloinhan monesti ripuloidaan ja oksennellaan.
Tähän itse asiaan, typerä ystävä sulla, pistä vaihtoon.
Sairas ajatus että lapsi on hyvä tehdä itselle hoitajaksi ( ei ehkä ala siihen ) tai itselle kasvattajaksi. Kyllä lapsen saaminen kasvattaa, olen nykyään äiti, mutta ei se ole syy tehdä maailmaan toista ihmistä.
Bingo. Just näin! Sun ystäväsi ongelma on, että hän ei hahmota sua ja itseään kahtena eri ihmisenä, vaan sotkee omat toiveensa sinun toiveisiisi eikä tule toimeen sen tosiasian kanssa, että oikeasti toivot omalta elämältäsi jotain muuta kuin hän omaltaan. Että sulla voi olla eri kokemus kuin hänellä ja silti molempien kokemus on yhtä pätevä henkilölle itselleen. Hänellä oman näköinen elämänsä ja sinulla oman näköisesi. Kummankaan toiveet tai elämä eivät ole parempia tai vääränlaisia, vain erilaisia.