Lue keskustelun säännöt.
Ovatko ihmiset oikeasti alkaneet inhota lisääntymistä
10.01.2019 |
ja myös kammota lapsiperheitä, äitiyttä, vanhemmuutta? Onko suunta todella tämä, että vanha perheinstituutio kuvottaa?
Kommentit (353)
Nykyään vain wt ihmiset lisääntyvät. En tunne ketään akateemista tai menestynyttä ihmistä jolla olisi lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin pitkään sitä mieltä, että en halua lapsia tai perhettä. Nykyään elän lapsiperhearkea, eikä tämä ole oikeastaan yhtään hassumpaa. Ihan varmasti lasten hankinta on hankaloittanut työuraa, mutta ei tämä nykytilannekaan ole kovin paha.
Mun mielestä nykyään lapsista puhuttaessa keskitytään vain niihin huonoihin puoliin: yövalvomiset, puklailut, niskaan asti lennähtänyt maitokakka, rahaakin kuluu lasten tavaroiden hankkimiseen, jne. Kyllähän nuo kuuluvat pakettiin, mutta kyllä niissä lapsissa on paljon asioita, jotka tuottaa iloa. Kyllä mä olen ihan varmasti nauttinut enemmän siitä hetkestä, kun lapsi on ensimmäistä kertaa ajanut pyörällä ilman apupyöriä kuin viikon etelänreissusta. Se ylpeys, jonka siitä omasta lapsestaan voi kokea, kun näkee, että se oma lapsi oppii uutta ja voi hyvin. Ja on se oma lapsi myös opettanut paljon omasta itsestä, opettanut kärsivällisyyttä. Ja se ehdoton rakkaus mitä lapseltaan saa, ei ole maailmassa mitään sen parempaa! Onneksi tulin hankkineeksi lapsia!
Ohiksena, mutta omassa piirissäni missä on lähes kaikki yli 30v lapsettomia, ollaan jo pidempään ihmetelty, että KUKA MUKA jättää lapsen tekemättä jonkun vaipan tai puklailun vuoksi? Onko se kuitenkin ehkä niiden lapsia haluavien mutta hannailevien suurimpia huolia?
Kun meillä asia on kilpistynyt aika paljon abstraktimpeihin asioihin, kuten lasten kasvattamiseen, heidän tuleviin luonteisiinsa (moni ihminen ei tule aikuisena vanhempiensa kanssa toimeen, tai välit on lähinnä asialliset. Entäs jos saan ihmisen, jonka kanssa ei oikein tulla toimeen?) Kehitysvammat, maailman tulevaisuus, älylaitteet ja oman lapsuuden täysi erilaisuus nykylapsuuteen, työelämän epävakaus, koulukiusaaminen...
Olen kuitenkin hoitanut kakkaisia lapsia, koiratkin ripuloi seinille tasaisin väliajoin jne. Kenelle se erite on oikeasti niin iso ongelma? Aikuisista ihmisistä? Voi olla että on, en vaan tunne tällaisia itse.
Samaa mieltä. Oma lähipiiri ei lisäänny, ollaan 35+, suurin osa akateemisia. Syyt ovat todellakin syvemmillä leveleillä kuin kakka, pissa, oksennus, Suomi tai palkka. Haloo.
Jännä. Oma lähipiirini on akateemisia, 35-45v ja kaikilla on 2+ lasta. Niin sitä ihminen valitsee näköjään kaltaisiaan.
No ihan varmasti. Kyllä kaveripiiristä putoaa ne, jotka ovat kiinnostuneita puhumaan lapsista ja pienistä kengistä ja pikku pikku kätösistä kodinsisustuksineen. Kun ei lisääntyminen ja lapset kiinnosta, niin puhutaan enemmän asioista - kuten politiikasta, työstä ja taloudesta. En sano että kyseessä olisi parempi keskustelunaihe, mutta ei minulla ole mitään puhuttavaa lapsihaaveista. Kiinnostuksesta ehkä kerran tai kaksi voi asiaa käydä läpi, mutta käytäntö on sitten sama kuin hengailisi ihmisen kanssa, joka haaveilee vaikka ralliautoilusta. Ei se nyt pitkään kiinnosta. Kuten ei sitten lapsia haluavialla välttämättä sitten ole kiinnostusta meidän aiheisiimme.
Oliko tässä sinusta siis jotain yllättävää?
Luuletko oikeasti, että meidän kaveripiirissä lapsista puhuminen on jotenkin keskiössä? Toki lastenkin kuulumiset on osa keskustelua, mutta ihan pääosin jutellaan mekin mainitsemistasi asioista. Suurin osa ihmisistä ei hukkaa minuuttaan lasten myötä, vaikka näitäkin tottakai on.
Onko se sinusta yllättävää?
Luulen. Ja tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin pitkään sitä mieltä, että en halua lapsia tai perhettä. Nykyään elän lapsiperhearkea, eikä tämä ole oikeastaan yhtään hassumpaa. Ihan varmasti lasten hankinta on hankaloittanut työuraa, mutta ei tämä nykytilannekaan ole kovin paha.
Mun mielestä nykyään lapsista puhuttaessa keskitytään vain niihin huonoihin puoliin: yövalvomiset, puklailut, niskaan asti lennähtänyt maitokakka, rahaakin kuluu lasten tavaroiden hankkimiseen, jne. Kyllähän nuo kuuluvat pakettiin, mutta kyllä niissä lapsissa on paljon asioita, jotka tuottaa iloa. Kyllä mä olen ihan varmasti nauttinut enemmän siitä hetkestä, kun lapsi on ensimmäistä kertaa ajanut pyörällä ilman apupyöriä kuin viikon etelänreissusta. Se ylpeys, jonka siitä omasta lapsestaan voi kokea, kun näkee, että se oma lapsi oppii uutta ja voi hyvin. Ja on se oma lapsi myös opettanut paljon omasta itsestä, opettanut kärsivällisyyttä. Ja se ehdoton rakkaus mitä lapseltaan saa, ei ole maailmassa mitään sen parempaa! Onneksi tulin hankkineeksi lapsia!
Ohiksena, mutta omassa piirissäni missä on lähes kaikki yli 30v lapsettomia, ollaan jo pidempään ihmetelty, että KUKA MUKA jättää lapsen tekemättä jonkun vaipan tai puklailun vuoksi? Onko se kuitenkin ehkä niiden lapsia haluavien mutta hannailevien suurimpia huolia?
Kun meillä asia on kilpistynyt aika paljon abstraktimpeihin asioihin, kuten lasten kasvattamiseen, heidän tuleviin luonteisiinsa (moni ihminen ei tule aikuisena vanhempiensa kanssa toimeen, tai välit on lähinnä asialliset. Entäs jos saan ihmisen, jonka kanssa ei oikein tulla toimeen?) Kehitysvammat, maailman tulevaisuus, älylaitteet ja oman lapsuuden täysi erilaisuus nykylapsuuteen, työelämän epävakaus, koulukiusaaminen...
Olen kuitenkin hoitanut kakkaisia lapsia, koiratkin ripuloi seinille tasaisin väliajoin jne. Kenelle se erite on oikeasti niin iso ongelma? Aikuisista ihmisistä? Voi olla että on, en vaan tunne tällaisia itse.
Samaa mieltä. Oma lähipiiri ei lisäänny, ollaan 35+, suurin osa akateemisia. Syyt ovat todellakin syvemmillä leveleillä kuin kakka, pissa, oksennus, Suomi tai palkka. Haloo.
Jännä. Oma lähipiirini on akateemisia, 35-45v ja kaikilla on 2+ lasta. Niin sitä ihminen valitsee näköjään kaltaisiaan.
No ihan varmasti. Kyllä kaveripiiristä putoaa ne, jotka ovat kiinnostuneita puhumaan lapsista ja pienistä kengistä ja pikku pikku kätösistä kodinsisustuksineen. Kun ei lisääntyminen ja lapset kiinnosta, niin puhutaan enemmän asioista - kuten politiikasta, työstä ja taloudesta. En sano että kyseessä olisi parempi keskustelunaihe, mutta ei minulla ole mitään puhuttavaa lapsihaaveista. Kiinnostuksesta ehkä kerran tai kaksi voi asiaa käydä läpi, mutta käytäntö on sitten sama kuin hengailisi ihmisen kanssa, joka haaveilee vaikka ralliautoilusta. Ei se nyt pitkään kiinnosta. Kuten ei sitten lapsia haluavialla välttämättä sitten ole kiinnostusta meidän aiheisiimme.
Oliko tässä sinusta siis jotain yllättävää?
Luuletko oikeasti, että meidän kaveripiirissä lapsista puhuminen on jotenkin keskiössä? Toki lastenkin kuulumiset on osa keskustelua, mutta ihan pääosin jutellaan mekin mainitsemistasi asioista. Suurin osa ihmisistä ei hukkaa minuuttaan lasten myötä, vaikka näitäkin tottakai on.
Onko se sinusta yllättävää?
Joo, hassu ajatus. Lapset ovat yksi ulottuvuus lisää, eivätkä poista sitä että edelleen olen kiinnostunut esimerkiksi politiikasta, taiteesta, tietyistä harrastuksista, urheilusta, ja monesta monesta muusta. Ja osaan olla ystävä niille joilla on lapsia ja niille joilla ei. Valtaosalla ystävistäni ja työkavereistani on kyllä ainakin 1 lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään vain wt ihmiset lisääntyvät. En tunne ketään akateemista tai menestynyttä ihmistä jolla olisi lapsia.
Itse asiassa ylimmissä tuloluokissa on selvästi enemmän lapsia kuin keskituloisilla. Mutta elä toki harhoissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään vain wt ihmiset lisääntyvät. En tunne ketään akateemista tai menestynyttä ihmistä jolla olisi lapsia.
Itse asiassa ylimmissä tuloluokissa on selvästi enemmän lapsia kuin keskituloisilla. Mutta elä toki harhoissasi.
Tarkoittanet lestadiolaisia yrittäjäperheitä. Mitä luulet, miksi heitä ei lasketa normaaliväestöön mukaan?
Jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin pitkään sitä mieltä, että en halua lapsia tai perhettä. Nykyään elän lapsiperhearkea, eikä tämä ole oikeastaan yhtään hassumpaa. Ihan varmasti lasten hankinta on hankaloittanut työuraa, mutta ei tämä nykytilannekaan ole kovin paha.
Mun mielestä nykyään lapsista puhuttaessa keskitytään vain niihin huonoihin puoliin: yövalvomiset, puklailut, niskaan asti lennähtänyt maitokakka, rahaakin kuluu lasten tavaroiden hankkimiseen, jne. Kyllähän nuo kuuluvat pakettiin, mutta kyllä niissä lapsissa on paljon asioita, jotka tuottaa iloa. Kyllä mä olen ihan varmasti nauttinut enemmän siitä hetkestä, kun lapsi on ensimmäistä kertaa ajanut pyörällä ilman apupyöriä kuin viikon etelänreissusta. Se ylpeys, jonka siitä omasta lapsestaan voi kokea, kun näkee, että se oma lapsi oppii uutta ja voi hyvin. Ja on se oma lapsi myös opettanut paljon omasta itsestä, opettanut kärsivällisyyttä. Ja se ehdoton rakkaus mitä lapseltaan saa, ei ole maailmassa mitään sen parempaa! Onneksi tulin hankkineeksi lapsia!
Ohiksena, mutta omassa piirissäni missä on lähes kaikki yli 30v lapsettomia, ollaan jo pidempään ihmetelty, että KUKA MUKA jättää lapsen tekemättä jonkun vaipan tai puklailun vuoksi? Onko se kuitenkin ehkä niiden lapsia haluavien mutta hannailevien suurimpia huolia?
Kun meillä asia on kilpistynyt aika paljon abstraktimpeihin asioihin, kuten lasten kasvattamiseen, heidän tuleviin luonteisiinsa (moni ihminen ei tule aikuisena vanhempiensa kanssa toimeen, tai välit on lähinnä asialliset. Entäs jos saan ihmisen, jonka kanssa ei oikein tulla toimeen?) Kehitysvammat, maailman tulevaisuus, älylaitteet ja oman lapsuuden täysi erilaisuus nykylapsuuteen, työelämän epävakaus, koulukiusaaminen...
Olen kuitenkin hoitanut kakkaisia lapsia, koiratkin ripuloi seinille tasaisin väliajoin jne. Kenelle se erite on oikeasti niin iso ongelma? Aikuisista ihmisistä? Voi olla että on, en vaan tunne tällaisia itse.
Samaa mieltä. Oma lähipiiri ei lisäänny, ollaan 35+, suurin osa akateemisia. Syyt ovat todellakin syvemmillä leveleillä kuin kakka, pissa, oksennus, Suomi tai palkka. Haloo.
Jännä. Oma lähipiirini on akateemisia, 35-45v ja kaikilla on 2+ lasta. Niin sitä ihminen valitsee näköjään kaltaisiaan.
No ihan varmasti. Kyllä kaveripiiristä putoaa ne, jotka ovat kiinnostuneita puhumaan lapsista ja pienistä kengistä ja pikku pikku kätösistä kodinsisustuksineen. Kun ei lisääntyminen ja lapset kiinnosta, niin puhutaan enemmän asioista - kuten politiikasta, työstä ja taloudesta. En sano että kyseessä olisi parempi keskustelunaihe, mutta ei minulla ole mitään puhuttavaa lapsihaaveista. Kiinnostuksesta ehkä kerran tai kaksi voi asiaa käydä läpi, mutta käytäntö on sitten sama kuin hengailisi ihmisen kanssa, joka haaveilee vaikka ralliautoilusta. Ei se nyt pitkään kiinnosta. Kuten ei sitten lapsia haluavialla välttämättä sitten ole kiinnostusta meidän aiheisiimme.
Oliko tässä sinusta siis jotain yllättävää?
Luuletko oikeasti, että meidän kaveripiirissä lapsista puhuminen on jotenkin keskiössä? Toki lastenkin kuulumiset on osa keskustelua, mutta ihan pääosin jutellaan mekin mainitsemistasi asioista. Suurin osa ihmisistä ei hukkaa minuuttaan lasten myötä, vaikka näitäkin tottakai on.
Onko se sinusta yllättävää?
No huoh ei. Vaan että siinä herkässä haaveiluvaiheessa ja ensimmäisten kokemusten kertyessä herkemmin hakeutuu samanlaisten seuraan - en mä ainakaan kokisi oloani kauhean mukavaksi niin suuren muutoksen edessä jos yksikään ystävä tai tuttu ei olisi sellainen, kenen kanssa jakaa toiveita ja huolia. Sitä löytää uusia tuttuja, lämmitellee vanhoja jne. Miksi otette asian negatiivisesti? En minä ota vaikka itselläni ei lapsihaluja olekaan. Mutta onneksi sitten ne ystävät ja tutut, joilla on ollut, ovat löytäneet muutakin seuraa kuin minut.
Olen varmaan poikkeus kun rakastan lapsiani ja jopa raskaana oloa. Samoin mieheni osallistuu isänä ja rakastaa perhettään. Tosin päiväkodissa näyttäytyy aika paljonkin meidänlaisiamme vanhempia. Mutta ei tällainen elämä tietenkään kaikille sovi eikä tarvitsekaan. Palstalle tulee mölistyä ilman mitään itsekritiikkiä ja -sensuuria mitä vain ja palstaa tuubasuodattimetta lukemalla saa ihmisistä aika ahdasmielisen kuvan. Ei minuakaan ole vielä kukaan alkanut kadulla kivittää vaikka olen tullut äidiksi alle 45-vuotiaana (eli teininä?) :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään aikuisinakin henkisesti vielä vauvoja itse, niin eihän sellainen omia ala tekemään.
Joutuisi aikuistumaan ja kantamaan vastuuta, iik!
Ihmisen ei tarvitse tehdä lasta ollakseen aikuinen. Ja suurinta vastuuta on jättää lapset tekemättä kun ei kerran lapsia halua.
Aivan naurettava kommentti tuo edellisen kirjoittajan.
Lasten tekeminen on suurinta itsekkyyttä mitä ihminen voi osoittaa ei niiden tekemättä jättäminen.
Lapsia haluava on pahinta minäminäminä- ihnistyyppiä kun minä haluan!!!!Lapsia tehneet ihmiset on monesti katkeria omasta elämästään ja siksi haluavat että kaikki muutkin tekee lapsia jotta heillä on yhtä ikävää.
No en ihan usko että ovat katkeria. Lapset on rakkainta mitä voi ihmisellä olla, ja omalle lapselleen haluaisi kaikkea parasta, ja hyvät ja vakaat olosuhteet. Mahdotonta tässä maassa. Kukaan järkevä ei synnytä lasta kärsimään tänne.
Puhummeko nyt Suomesta, jossa ei ole sotaa, ei nälänhätää, ei luonnonkatastrofeja, on ilmainen koulutus, on julkinen terveydenhuolto ja hammashuolto (jotka lapsille suuremmin osin ilmaista), on erittäin hyvä äitiyshuolto sairaalasynnytyksineen, lapsella on oikeudet jne jne.
Alapeukuttajat voisivat nyt kertoa niistä maamme niin epävakaista oloista, joiden takia lapsia "ei kannata tehdä tänne kärsimään".
Itselle kun ei äkkiseltään tule mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään vain wt ihmiset lisääntyvät. En tunne ketään akateemista tai menestynyttä ihmistä jolla olisi lapsia.
Et vain taida tuntea kovin montaa menestynyttä ihmistä.... :'D
- eri - menestyvä ja akateemisesti koulutettu wt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään aikuisinakin henkisesti vielä vauvoja itse, niin eihän sellainen omia ala tekemään.
Joutuisi aikuistumaan ja kantamaan vastuuta, iik!
Ihmisen ei tarvitse tehdä lasta ollakseen aikuinen. Ja suurinta vastuuta on jättää lapset tekemättä kun ei kerran lapsia halua.
Aivan naurettava kommentti tuo edellisen kirjoittajan.
Lasten tekeminen on suurinta itsekkyyttä mitä ihminen voi osoittaa ei niiden tekemättä jättäminen.
Lapsia haluava on pahinta minäminäminä- ihnistyyppiä kun minä haluan!!!!Lapsia tehneet ihmiset on monesti katkeria omasta elämästään ja siksi haluavat että kaikki muutkin tekee lapsia jotta heillä on yhtä ikävää.
No en ihan usko että ovat katkeria. Lapset on rakkainta mitä voi ihmisellä olla, ja omalle lapselleen haluaisi kaikkea parasta, ja hyvät ja vakaat olosuhteet. Mahdotonta tässä maassa. Kukaan järkevä ei synnytä lasta kärsimään tänne.
Puhummeko nyt Suomesta, jossa ei ole sotaa, ei nälänhätää, ei luonnonkatastrofeja, on ilmainen koulutus, on julkinen terveydenhuolto ja hammashuolto (jotka lapsille suuremmin osin ilmaista), on erittäin hyvä äitiyshuolto sairaalasynnytyksineen, lapsella on oikeudet jne jne.
Alapeukuttajat voisivat nyt kertoa niistä maamme niin epävakaista oloista, joiden takia lapsia "ei kannata tehdä tänne kärsimään".
Itselle kun ei äkkiseltään tule mieleen.
Itse olen työtön, ja aktiivimalli + kaikki muutkin työmahdollisuudet pakottaa muuttamaan aika usein. Emmä jaksais tätä lapsi kainalossa, eikä lapsen tarvitse elää sellaista elämää.
Sukupolveni on ensimmäinen, joka on köyhempi kuin vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo ihan loogisestikin on suunta - ja myös järkevä suunta. Ihmisessä on enemmän potentiaalia, kun unohdetaan jatkuva sikiäminen. Tämän lisäksi meitä ei tarvits yhtään enempää. Perhe nyt on pelkkää romanttista - ja epäonnistunutta - vouhotusta, rakkaussuhde toiseen yksilöön ei tarvitse geenijatkumoa.
Joo toi perhetouhu on kyllä nykyään kummallista. Ei ole kauaa kun tyttöystävän kanssa juteltiin, että kaikki molempien kaverit on eronnu lastensa isästä ja kaikilla niillä lapsilla on puolfaija ja biologiset isät on itse puolfaijoja toisessa suhteessa. Kieltämättä huvittavaa, että mies siirtyy toiseen perheeseen leikkimään faijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään aikuisinakin henkisesti vielä vauvoja itse, niin eihän sellainen omia ala tekemään.
Joutuisi aikuistumaan ja kantamaan vastuuta, iik!
Ihmisen ei tarvitse tehdä lasta ollakseen aikuinen. Ja suurinta vastuuta on jättää lapset tekemättä kun ei kerran lapsia halua.
Aivan naurettava kommentti tuo edellisen kirjoittajan.
Lasten tekeminen on suurinta itsekkyyttä mitä ihminen voi osoittaa ei niiden tekemättä jättäminen.
Lapsia haluava on pahinta minäminäminä- ihnistyyppiä kun minä haluan!!!!Lapsia tehneet ihmiset on monesti katkeria omasta elämästään ja siksi haluavat että kaikki muutkin tekee lapsia jotta heillä on yhtä ikävää.
No en ihan usko että ovat katkeria. Lapset on rakkainta mitä voi ihmisellä olla, ja omalle lapselleen haluaisi kaikkea parasta, ja hyvät ja vakaat olosuhteet. Mahdotonta tässä maassa. Kukaan järkevä ei synnytä lasta kärsimään tänne.
Puhummeko nyt Suomesta, jossa ei ole sotaa, ei nälänhätää, ei luonnonkatastrofeja, on ilmainen koulutus, on julkinen terveydenhuolto ja hammashuolto (jotka lapsille suuremmin osin ilmaista), on erittäin hyvä äitiyshuolto sairaalasynnytyksineen, lapsella on oikeudet jne jne.
Alapeukuttajat voisivat nyt kertoa niistä maamme niin epävakaista oloista, joiden takia lapsia "ei kannata tehdä tänne kärsimään".
Itselle kun ei äkkiseltään tule mieleen.
Kyseisellä populistisella ilmauksella tarkoitetaan yleisimmin pätkätöitä ym., mikä on suurin syy alhaiseen syntyvyyteen. Kuten palstan wt jo tiesi, tästä syystä vähemmän koulutetut ja erityisesti pienituloiset ihmiset eivät ole yhtä lisääntymishaluisia kuin ennen (mikä on toki vastuullista ja järkevää).
Tämän takia on aivan pötyä puhua lisääntymisestä wt-touhuna vaikka palstan ekovela itse pitäisi lapsettomuuttaan kaikista palvottamimpana ekotekona ja sivistyksen mittarina, näkökulmia kun on monia.
Nimenomaan he, joilla on varaa, uskaltavat ja melko mukavasti lisääntyvätkin. Ja onhan se lapsenkin etu. Toki pieni osa väestöstä jää lapsettomiksi sillä vanhemmuus ei nappaa, mutta se ei selitä alhaista syntyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään aikuisinakin henkisesti vielä vauvoja itse, niin eihän sellainen omia ala tekemään.
Joutuisi aikuistumaan ja kantamaan vastuuta, iik!
Ihmisen ei tarvitse tehdä lasta ollakseen aikuinen. Ja suurinta vastuuta on jättää lapset tekemättä kun ei kerran lapsia halua.
Aivan naurettava kommentti tuo edellisen kirjoittajan.
Lasten tekeminen on suurinta itsekkyyttä mitä ihminen voi osoittaa ei niiden tekemättä jättäminen.
Lapsia haluava on pahinta minäminäminä- ihnistyyppiä kun minä haluan!!!!Lapsia tehneet ihmiset on monesti katkeria omasta elämästään ja siksi haluavat että kaikki muutkin tekee lapsia jotta heillä on yhtä ikävää.
No en ihan usko että ovat katkeria. Lapset on rakkainta mitä voi ihmisellä olla, ja omalle lapselleen haluaisi kaikkea parasta, ja hyvät ja vakaat olosuhteet. Mahdotonta tässä maassa. Kukaan järkevä ei synnytä lasta kärsimään tänne.
Puhummeko nyt Suomesta, jossa ei ole sotaa, ei nälänhätää, ei luonnonkatastrofeja, on ilmainen koulutus, on julkinen terveydenhuolto ja hammashuolto (jotka lapsille suuremmin osin ilmaista), on erittäin hyvä äitiyshuolto sairaalasynnytyksineen, lapsella on oikeudet jne jne.
Alapeukuttajat voisivat nyt kertoa niistä maamme niin epävakaista oloista, joiden takia lapsia "ei kannata tehdä tänne kärsimään".
Itselle kun ei äkkiseltään tule mieleen.
Kyseisellä populistisella ilmauksella tarkoitetaan yleisimmin pätkätöitä ym., mikä on suurin syy alhaiseen syntyvyyteen. Kuten palstan wt jo tiesi, tästä syystä vähemmän koulutetut ja erityisesti pienituloiset ihmiset eivät ole yhtä lisääntymishaluisia kuin ennen (mikä on toki vastuullista ja järkevää).
Tämän takia on aivan pötyä puhua lisääntymisestä wt-touhuna vaikka palstan ekovela itse pitäisi lapsettomuuttaan kaikista palvottamimpana ekotekona ja sivistyksen mittarina, näkökulmia kun on monia.
Nimenomaan he, joilla on varaa, uskaltavat ja melko mukavasti lisääntyvätkin. Ja onhan se lapsenkin etu. Toki pieni osa väestöstä jää lapsettomiksi sillä vanhemmuus ei nappaa, mutta se ei selitä alhaista syntyvyyttä.
Se kuka lisääntyy, ei ole kyllä koskaan ollut suoraan verrannollista siihen, kenen pitäisi lisääntyä. Valitettavasti se näkyy nykyään selvemmin kuin koskaan ennen lasten masennuksen, häiriökäyttäytymisen ja oppimistulosten heikennysten kautta.
Se että on vanhempi, ei tee ihmisestä yleisellä tasolla hyvää. Yksilön oma henkilökohtainen kompetenssi voi nousta, mutta jos se on valmiiksi matala niin ei se yleisellä tasolla auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin pitkään sitä mieltä, että en halua lapsia tai perhettä. Nykyään elän lapsiperhearkea, eikä tämä ole oikeastaan yhtään hassumpaa. Ihan varmasti lasten hankinta on hankaloittanut työuraa, mutta ei tämä nykytilannekaan ole kovin paha.
Mun mielestä nykyään lapsista puhuttaessa keskitytään vain niihin huonoihin puoliin: yövalvomiset, puklailut, niskaan asti lennähtänyt maitokakka, rahaakin kuluu lasten tavaroiden hankkimiseen, jne. Kyllähän nuo kuuluvat pakettiin, mutta kyllä niissä lapsissa on paljon asioita, jotka tuottaa iloa. Kyllä mä olen ihan varmasti nauttinut enemmän siitä hetkestä, kun lapsi on ensimmäistä kertaa ajanut pyörällä ilman apupyöriä kuin viikon etelänreissusta. Se ylpeys, jonka siitä omasta lapsestaan voi kokea, kun näkee, että se oma lapsi oppii uutta ja voi hyvin. Ja on se oma lapsi myös opettanut paljon omasta itsestä, opettanut kärsivällisyyttä. Ja se ehdoton rakkaus mitä lapseltaan saa, ei ole maailmassa mitään sen parempaa! Onneksi tulin hankkineeksi lapsia!
Ohiksena, mutta omassa piirissäni missä on lähes kaikki yli 30v lapsettomia, ollaan jo pidempään ihmetelty, että KUKA MUKA jättää lapsen tekemättä jonkun vaipan tai puklailun vuoksi? Onko se kuitenkin ehkä niiden lapsia haluavien mutta hannailevien suurimpia huolia?
Kun meillä asia on kilpistynyt aika paljon abstraktimpeihin asioihin, kuten lasten kasvattamiseen, heidän tuleviin luonteisiinsa (moni ihminen ei tule aikuisena vanhempiensa kanssa toimeen, tai välit on lähinnä asialliset. Entäs jos saan ihmisen, jonka kanssa ei oikein tulla toimeen?) Kehitysvammat, maailman tulevaisuus, älylaitteet ja oman lapsuuden täysi erilaisuus nykylapsuuteen, työelämän epävakaus, koulukiusaaminen...
Olen kuitenkin hoitanut kakkaisia lapsia, koiratkin ripuloi seinille tasaisin väliajoin jne. Kenelle se erite on oikeasti niin iso ongelma? Aikuisista ihmisistä? Voi olla että on, en vaan tunne tällaisia itse.
Samaa mieltä. Oma lähipiiri ei lisäänny, ollaan 35+, suurin osa akateemisia. Syyt ovat todellakin syvemmillä leveleillä kuin kakka, pissa, oksennus, Suomi tai palkka. Haloo.
Jännä. Oma lähipiirini on akateemisia, 35-45v ja kaikilla on 2+ lasta. Niin sitä ihminen valitsee näköjään kaltaisiaan.
No ihan varmasti. Kyllä kaveripiiristä putoaa ne, jotka ovat kiinnostuneita puhumaan lapsista ja pienistä kengistä ja pikku pikku kätösistä kodinsisustuksineen. Kun ei lisääntyminen ja lapset kiinnosta, niin puhutaan enemmän asioista - kuten politiikasta, työstä ja taloudesta. En sano että kyseessä olisi parempi keskustelunaihe, mutta ei minulla ole mitään puhuttavaa lapsihaaveista. Kiinnostuksesta ehkä kerran tai kaksi voi asiaa käydä läpi, mutta käytäntö on sitten sama kuin hengailisi ihmisen kanssa, joka haaveilee vaikka ralliautoilusta. Ei se nyt pitkään kiinnosta. Kuten ei sitten lapsia haluavialla välttämättä sitten ole kiinnostusta meidän aiheisiimme.
Oliko tässä sinusta siis jotain yllättävää?
Luuletko oikeasti, että meidän kaveripiirissä lapsista puhuminen on jotenkin keskiössä? Toki lastenkin kuulumiset on osa keskustelua, mutta ihan pääosin jutellaan mekin mainitsemistasi asioista. Suurin osa ihmisistä ei hukkaa minuuttaan lasten myötä, vaikka näitäkin tottakai on.
Onko se sinusta yllättävää?
No huoh ei. Vaan että siinä herkässä haaveiluvaiheessa ja ensimmäisten kokemusten kertyessä herkemmin hakeutuu samanlaisten seuraan - en mä ainakaan kokisi oloani kauhean mukavaksi niin suuren muutoksen edessä jos yksikään ystävä tai tuttu ei olisi sellainen, kenen kanssa jakaa toiveita ja huolia. Sitä löytää uusia tuttuja, lämmitellee vanhoja jne. Miksi otette asian negatiivisesti? En minä ota vaikka itselläni ei lapsihaluja olekaan. Mutta onneksi sitten ne ystävät ja tutut, joilla on ollut, ovat löytäneet muutakin seuraa kuin minut.
On tässä perheellistymisessä ilmeisesti jotain inhottavaa tai hävettävää, kun ollaan heti julistamassa että ei todellakaan olla mitään äitejä henkisesti tai haluta jakaa kokemuksia tai neuvoja toistemme kanssa!!!! Baarissa istutaan politiikkaa puhumassa ja yökkäillään pikkukengille ja pinnasängyille.
Itsellä kaveripiiri koostuu amkin ja yliopiston käyneistä ihmisistä. Muksuja alkaa pikkuhiljaa ilmestyä, mutta tässä ollaan jo hieman päälle 30.
Itse haluan uraa hyvään alkuun ennen lapsia. Onnistuin juuri parin vuoden määräaikaisten työsuhteiden jälkeen saamaan vakityön. Aikeissa myös olisi miehen kanssa ostaa ensin oma kämppä ja haluaisin rahaa hyvin säästöönkin. Sitten vasta näkisin, että olisi mahdollisesti lapsi tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään aikuisinakin henkisesti vielä vauvoja itse, niin eihän sellainen omia ala tekemään.
Joutuisi aikuistumaan ja kantamaan vastuuta, iik!
Ihmisen ei tarvitse tehdä lasta ollakseen aikuinen. Ja suurinta vastuuta on jättää lapset tekemättä kun ei kerran lapsia halua.
Aivan naurettava kommentti tuo edellisen kirjoittajan.
Lasten tekeminen on suurinta itsekkyyttä mitä ihminen voi osoittaa ei niiden tekemättä jättäminen.
Lapsia haluava on pahinta minäminäminä- ihnistyyppiä kun minä haluan!!!!Lapsia tehneet ihmiset on monesti katkeria omasta elämästään ja siksi haluavat että kaikki muutkin tekee lapsia jotta heillä on yhtä ikävää.
No en ihan usko että ovat katkeria. Lapset on rakkainta mitä voi ihmisellä olla, ja omalle lapselleen haluaisi kaikkea parasta, ja hyvät ja vakaat olosuhteet. Mahdotonta tässä maassa. Kukaan järkevä ei synnytä lasta kärsimään tänne.
Puhummeko nyt Suomesta, jossa ei ole sotaa, ei nälänhätää, ei luonnonkatastrofeja, on ilmainen koulutus, on julkinen terveydenhuolto ja hammashuolto (jotka lapsille suuremmin osin ilmaista), on erittäin hyvä äitiyshuolto sairaalasynnytyksineen, lapsella on oikeudet jne jne.
Alapeukuttajat voisivat nyt kertoa niistä maamme niin epävakaista oloista, joiden takia lapsia "ei kannata tehdä tänne kärsimään".
Itselle kun ei äkkiseltään tule mieleen.
Kyseisellä populistisella ilmauksella tarkoitetaan yleisimmin pätkätöitä ym., mikä on suurin syy alhaiseen syntyvyyteen. Kuten palstan wt jo tiesi, tästä syystä vähemmän koulutetut ja erityisesti pienituloiset ihmiset eivät ole yhtä lisääntymishaluisia kuin ennen (mikä on toki vastuullista ja järkevää).
Tämän takia on aivan pötyä puhua lisääntymisestä wt-touhuna vaikka palstan ekovela itse pitäisi lapsettomuuttaan kaikista palvottamimpana ekotekona ja sivistyksen mittarina, näkökulmia kun on monia.
Nimenomaan he, joilla on varaa, uskaltavat ja melko mukavasti lisääntyvätkin. Ja onhan se lapsenkin etu. Toki pieni osa väestöstä jää lapsettomiksi sillä vanhemmuus ei nappaa, mutta se ei selitä alhaista syntyvyyttä.
Olet sitten löytänyt suurimman syyn alhaiseen syntyvyyteen? Mielenkiintoista, kun tutkijatkaan eivät ole moiseen tulokseen päätyneet..
Syntyvyys laskee kauttaaltaan maailmassa niissä maissa, joissa on korkea tai nouseva elintaso. Joissain maissa luku on noin 1,3 lasta/nainen.
Ja itse asiassa syntyvyys laskee myös ns kehitysmaissa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä haluan lapsia eli olen eri mieltä :)
Haluan kaksi lasta ja lähipiirissä kaikki muutkin ikäiseni nuoret, niin naiset kuin miehetkin haluavat.N22
Hyvä, niin sitä pitää!
Kyllä. Elämää voi elää monella tavalla. Lapsista huolehtiminen heidän koko elämänsä ajan on todella rohkea ja vaativa valinta , kun lapsettomuudenkin voi valita. Itse valitsin kuitenkin lapset.
Some on korvannut ihmissuhteet ja seksin.
Luuletko oikeasti, että meidän kaveripiirissä lapsista puhuminen on jotenkin keskiössä? Toki lastenkin kuulumiset on osa keskustelua, mutta ihan pääosin jutellaan mekin mainitsemistasi asioista. Suurin osa ihmisistä ei hukkaa minuuttaan lasten myötä, vaikka näitäkin tottakai on.
Onko se sinusta yllättävää?