Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Monilla käy tämä. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, mutta toivottavasti kohtaat kaivattusi uudestaan ja saat tilaisuuden, johon tarttua!

Harmittaa kyllä. Monella käy näin. Toivottavasti kohtaan kaivattuni ja saan tilaisuuden tarttua.

Alkuperäinen viesti oli siis naiselta miehelle kun sitä moni tuntuu kysyvän. Kiitos tsempeistä. Ap.

Se oot sä taas.

Kuka mä oon?

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Riippuu vähän siitä, että kuka kysyy. Ja keneltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Monilla käy tämä. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, mutta toivottavasti kohtaat kaivattusi uudestaan ja saat tilaisuuden, johon tarttua!

Harmittaa kyllä. Monella käy näin. Toivottavasti kohtaan kaivattuni ja saan tilaisuuden tarttua.

Alkuperäinen viesti oli siis naiselta miehelle kun sitä moni tuntuu kysyvän. Kiitos tsempeistä. Ap.

Se oot sä taas.

Harmittaa kyllä. Se oon taas mä. Toivottavasti saan pian tarttua. Monelle käy näin.

Nyt on pakko kyl kysyä että miksi et ota tuohon mieheen yhteyttä? Sä oot luullakseni kirjoittanut jo niin monta viestiä tänne et sun elämä on ton asian takia jo ihan sekasin (tunnepuolella) joten kannattasko nyt selvittää toi homma ettei tost tuu jotain pakkomiellettä.

Kaiken kaikkiaan tämä on toinen viestini tänne. Eipä hirveästi tule täällä pyörittyä mutta ilmeisesti täällä on joku muukin vastaava. Oma juttuni on vielä kuitenkin melko tuore ja aion odottaa pahimman tunnemyrskyn laantuvan ennen kuin teen mitään. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Ootko sä se joka tavatessa korkeintaan nyökkää? Emme näe kovin usein. Tunnut tutulta, vaikken sinua edes tunne. Erikoinen olo tulee lähelläsi.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Olen. Ota yhteyttä niin tavataan mahdollisimman pian!

Kuka mä oon ja kuka sä oot? Nää on ikuisuuskymyksiä.

Kaikkea tätä pohdittiin jo antiikin aikaan Ateenassa ja Roomassa. Kannattaisi perehtyä vaikka pintapuolisesti kyseisiin aikalaisteksteihin, jos kuvittelee elävänsä yksin 'uniikkien' kysymystensä keskellä, joita kukaan toinen ei tunnu ymmärtävän.

You're not alone with your questions, you never were..,')

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Olisitpa se sinä A

Ketä A:ta tarkoitat? Vinkkaa nyt edes jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Ootko sä se joka tavatessa korkeintaan nyökkää? Emme näe kovin usein. Tunnut tutulta, vaikken sinua edes tunne. Erikoinen olo tulee lähelläsi.

Kaikkia tuttuja tervehdin kyllä ihan ääneen. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Tämän valmiimmaksi en voi tulla, vaikka vähän jännittääkin... Kyllä, olen valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Monilla käy tämä. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, mutta toivottavasti kohtaat kaivattusi uudestaan ja saat tilaisuuden, johon tarttua!

Harmittaa kyllä. Monella käy näin. Toivottavasti kohtaan kaivattuni ja saan tilaisuuden tarttua.

Alkuperäinen viesti oli siis naiselta miehelle kun sitä moni tuntuu kysyvän. Kiitos tsempeistä. Ap.

Tämä.

Tämä.

Hei! En tainnut muistaa kiittää antamastasi käsilaukusta...?

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Olen, olen, olen. Ota yhteyttä/ lähesty rohkeasti.

Menkääs nyt jonnet tarttumaan johonkin muuhun ketjuun kuin tähän. Ketään ei naurata tai edes ärsytä - ei siis hedelmällistä trollattavaa.

Jaahas, nukuin huonosti enkä muista

nähneeni unia. Päivä alkoi kuitenkin

ihan mukavasti. Jos luet näitä, niin

kylläpä hyvinkin. Jossain vaiheessa

alkoi kuitenkin tuntua siltä,

että jopa villisti polveilevat

keskustelut oli käyty jo joskus

aiemminkin. Tiedä häntä.

Siitä yhdestä voisi kuitenkin

kirjoittaa novellin. Siitä,

joka on meistä molemmista jees,

mutta jonka kanssa me ei jutella

koskaan kolmestaan. Siinä on

jotain samaa kuin minussa, vaikka

nainen onkin. Ja on siinä muutamia

todella kauniita yksityiskohtia.

Esimerkiksi kädet ja suu. Silmätkin.

Tuosta et kyllä voi pahastua.

Mut siis harmi, että sinä ja minä emme

juttele enemmän. Olisi kiva katsella

vapautuneesti myös sinua.

 

Minulla ja Mukavalla ei ollut tänään

erityisen mukavaa. Väsytti liiaksi ja!

Tavallaan ärsyttää, että Mukava

vaistoaa, että olen ollut yhä enemmän

tuolla jossain, sisälläni.

Ja unestakaan en voinut kertoa, kun

erehdyin jakamaan sen kaikelle

kansalle. Sorruin sit Hamletiksi.

Blaah. rysshin tällä menolla varmaan

kaikki ystävyyssuhteet. Ja sivumennen

sanottuna ihmettelen, miksi sinä

ja Mukava ette ole mitenkään

ihmeemmin tekemisissä.

Et muuten ole nähnyt minua koskaan

omana itsenäni. Se yksi suru ehti tulla

ennen kuin tutustuttiin. Eikä se

katoa ihan vielä. Mut haluaisitko edes

ihmistä, jolle tämä olisi helppoa?

(ja nyt takauman vuoro)

Jossain vaiheessa havahduin siihen,

että aistit olisi kenties kantsinut

pitää avoinna, mutta tiedä häntä.

Uupunut mieli kuvittelee jos mitä.

Pyörittelee esimerkiksi sitä, että

mitä se kello mahtoi ollakaan,

kun näin sinut ja liittyykö se

jotenkin siihen ja tähän.

Ja oliko tämänaamuinen reaktio

just siihen. Ja miten tykkäät

kirjoittaa, kun on kiire ja

olet väsynyt ja konettakaan ei ole.

Yksi näiden ketjujen raskas piirre

on, että ihmiset tykästyvät herkästi

toisten  käyttämiin tunnisteisiin,

symboleihin, omaperäisiin nomineihin,

välimerkkeihin jne. Olen varmaan itsekin

napannut joskus jotain, mutta vielä

enemmän olen luopunut.

Mut joo, vaikka mitä keksisit laittaa,

en jaksa uskoa, että se olet juuri

sinä. Miettii vaikka sitä tavaamista.

Sitä seurannut ilmiö ei liity välttämättä

meistä kumpaankaan, mutta siinä se

nyt kuitenkin on, ärsyttävänä.

Vai oliko se jo aiemmin? Mistäpä minä

muistan, kun ketjuissa on niin

rutosti viestejä ja ei aina jaksa.

One second, Estrella, one second.

+Öitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Monilla käy tämä. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, mutta toivottavasti kohtaat kaivattusi uudestaan ja saat tilaisuuden, johon tarttua!

Harmittaa kyllä. Monella käy näin. Toivottavasti kohtaan kaivattuni ja saan tilaisuuden tarttua.

Kaipaatko miestä vai naista?

Varattua miestä kaipaan, keski-ikäistä.

TÄMÄ!!

TÄMÄ!!

Tättärää! Tämä!

TÄMÄ!!

Tämä.

TÄMÄ!!

Tämä.

TÄMÄ!!

Tämä.

Surkuhupaisan alleviivaavaa tuo tämättely jonkun viestin perään. Onko kyseessä itse viestin laittaja joka haluaa korostaa omaa erinomaista kommenttiaan, ei tuota urpoilua voi muuten käsittää.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Näyttää siltä että nainen jota kaipaat ei käy täällä. Muuten olisitte jo ehkä tavanneet?

Oletko se joka kaipaa tummatukkaista, ruskeasilmäistä naista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin todella nainen tavata sinut rauhassa kahdestaan. Oletko valmis siihen?

Olen, olen, olen. Ota yhteyttä/ lähesty rohkeasti.

Kerro vielä, olenko ehdottanut sinulle keskustelua tai tapaamista ja jos olen, niin mitä vastasit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaahas, nukuin huonosti enkä muista

nähneeni unia. Päivä alkoi kuitenkin

ihan mukavasti. Jos luet näitä, niin

kylläpä hyvinkin. Jossain vaiheessa

alkoi kuitenkin tuntua siltä,

että jopa villisti polveilevat

keskustelut oli käyty jo joskus

aiemminkin. Tiedä häntä.

Siitä yhdestä voisi kuitenkin

kirjoittaa novellin. Siitä,

joka on meistä molemmista jees,

mutta jonka kanssa me ei jutella

koskaan kolmestaan. Siinä on

jotain samaa kuin minussa, vaikka

nainen onkin. Ja on siinä muutamia

todella kauniita yksityiskohtia.

Esimerkiksi kädet ja suu. Silmätkin.

Tuosta et kyllä voi pahastua.

Mut siis harmi, että sinä ja minä emme

juttele enemmän. Olisi kiva katsella

vapautuneesti myös sinua.

 

Minulla ja Mukavalla ei ollut tänään

erityisen mukavaa. Väsytti liiaksi ja!

Tavallaan ärsyttää, että Mukava

vaistoaa, että olen ollut yhä enemmän

tuolla jossain, sisälläni.

Ja unestakaan en voinut kertoa, kun

erehdyin jakamaan sen kaikelle

kansalle. Sorruin sit Hamletiksi.

Blaah. rysshin tällä menolla varmaan

kaikki ystävyyssuhteet. Ja sivumennen

sanottuna ihmettelen, miksi sinä

ja Mukava ette ole mitenkään

ihmeemmin tekemisissä.

Et muuten ole nähnyt minua koskaan

omana itsenäni. Se yksi suru ehti tulla

ennen kuin tutustuttiin. Eikä se

katoa ihan vielä. Mut haluaisitko edes

ihmistä, jolle tämä olisi helppoa?

(ja nyt takauman vuoro)

Jossain vaiheessa havahduin siihen,

että aistit olisi kenties kantsinut

pitää avoinna, mutta tiedä häntä.

Uupunut mieli kuvittelee jos mitä.

Pyörittelee esimerkiksi sitä, että

mitä se kello mahtoi ollakaan,

kun näin sinut ja liittyykö se

jotenkin siihen ja tähän.

Ja oliko tämänaamuinen reaktio

just siihen. Ja miten tykkäät

kirjoittaa, kun on kiire ja

olet väsynyt ja konettakaan ei ole.

Yksi näiden ketjujen raskas piirre

on, että ihmiset tykästyvät herkästi

toisten  käyttämiin tunnisteisiin,

symboleihin, omaperäisiin nomineihin,

välimerkkeihin jne. Olen varmaan itsekin

napannut joskus jotain, mutta vielä

enemmän olen luopunut.

Mut joo, vaikka mitä keksisit laittaa,

en jaksa uskoa, että se olet juuri

sinä. Miettii vaikka sitä tavaamista.

Sitä seurannut ilmiö ei liity välttämättä

meistä kumpaankaan, mutta siinä se

nyt kuitenkin on, ärsyttävänä.

Vai oliko se jo aiemmin? Mistäpä minä

muistan, kun ketjuissa on niin

rutosti viestejä ja ei aina jaksa.

One second, Estrella, one second.

+Öitä.

Tekstisi on jotenkin niin sekavaa aivopieruilua täynnään ettei tuosta tekstistäsi ota parahin apteekkarikaan tolkkua.

Ihan asiallinen viesti se oli, juuri sellainen joka ei aukea kovin hyvin sivullisille vaan jättää asioita avoimiksi. Paljon fiksumpaa luettavaa kuin sinun viestisi, hyvä "apteekkari". Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunsin liian voimakkaasti sua kohtaan. Säikähdin ja peräännyin. Eihän me oikein edes tunneta. Yritin väkisin työntää sut pois mielestäni. Aavistin että säkin oisit tuntenut ehkä jotain, mutta en siltikään tehnyt mitään. En halunnut mokata, mutta mokasin silti. Se oli moka, etten tehnyt mitään. Lähtökohtaisesti en usko, että olet täällä, mutta tämä on ainoa mitä minulla on. Jos luet tätä, lupaan etten enää peräänny jos vielä kohdataan.

Monilla käy tämä. Jälkeenpäin tietysti harmittaa, mutta toivottavasti kohtaat kaivattusi uudestaan ja saat tilaisuuden, johon tarttua!

Harmittaa kyllä. Monella käy näin. Toivottavasti kohtaan kaivattuni ja saan tilaisuuden tarttua.

Kaipaatko miestä vai naista?

Varattua miestä kaipaan, keski-ikäistä.

TÄMÄ!!

TÄMÄ!!

Tättärää! Tämä!

TÄMÄ!!

Tämä.

TÄMÄ!!

Tämä.

TÄMÄ!!

Tämä.

Surkuhupaisan alleviivaavaa tuo tämättely jonkun viestin perään. Onko kyseessä itse viestin laittaja joka haluaa korostaa omaa erinomaista kommenttiaan, ei tuota urpoilua voi muuten käsittää.

Ei täältä trollit kesken lopu. Tai sitten se on joku johon viesti kolahti ja on nyt ihan innoissaan. Hehe. Semmoista tuuria olekaan.

Lääkäri määräsi mulle vähän sua tähän rintakipuun. Nautitaan aamuin, illoin ja öisin (ja miksei päivisinkin).