Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun sullon synttärit käynnissä

Mä tuun sinne ympärikännissä

Ja mä huudan

Koska sä eroot

Koska sä eroooo-oot.

Tänään taas tällä mielellä. Ei jaksais.

Turhaa. Niin turhaa. Ei se eroo, koskaan.

Sitähän sä et tiedä. Tilastotkin on eri mieltä.

Tilastollisesti alle puolet avioliitoista päättyy eroon, noin 39%.

Eli ei ”yli puolet” tms., kuten moni virheellisesti hokee.

Sitäpaitsi toiset, kolmannet jne. avioliitot päätyy todennäköisemmin eroon, kuin ensimmäiset...

Totta, juuri noin se menee. Plus, tilastoista puheen ollen, lähes kaikissa eroissa hakijana on nainen. Eli kyllä se vaan on tilastollinenkin fakta, että miehet ei eroa ellei vaimo siihen pakota.

Kuka sanoi, että aloituksessa puhuttiin miehestä?

Aika paljon oletuksia liikkeellä tänään...

No kun noin päin ne kuviot vaan menee, lähes aina. Ja lisäksi en usko tällä saitilla kovin monta miestä pyörivän. Kyllä me tyttöporukalla taidetaan olla täällä näitä kysymyksiä pohtimassa :)

Ps. Juu tiedän, Hopeakettu ja Ääntiömies, te olette täällä. En väheksy miehuuttanne, mutta uskoisin teidän olevan tällä kaipausketjussa marginaalitapauksia. Ihana kuitenkin kun olette, tykkään teistä kummastakin <3

Ok. Minun speksini asiaan:

- olen mies ja kaipaan naista.

- olen vapaa.

- nainen on varattu.

- kukaan kuviossa ei ole avioliitossa kenenkään kanssa.

- kukaan kuviossa ei ole avoliitossa kenenkään kanssa.

- kukaan kuviossa ei asu kenenkään kanssa.

- kukaan kuviossa ei ole kenenkään minkäänlainen vaimo.

- nainen on seurustellut ja eronnut ennenkin, joten hän siis voi erota ”koskaan”.

- minä olen seurustellut ja eronnut ennenkin, joten voisin erota ”koskaan” (jos olisin nyt siis parisuhteessa).

Ja loppuhuipennuksena: alkuun lainaamani biisi on miehen esittämä. Naiselle. Miten niin nämä ei voisi mennä näin päin?

Melkoista rivienvälitulkintaa mielestäni! Mutta ei se mitään. Jatkakaa vaan.

Toi biisi jää soimaan päähän.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä sanonko mistä ihastua kunnolla. On ihan liian varovainen liikkeissään, epävarma omasta riittävyydestä, ja toisen tunteista. Aikaa kuluu ja asiat monimutkistuvat entisestään. Sitten vielä huomaa torjuvansa kaikki muut kun on "uskollinen" jollekin joka ei välttämättä edes pidä sinusta ihmisenä. Elättelee silti toiveita, ja yrittää kehittää elämäänsä niin että joskus voisi kelvata. Aikamoinen kokemus ollut huomata haaveilevansa tiiviistä parisuhteesta jota on lähinnä tähän asti elämäänsä aina kammoksunut, ja vielä ihmiseen jolla on sellaisia luonteenpiirteitä jotka normaalisti ehkä jopa vähän ärsyttävät muissa ihmisissä, mutta tässä yhdessä ne ovat "söpöjä" asioita jotka tekevät hänestä äärimmäisen kiinnostavan, ja sopivan epätäydellisen ollakseen mitään mielikuvituksen tuotetta.

Ihan kauheeta. Sit kun viel tarinoilla ei välttämättä ole onnellista loppua ja se romahtaminen niistä upeista rakentamistaan pilvilinnoista. Sangen kauheeta jos saan sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö kun ei kiinnosta enää leikkiminen yhtään, siinä syy miksen tee enää mitään.:)

Voit leikkiä niiden muiden kanssa, mutta veikkaan, että pikkuhiljaa yksi toisensa perään vetäytyy lopullisesti pois, kun ei vaan riitä mielenkiinto toistaa samaa kaavaa vuodesta toiseen.

Tosin löydät varmasti uusia tilalle, jotka taas kyllästyy hiljalleen ja tajuaa homman onttouden, mutta löytyy taas uusia jne.

Ei ole sun murhe.

Onneks.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Miten laitetaan asia etenemään? :) mitä tuumaat?

Huomenta! Just heräsin. Pitää viritellä aivot tähän päivään ja hetkeen, miten haluat asian laitettavan etenemään?

Otat muhun yhteyttä. Mulle voi laittaa viestiä milloin vain. Ei oo pelkoa, että joutuisi vääriin käsiin. Soitella voi, jos etukäteen sovitaan... Mutta tosiaan viestillä olisi hyvä alottaa :) Mukavaa päivää sulle! <3

Tämä viesti heitti suuren ja painavan kiven vatsanpohjaan kivasta toivotuksesta huolimatta. Yritän jättää huomiotta, mutten taida pystyä. Kenelle? Jos olisi minulle, mitä haluaisit minusta?

Sivusta vastaan viimeiselle (jos olisit hänmies), että minullekin kiitos ensisijaisesti niin kuin edellinen kirjoitti. Mutta saat kyllä soittaa suoraankin, kunhan et soita yöllä. Wa-viesti ei haittaa yölläkään. Sähköposti ja fb ihan milloin vain. ;) Enkä minä mitään halua, tai korjaan, että en odota mitään, haluamisista ei kannata nyt edes puhua, mutta toivoisin nyt etupäässä vaikka ystävyyttä. Sellaista aikuista ja avointa, lämmintä ystävyyttä. Tulevasta en tiedä, ei kai kukaan tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun sullon synttärit käynnissä

Mä tuun sinne ympärikännissä

Ja mä huudan

Koska sä eroot

Koska sä eroooo-oot.

Tänään taas tällä mielellä. Ei jaksais.

Lupaatko tehdä tuon? 😂

Vierailija kirjoitti:

Se oli sun syy. Mitäs olit niin seksikäs.

Sää et ole edes nähnyt, miten seksikäs osaan olla.🔥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Miten laitetaan asia etenemään? :) mitä tuumaat?

Huomenta! Just heräsin. Pitää viritellä aivot tähän päivään ja hetkeen, miten haluat asian laitettavan etenemään?

Otat muhun yhteyttä. Mulle voi laittaa viestiä milloin vain. Ei oo pelkoa, että joutuisi vääriin käsiin. Soitella voi, jos etukäteen sovitaan... Mutta tosiaan viestillä olisi hyvä alottaa :) Mukavaa päivää sulle! <3

Tämä viesti heitti suuren ja painavan kiven vatsanpohjaan kivasta toivotuksesta huolimatta. Yritän jättää huomiotta, mutten taida pystyä. Kenelle? Jos olisi minulle, mitä haluaisit minusta?

Sivusta vastaan viimeiselle (jos olisit hänmies), että minullekin kiitos ensisijaisesti niin kuin edellinen kirjoitti. Mutta saat kyllä soittaa suoraankin, kunhan et soita yöllä. Wa-viesti ei haittaa yölläkään. Sähköposti ja fb ihan milloin vain. ;) Enkä minä mitään halua, tai korjaan, että en odota mitään, haluamisista ei kannata nyt edes puhua, mutta toivoisin nyt etupäässä vaikka ystävyyttä. Sellaista aikuista ja avointa, lämmintä ystävyyttä. Tulevasta en tiedä, ei kai kukaan tiedä.

Tälle viimeiselle sivusta vastaajalle kysymys. Millainen tämä hänmies on? En kai minä kuitenkaan, vaikka niin toivonkin?

Vierailija kirjoitti:

Tasapainottelen jatkuvasti kahden ääripään välillä: Tajuan, ettet piittaa musta paskaakaan ja romahdan, ja päätän unohtaa sut. Seuraavana päivänä rauha palaa sisälleni ja olen taas varma, että välillämme on kuitenkin jotain ihmeellistä, enkä pystykään sulkemaan sua mielestäni, saati sydämestäni.

Se vaikuttaa myös mun oikeaan elämään ja tuo vaihtelu heijastuu siihenkin. Voitaisiinpa olla ystäviä, niin ehkä se rauhoittaisi tilanteen. Tiedä vaikka vähän "kyllästyisin" sinuun ja sun ajattelemiseen. Mutta jotain merkkiä pitäisi saada siitä, että haluat olla tekemisissä. En tuppaudu elämääsi väkisin.

Tunnen aikalailla samoin. Mun tapauksessa se ystävystyminen on vaan mahdottomuus. Niin monta palloa olen heittänyt eikä toinen tunnu tarttuvan mihinkään. Eikä heitä itse palloja. Joskus hän on vähän yrittänyt jutella, mutta hyvin pienimuotoiseksi se on jäänyt. Oon kans varma että ystävystyminen auttaisi. Ihastuessa sitä ihastuu kuitenkin aina osin luomaansa mielikuvaan ja tutustumalla huomaisi ettei toinen olekaan niin ihana. Takuulla ystävyyden arvoinen kuitenkin, on meillä ollut sen verran hyvää kemiaa. Hän taitaa kuitenkin ajatella ettei ystävystyminen ole hyvä idea.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä sanonko mistä ihastua kunnolla. On ihan liian varovainen liikkeissään, epävarma omasta riittävyydestä, ja toisen tunteista. Aikaa kuluu ja asiat monimutkistuvat entisestään. Sitten vielä huomaa torjuvansa kaikki muut kun on "uskollinen" jollekin joka ei välttämättä edes pidä sinusta ihmisenä. Elättelee silti toiveita, ja yrittää kehittää elämäänsä niin että joskus voisi kelvata. Aikamoinen kokemus ollut huomata haaveilevansa tiiviistä parisuhteesta jota on lähinnä tähän asti elämäänsä aina kammoksunut, ja vielä ihmiseen jolla on sellaisia luonteenpiirteitä jotka normaalisti ehkä jopa vähän ärsyttävät muissa ihmisissä, mutta tässä yhdessä ne ovat "söpöjä" asioita jotka tekevät hänestä äärimmäisen kiinnostavan, ja sopivan epätäydellisen ollakseen mitään mielikuvituksen tuotetta.

Juuri näin. Tämä on kuluttavaa ja rasittavaa ja silti ihanaa.

Toinen mielessä lähes koko ajan ja muu elämäkin kärsii siinä sivussa.

Tekisi niin mieli kertoa kaikista asioista juuri hänelle, mutta silti taustalla kytee pelko, että entä jos se ei vastaa jos laitan viestiä... Vaikka livenä välit on erittäin hyvät ja avoimet.

Tasaisin väliajoin päätän unohtaa tuon ihmisen, mutta se päätös menee romukoppaan aina kun sen hymyn näkee ❤️. Omat omituisuutensa hänelläkin, mutta juuri se tekee hänestä hänet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta! Miten laitetaan asia etenemään? :) mitä tuumaat?

Huomenta! Just heräsin. Pitää viritellä aivot tähän päivään ja hetkeen, miten haluat asian laitettavan etenemään?

Otat muhun yhteyttä. Mulle voi laittaa viestiä milloin vain. Ei oo pelkoa, että joutuisi vääriin käsiin. Soitella voi, jos etukäteen sovitaan... Mutta tosiaan viestillä olisi hyvä alottaa :) Mukavaa päivää sulle! <3

Tämä viesti heitti suuren ja painavan kiven vatsanpohjaan kivasta toivotuksesta huolimatta. Yritän jättää huomiotta, mutten taida pystyä. Kenelle? Jos olisi minulle, mitä haluaisit minusta?

Sivusta vastaan viimeiselle (jos olisit hänmies), että minullekin kiitos ensisijaisesti niin kuin edellinen kirjoitti. Mutta saat kyllä soittaa suoraankin, kunhan et soita yöllä. Wa-viesti ei haittaa yölläkään. Sähköposti ja fb ihan milloin vain. ;) Enkä minä mitään halua, tai korjaan, että en odota mitään, haluamisista ei kannata nyt edes puhua, mutta toivoisin nyt etupäässä vaikka ystävyyttä. Sellaista aikuista ja avointa, lämmintä ystävyyttä. Tulevasta en tiedä, ei kai kukaan tiedä.

Tälle viimeiselle sivusta vastaajalle kysymys. Millainen tämä hänmies on? En kai minä kuitenkaan, vaikka niin toivonkin?

Riippuu kuka olet. Ehkäpä sinä, jos kerran toivot niin. Ei muistuta Speedyä yhtään, jos niin luulit. Ja olenko minäkään minä?

puss & kram

Rakastatko mua oikeasti, vai oliko se vitsi? Mä ainakin tarkoitin sitä, vaikka sanoinkin sen nurinkurisesti... en ole varma ymmärsitkö mun vihjeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli sun syy. Mitäs olit niin seksikäs.

Sää et ole edes nähnyt, miten seksikäs osaan olla.🔥

Aiotko joskus vielä näyttää?

Olen "nähnyt" jotain ja sen perusteella osannut kuvitella aika paljon... (sivusta)

Vierailija kirjoitti:

Rakastatko mua oikeasti, vai oliko se vitsi? Mä ainakin tarkoitin sitä, vaikka sanoinkin sen nurinkurisesti... en ole varma ymmärsitkö mun vihjeen.

Kuka missä milloin miten? Sanoiko hän jotenkin suoraan vai kiertoteitse? Jaa, ei tää kyllä mulle ollut, kun hän ei ole sanonut millään tavalla ja minäkin lähinnä arvoituksin, eikä hän varmaan ole sitä edes huomannut. Pöh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli sun syy. Mitäs olit niin seksikäs.

Sää et ole edes nähnyt, miten seksikäs osaan olla.🔥

Aiotko joskus vielä näyttää?

Olen "nähnyt" jotain ja sen perusteella osannut kuvitella aika paljon... (sivusta)

Kerro ihmeessä lisää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli sun syy. Mitäs olit niin seksikäs.

Sää et ole edes nähnyt, miten seksikäs osaan olla.🔥

Aiotko joskus vielä näyttää?

Olen "nähnyt" jotain ja sen perusteella osannut kuvitella aika paljon... (sivusta)

Voi mielelläni sen sulle näyttäisin. Mimmoset kuvitelmat sulla mahtaisi sitten olla?🔥

Ikävä taas, loppuisipa jo! Viikonloput alkavat sentään muuten taas maistua, oli raskasta, kun vielä kaipasin sua koko ajan ja aina oli sitten myös työt mielessä. Usean asteen stressiä...

Tuntuu mies, että jotain meidän väliltämme on kuollut. Onko se jännite poissa? Oliko meillä jotain? Loppuiko se? Mihin se katosi?

Sä puhut liikaa.

Sen kyllä tietää, miten vastaat,

jos vastaat. Se on just sitä,

kun kerrot jotain ja tähtöset

(tää ei muuten ole sulle, yksi)

tuikkivat paremman puutteessa

vaikka harmajalle.

Okei, tajunnasta virtasi sitä

ja tätä ja tämä taas kiinnosti

niitä ja näitä. Mitäpä se kertoo

siitä, mitä ihmiset kaipaavat.

Ja terveisiä vaan kaikille

veitikoille. Mut työt hoituivat

ilmeisesti kunnialla,

tavataan se vaikka k-u-u.

Tuo on muutakin. Jotain

katosi, kun muutin jostain

johonkin, joskus.

Avaimet eivät katoa, kops.

Kerran tosin oli pajupuskassa

purkki ja siinä avaimia joka

sormelle ja kavereille ja

sullekin olisi ollut, mutta

ethän sinä ollut.

(söin tossa äsken pullan, en juonut)

Sukuani on valunut ikuisuus sitten

Norjaankin, mutta tää ei ole sulle,

yksi. Kiva joka tapauksessa,

että substantiivit päätyvät

uusiokäyttöön. Sekoittaa tosin

pakkaa. Mut oli muuten sekin aika,

kun ihan aviiseissa sadateltiin sitä,

että tuntureiltamamme oli likipitäen

näköyhteys pohjoisen aaltoihin.

Ja muutamat pohtivat innolla,

ostaako nuo pienet maakaistaleet

– kun helpoin keino eli aseellinen  

yhteenotto olisi kuitenkin ollut

heikomman sortamista. No ei ostettu

eikä kaapattu. +Josifhan ne olisi

vienyt anyway. Kylläpä tuppaakin

kaikenlaista ja miksi ihmeessä.

No jos kerran.

Mitähän mieltä olet siitä,

mitä teit tänään? Uteliaana

ja hieman säikähtäneenä olet kyllä

lystikäs näky, mutta kun jotain

ihan ihan outoa tapahtuu...

olet, eh, persoonallinen.

+suloinen siili.

No, aika paljon taisi jäädä taas

varjoihin. Sillä jotenkin tuntuu,

että et sinä kysele. Et näissä

asioissa.

Menen.

En vielä.

Mikä se muuten on,

joka kulkee yhä useammin

tavallisen huonevalon seassa?

Ja kun nämäkin aivot ovat kummat,

tää johtaa lopulta siihen,

että Brett Sussexista (kaiketi, ehkä) kysyy:

Have you ever been this low?