Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII
Kommentit (6113)
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan liian vanha sinulle?
Et, sä oot just sopiva mulle :)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään jaksat vielä minua kaivata?
Huomiseen, ens viikkoon, kesään saakka, vuoden kaks....en tiedä, riippuu mitä elämä tuo eteen.
Tunteet ja rakkaus ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Kaipaus yhtenä osana niitä ja myös nettikaipailu.
Enää en vaan jaksa lukea kuin parin viimeisen tunnin viestit päivittäin. Taitaa mielenkiinto loppua.
Uskoni rakkauteen kuitenkin säilyy vaan ikuiseen sellaiseen en usko tai yhteen ainoaan oikeaan. Jotkut onnistuvat loppuun asti yhdessä jopa onnellisina ja täynnä rakkautta, mutta molempien puoliskojen täytyy silloin ruokkia rakkautta tasaisin väliajoin myös huonojen aikojen keskellä. Tilanne-ja tunnetajua täytyy olla sekä voimakas tahtotila.
Joskus vaan on aika luopua ja annettava tilaa seuraavalle oikealle, sille joka on oikeampi juuri nyt tai ehkä myöhemmin päivänä jota ei etukäteen voi ennustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö nainen, kuinka pitkään olen kaivannut sinua?
En. Kerro!
Melkein kymmenen vuotta.
Suunnilleen sama aika, minkä minäkin olen kaivannut sinua ihana mies.
Oletko sä mitenkään ilmaissut kaipuutasi?
Olen, mutta siitä on jo aikaa.
Ilmaisitko niin selvästi että siitä pitäisi tajuta? Mäkin yritin jotenkin ilmaista asiaa, mutta en tiedä menikö viesti koskaan perille. Mutta siitäkin on jo aikaa.... Tunne vaan ei ole suostunut kuolemaan, vaikka niin olisi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilisitpä mulle vielä yhtä iloisesti kuin hymyilit vajaa vuosi sitten. Yrittäisitpä vielä joskus jutella kuten vähän yritit silloin.
Kenelle?
Se taisi olla maaliskuu, kun hän hymyili tosi iloisesti. Ei oltu nähty pitkään aikaan.
Hyvää yötä. Rakastan sinua ja kaipaan lähellesi. Kauniita unia, nuku hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilisitpä mulle vielä yhtä iloisesti kuin hymyilit vajaa vuosi sitten. Yrittäisitpä vielä joskus jutella kuten vähän yritit silloin.
Kenelle?
Se taisi olla maaliskuu, kun hän hymyili tosi iloisesti. Ei oltu nähty pitkään aikaan.
Kerro jotain hänestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilisitpä mulle vielä yhtä iloisesti kuin hymyilit vajaa vuosi sitten. Yrittäisitpä vielä joskus jutella kuten vähän yritit silloin.
Kenelle?
Se taisi olla maaliskuu, kun hän hymyili tosi iloisesti. Ei oltu nähty pitkään aikaan.
Kerro jotain hänestä
Hän on hyvin vaikeasti tulkittava.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä. Tule syliini. Tahdon koskettaa sinua, koska sinä kosketat minua niin monin tavoin. Rakastelisitko kanssani? Nuku hyvin. Kauniita unia.
Tottakai! Olen rakastellut mielessäni kanssasi joka päivä, vuosien ajan. Se on mun salaisuus, että mulla on mielessä sellainen salahuone jossa mä vietän aikaa sun kanssa kahdestaan :) Kauniita unia sullekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö nainen, kuinka pitkään olen kaivannut sinua?
En. Kerro!
Melkein kymmenen vuotta.
Suunnilleen sama aika, minkä minäkin olen kaivannut sinua ihana mies.
Oletko sä mitenkään ilmaissut kaipuutasi?
Olen, mutta siitä on jo aikaa.
Ilmaisitko niin selvästi että siitä pitäisi tajuta? Mäkin yritin jotenkin ilmaista asiaa, mutta en tiedä menikö viesti koskaan perille. Mutta siitäkin on jo aikaa.... Tunne vaan ei ole suostunut kuolemaan, vaikka niin olisi parempi.
Sitä ei olisi voinut ilmaista enää mitenkään selkeämmin. Vuosien aikana on koettu monia erikoisia tilanteita ja jännittäviä käänteitä, mutta tunne on pysynyt vahvana. Samoin kuin usko siihen, että asioilla on tapana järjestyä, vaikka elämä joskus koettelee eri tavoin.
On täällä mainiota höpinää. Pöhinää. Niinkuin aina. Ja miten hienoa saada höpistä Anonyymisti. Eikö? ❤️ Minulle se ainaki on hyvin tärkeää. Tärkeä kun olen. Nukkukaa hyvin! Minä valvon. 😲 Ja varokaa poliiseja eli pollareita!!! 😉
Ihminen on kuin sipuli. Sitä pitää kuoria ja kuoria kerros kerrokselta ja sitten paljastuu ydin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilisitpä mulle vielä yhtä iloisesti kuin hymyilit vajaa vuosi sitten. Yrittäisitpä vielä joskus jutella kuten vähän yritit silloin.
Kenelle?
Se taisi olla maaliskuu, kun hän hymyili tosi iloisesti. Ei oltu nähty pitkään aikaan.
Kerro jotain hänestä
Hän on hyvin vaikeasti tulkittava.
Kaikkihan me ollaan, säkin :) Anna parempia tunnisteita!
Olet mielessä. Ainahan sinä. Kaipaan sua aina. Tänäänkin. Eilen. Varmasti huomennakin. Miksipä tuo muuksi muuttuisi. Kaikkihan on kiinni luottamuksesta. Eikö niin? Mitäpä jos kysyisit joko luotan. Luotan. Entä sinä minuun?
Muistatko vielä, kun poltin sormeni.. Nolostuin niin läikkyneestä juomasta. Olit tahdikas, annoit aikaa. Silti tulit siihen. Kiitos. Oot tärkeä. Nuku hyvin.
Kirjotan nyt siinä toivossa, että lukisit tätä. On todella kurja mieli kaikesta. :(
Se, mitä koettiin oli aitoa. Siinä oli kaksi aitoa ihmistä ja tiedän, että sellaisia molemmat ollaan. Kaikki "kohtamiset" sen jälkeen oli ympäristön vääristämää.
Kun "poltin sormeni" toimin typerästi. Sun ilmeesi oli niin vihainen, että se syöpyi mun verkkokalvoille ikuisesti. Ajattelin, että ihminen joka välittää toisesta ei voi katsoa toista sillä tavoin. Lisäksi muistin, mitä silloin kerroit mulle... Tuli olo, että vaan vedätät mua ja se sai mut "hyökkäämään". Ajattelin näpäyttää takaisin. Virhe.
Silloin kaikki meni sekaisin. Tuli viittauksia mun horoskooppiin, miehen ammattiin, narsistiksi nimittelyä, siihen että vihaat mua enemmän kuin ketään koskaan ennen...
Menin aivan pelosta sekaisin! En tiennyt, mikä on sinulta ja mikä ei. Oli kamalaa, kun ei tiennyt voisitko sä olla kaiken sen takana. Järki huusi toista ja sydän toista.
Vaikka saatiin selvitettyä asia, pelko siitä että vihaat mua enemmän kuin ketään koskaan jäi kalvamaan mun mieltäni ja pelkäsin että oot yhteydessä vain siksi, että voit kostaa. Lisäksi jouduin välillä odottamaan sua... mietin koko sen ajan odotanko turhaan. Kun lopulta otit yhteyttä olin väsynyt odottamiseen ja turhautunut. Mielessä vaan jyskytti kauanko tällainen epätietoisuus vielä jatkuu. Olisin kaivannut sulta selkeää viestiä siitä, mitä haluat. Toimitaan tavalla x ja haluan sinusta asiaa y.
Se, miksi lopetit yhteydenpidon jäi mulle mysteeriksi. Yhtäkkiä vain katosit. En tiedä tuliko joku väärinymmärrys vai mitä? Tai ehkä sä sitten vihaat mua enemmän, kuin ketään koskaan... Ehkä se jää mulle ikuiseksi mysteeriksi. Haluan kuitenkin sanoa sulle, että oon todella pahoillani, että loukkasin sua! Toivon, että tämän myötä voisit ymmärtää mua edes vähän. Hyvää yötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö nainen, kuinka pitkään olen kaivannut sinua?
En. Kerro!
Melkein kymmenen vuotta.
Suunnilleen sama aika, minkä minäkin olen kaivannut sinua ihana mies.
Oletko sä mitenkään ilmaissut kaipuutasi?
Olen, mutta siitä on jo aikaa.
Ilmaisitko niin selvästi että siitä pitäisi tajuta? Mäkin yritin jotenkin ilmaista asiaa, mutta en tiedä menikö viesti koskaan perille. Mutta siitäkin on jo aikaa.... Tunne vaan ei ole suostunut kuolemaan, vaikka niin olisi parempi.
Sitä ei olisi voinut ilmaista enää mitenkään selkeämmin. Vuosien aikana on koettu monia erikoisia tilanteita ja jännittäviä käänteitä, mutta tunne on pysynyt vahvana. Samoin kuin usko siihen, että asioilla on tapana järjestyä, vaikka elämä joskus koettelee eri tavoin.
Voisit olla Hän <3
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on kuin sipuli. Sitä pitää kuoria ja kuoria kerros kerrokselta ja sitten paljastuu ydin
Haluaisin vain päästä kuorimaan
Olen, mutta siitä on jo aikaa.