Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisitko huolinut siitäkin huolimatta että olin raskaana? En ole kehdannut kysyä aiemmin edes anonyymien palstalla.

Jos olisi minulle. Olen pahoillani, jos minua kaipaat varsinkin, jos jo raskautesi aikana näin oli. Olen lähinnä sanaton.

Oli kyllä jo silloin. Hirveä tilanne. Muuta en sano. Ollaan sanattomia.

Pakko palata tähän, kun voisi hyvin sopia. Se iso kysymys on, että jos on ihastunut toiseen, miksi sitten perustaa perhettä toisen kanssa? Aiotko pakottaa itsesi rakastamaan toista? Onko sellainen mahdollista? Olisinko huolinut sinut, kun olit raskaana? En tiedä. Huolisinko nyt? En tiedä. Kaipaanko sinua? Jokaikinen hetki.

Ei tainnu olla sinulle sitten koska en perustanut perhettä vasta tuossa vaiheessa kun ihastuin toiseen.

Siis olit ihastunut toiseen ja siitä huolimatta päätit perustaa perheen vai ihastuit toiseen vasta, kun olit jo raskaana? Aika sekava. - ohis

En aio avata enempää. Toinen joka vastasi ensin saattoi olla hän, tai sitten ei. Tietää tilanteen jos oli.

Vierailija kirjoitti:

Näin viime yönä unta sinusta ja puolisostasi. Että olitte onnellisia ja kaikki oli hyvin? Ehkä se oli mulle joku merkki sinulta että näin tämä nyt menee.

Pystyykö sitä unessa antamaan merkkejä toiselle? Sitten minäkin olen saanut merkin. Pari viikkoa sitten näin unta että näin sut puolisosi kanssa kaupassa ja jotain naureskeltiin hevi osastolla. Sitten parkkipaikalta lähditte ajamaan pois ja katselin peräänne. Toinen katsoi taustapeilistä ja toinen sivupeilistä. Molemmilla oli synkeä katse ja jotain tummaa surua silmien tienoilla. Ajattelin herätessä että olette puhuneet jotain minusta. Hullua vaikkei ole oikeastaan mitään ollutkaan. Mutta toiset kertoo ihastumisetkin kai puolisolleen avoimesti?

Olet elämäni valo ja onni. Suuri rakkauteni. Etkä edes tiedä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

p-Mä haluan katsoa sinua silmiin. Pitkään. Minuutin, toisenkin. Silmistä voi lukea kaiken. Mitähän löytäisin tutkimusmatkallani sieluusi?

Kaipaa sinä vaan minua täällä. Oikeassa elämässä et uskalla lähestyä ollenkaan. Ei tästä ikinä mitään tule. T. P

Onko nuo nimikirjaimet niinku vinkki jostakin^_^

Mä näin viime yönä hänestä unta, jossa istuin lapsuudenkodin huoneessani ja ympärilläni oli puolipiirissä useampi mies joiden kasvoja en erottanut, ainoastaan hän oli selkeäpiirteinen ja tunnistettava.

Ne teki siinä yhdessä musiikkia ja joku alkoi tavailemaan sointuja, joku hyräili ja sitten hän alkoi laulaa kuuluvalla äänellä päälle, katsoi vakavan näköisenä silmiin enkä tiennyt miten pitäisi olla.

Yksi muukin juttu siinä oli, mutta sitä en kirjoita, koska olisi liian tunnistettavaa.:D

Työnteko on muuten hitsin epämotivoivaa tällaisissa tunnetiloissa:D sitä vaan leijuu ja on ihan hajamielinen. Haluis vaan jäädä sohvalle unelmoimaan😍

Toi raskausjuttu on muuten mielenkiintoinen. En rupee sitä nyt availemaan mutta kerron joskus. Ei siis ole minusta kyse (duh) vaan isovanhemmistani.

+ ne hämähäkki-unet. Siis meidän oikeesti täytyy joskus käydä nää kaikki läpi koska en oo kertonut sulle puoliakaan näitä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Olet elämäni valo ja onni. Suuri rakkauteni. Etkä edes tiedä sitä.

Miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Olet elämäni valo ja onni. Suuri rakkauteni. Etkä edes tiedä sitä.

Mielestäni minulla olisi oikeus tietää näin suuresta asiasta. Ajattelitko ettet koskaan kertoisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet elämäni valo ja onni. Suuri rakkauteni. Etkä edes tiedä sitä.

Miehelle?

Kyllä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet elämäni valo ja onni. Suuri rakkauteni. Etkä edes tiedä sitä.

Miehelle?

Kyllä

Kerro hänestä lisää?

Freewheelin' Franklin jne kirjoitti:

No niin, minulla ja Mukavalla on aina vain mukavaa.

Sinä taas tuot yhä useammin mieleen eksäni. Ehkä

intuitioni on aivan väärässä. Jotenkin kuitenkin tuntuu,

että on sinussa muutakin kuin eksässäni. Että olet

sellainen ikuinen tyttö, jota kotiväkikin ihmettelee

loputtomiin, että miten ihmeessä jaksatkin,

aikuinen nainen, kun sinulle iskee höpötys- ja

pärinävaihde päälle. Mutta koska olet oppivainen,

Friikkilän sisko ei pääse esiin väärään aikaan,

paitsi silloin, kun liika on liikaa ja luulet

hetken olevan suurinpiirtein ok.

Mikähän siinä onkin, että tämän maailman Mukavien

kanssa meni aina jokin pieleen, jopa niiden kanssa,

joiden kanssa olin paljon läheisempi kuin eksäni

kanssa ikinä. No, onneksi et ole Mukavantyyppinen.

Hulluksihan sitä olisi tullut, jos toinen olisi

ollut kaikinpuolin lumoava pelkkä peruna suussaan.

Mitä kaikkea se olisikaan voinut olla, jos olisi

päästy levykauppaan saakka.

Siinä mielessä olet kuin eksäni, että et sinä

tunnu olevan oikein oma itsesi muiden seurassa.

Luontoni kun on sellainen kuin on, haistan

kyllä näyttelijänlahjat ja ärsyynnyn. Itsekin

tietenkin näyttelen usein, mutta törkeän

huonosti. Ja sanon huihai, piruparka, siniparta.

No, olet kyllä nähnyt aika monet

moodit. Jos Georgiassa sataa, niin peeveli

vie sataa. Ja kesähän se on mielessä.

Sekin vielä romuttuneen elämän lisäksi.

Vihaan aina näitä aikoja ja silloin kun vihaan,

teen mitä teen.

Ja nyt jos sinua ärsyttää, että olen mollannut

sinua, hyvä niin. Ja jos et myönnä totuutta

tai et anna anteeksi hetken funtsittuasi,

niin sitten olet taas eksäni. Aistin sinussa

enemmän itseäni kuin eksässäni ja jos se

on siellä jossain niin se on mm. terve itsetunto,

kyky nauraa itselleen, kyky antaa anteeksi.

Mutta ehkä sinun sisälläsi ei ole sitä,

mitä luulen olevan. Sitä minä olen alkanut

miettiä, kun aika kuluu. Jos olet yhtään

oikea ihminen, olet itsekin miettinyt

samaa. Tosin minähän olen se hupiukko, joka

on tuonut jo jos jonkin puolen itsestään esille.

Niin täällä kuin siellä hiilikellarissa.

Joo, oikeasti piti sanoa varmaan jotain

muutakin, mutta on hieman kiire, kun on

oikeastaan noita pienimuotoisia addiktioita

ja silloin ei jaksa alkaa kelata, mitä

oli kielen päällä muuta kuin jotain makeaa.

Joo, sitä piti sanomani, että vaikka usein

sua katsellessa -tuttaa, olen kuitenkin

friikillä tavalla pohjattoman ihastunut.

Pistetään se vaikka jonkin vuosituhansien

takaisen oikun, edellisten elämien,

vilkkaan mielikuvituksen, liiallisen

camp-henkisyyyden, unohdettujen unien

ja vaikka huonon suklaan piikkiin.

Alabama Whitman. No et sinä sellainen

ole, mutta kaiken kunniallisen elämän,

vakavamielisen kasvatustyön ja sen sellaisen

lomassa elämämme voisi olla myös ilotulitusta.

Kovasti kuitenkin yrittäisin huolehtia

ja rakastaa. Mutta mikä riittää kenellekin...

Tiedät kyllä mikä olen. Mutta rakkauttani

et ole kokenut. Mutta jos olet sellainen

kuin luulen, tiedät jo oikeastaan.

Ääh. Tahtoisin toisinaan olla Mukava.

Miksi Mukavat ylipäätään viihtyvät seurassani?

Kun kuitenkin tietävät, että olen myös

änkyrä. Graah. Silmätkin vaihtavat taas väriä.

Joo, tämä oli kyllä ihan vain sulle, Modesty.

Ja jos sanon nyt "Kiitos ja anteeksi",

niin ihan vain leikilläni.   

Lopeta tervehtiminen, jos siltä tuntuu

tai virnuile entistäkin enemmän,

kun hetki on otollinen.

Ja nyt perinteisiä alanuolia, kiits.

Muuten tunnen epäonnistuneeni.

This rings the bells??

Jouni oot yksinkertaisesti vaan paras. Olisipa kaikki niinkuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

musta kaikkien pitäis saada sitä mitä ne tarvii., *lel*

Mutta kaikilla ei ole koskaan edes mahdollisuutta päätyä sellaiseen tilanteeseen, vai pitäisikö väen vängällä änkeä itsensä suhteeseen jonkun kanssa jota ei ihmisenä halua?

J.

Olisipa asiat menneet toisin. 

Kaipaan.

Hitto, mies mä haluun sut. Ihan sama mitä ne muut ajattelee.

Kyselit syytä käytökseeni. En olisi halunnut pahoittaa mieltäsi tai loukata. En vaan ollut samalla tasolla kanssasi. +Jännitys&ujous:D

Vierailija kirjoitti:

Työnteko on muuten hitsin epämotivoivaa tällaisissa tunnetiloissa:D sitä vaan leijuu ja on ihan hajamielinen. Haluis vaan jäädä sohvalle unelmoimaan😍

Kenestä sä unelmoit? Millainen hän on?

Vierailija kirjoitti:

Freewheelin' Franklin jne kirjoitti:

No niin, minulla ja Mukavalla on aina vain mukavaa.

Sinä taas tuot yhä useammin mieleen eksäni. Ehkä

intuitioni on aivan väärässä. Jotenkin kuitenkin tuntuu,

että on sinussa muutakin kuin eksässäni. Että olet

sellainen ikuinen tyttö, jota kotiväkikin ihmettelee

loputtomiin, että miten ihmeessä jaksatkin,

aikuinen nainen, kun sinulle iskee höpötys- ja

pärinävaihde päälle. Mutta koska olet oppivainen,

Friikkilän sisko ei pääse esiin väärään aikaan,

paitsi silloin, kun liika on liikaa ja luulet

hetken olevan suurinpiirtein ok.

Mikähän siinä onkin, että tämän maailman Mukavien

kanssa meni aina jokin pieleen, jopa niiden kanssa,

joiden kanssa olin paljon läheisempi kuin eksäni

kanssa ikinä. No, onneksi et ole Mukavantyyppinen.

Hulluksihan sitä olisi tullut, jos toinen olisi

ollut kaikinpuolin lumoava pelkkä peruna suussaan.

Mitä kaikkea se olisikaan voinut olla, jos olisi

päästy levykauppaan saakka.

Siinä mielessä olet kuin eksäni, että et sinä

tunnu olevan oikein oma itsesi muiden seurassa.

Luontoni kun on sellainen kuin on, haistan

kyllä näyttelijänlahjat ja ärsyynnyn. Itsekin

tietenkin näyttelen usein, mutta törkeän

huonosti. Ja sanon huihai, piruparka, siniparta.

No, olet kyllä nähnyt aika monet

moodit. Jos Georgiassa sataa, niin peeveli

vie sataa. Ja kesähän se on mielessä.

Sekin vielä romuttuneen elämän lisäksi.

Vihaan aina näitä aikoja ja silloin kun vihaan,

teen mitä teen.

Ja nyt jos sinua ärsyttää, että olen mollannut

sinua, hyvä niin. Ja jos et myönnä totuutta

tai et anna anteeksi hetken funtsittuasi,

niin sitten olet taas eksäni. Aistin sinussa

enemmän itseäni kuin eksässäni ja jos se

on siellä jossain niin se on mm. terve itsetunto,

kyky nauraa itselleen, kyky antaa anteeksi.

Mutta ehkä sinun sisälläsi ei ole sitä,

mitä luulen olevan. Sitä minä olen alkanut

miettiä, kun aika kuluu. Jos olet yhtään

oikea ihminen, olet itsekin miettinyt

samaa. Tosin minähän olen se hupiukko, joka

on tuonut jo jos jonkin puolen itsestään esille.

Niin täällä kuin siellä hiilikellarissa.

Joo, oikeasti piti sanoa varmaan jotain

muutakin, mutta on hieman kiire, kun on

oikeastaan noita pienimuotoisia addiktioita

ja silloin ei jaksa alkaa kelata, mitä

oli kielen päällä muuta kuin jotain makeaa.

Joo, sitä piti sanomani, että vaikka usein

sua katsellessa -tuttaa, olen kuitenkin

friikillä tavalla pohjattoman ihastunut.

Pistetään se vaikka jonkin vuosituhansien

takaisen oikun, edellisten elämien,

vilkkaan mielikuvituksen, liiallisen

camp-henkisyyyden, unohdettujen unien

ja vaikka huonon suklaan piikkiin.

Alabama Whitman. No et sinä sellainen

ole, mutta kaiken kunniallisen elämän,

vakavamielisen kasvatustyön ja sen sellaisen

lomassa elämämme voisi olla myös ilotulitusta.

Kovasti kuitenkin yrittäisin huolehtia

ja rakastaa. Mutta mikä riittää kenellekin...

Tiedät kyllä mikä olen. Mutta rakkauttani

et ole kokenut. Mutta jos olet sellainen

kuin luulen, tiedät jo oikeastaan.

Ääh. Tahtoisin toisinaan olla Mukava.

Miksi Mukavat ylipäätään viihtyvät seurassani?

Kun kuitenkin tietävät, että olen myös

änkyrä. Graah. Silmätkin vaihtavat taas väriä.

Joo, tämä oli kyllä ihan vain sulle, Modesty.

Ja jos sanon nyt "Kiitos ja anteeksi",

niin ihan vain leikilläni.   

Lopeta tervehtiminen, jos siltä tuntuu

tai virnuile entistäkin enemmän,

kun hetki on otollinen.

Ja nyt perinteisiä alanuolia, kiits.

Muuten tunnen epäonnistuneeni.

This rings the bells??

Ehkä ihminen jolle minun pitääkin antaa anteeksi on isäni, joka minut hylkäsi. Tai ehkä minun pitää antaa anteeksi itselleni. En edes tiedä. Jotenkin nämä on kytkeytyneet, siis sä olet syytön tähän minun käytökseen. En vain tiedä mistä vyyhteä alkaisi purkaa.