Kuinka sanoa hienotunteisesti siskolleen, että tämä on vastenmielinen paska, jota en halua nähdä enää ikinä?

Tehkää sovinto kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet siskostanne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma sisko on kuollut? 

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Eihän varmaan kukaan haluakaan toimia ilkeästi. Mutta kun vaihtoehtoina olivat käytännössä joko välit kylmästi poikki tai alkaa kynnysmatoksi, niin valinta oli selvä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette: Jos toinen perijoistä haluaa muuttaa asumaan vanhempien taloon, pitääkö se myydä sille alennuksella vai pitääkö hänen maksaa sen hetkinen kauppahintax1/2 toiselle perijalle?

Hänen pitää ostaa se kuolinpesältä tai sitten maksaa vuokraa kuolinpesän muille osakkaille. Varmaan osakkaiden oma päätös loppupeleis, en tiedä mitä laki sanoo. Verot joutuu silti maksaa siitä talosta.

tyytyväinen tilanteeseen kirjoitti:

Sen alkoholisoituneen mätisäkin voi sulkea kokonaan ulkopuolelle. Katkaise kaikki kommunikointiyhteydet. Asiat voidaan hoitaa välikäsien kautta. Toimii!

Sanottiinko, että on alkoholisoitunut ja lihava?

En ymmärtänyt kommenttia. Mulla on erittäin laiha ja raitis isosisko ja tasan samat ongelmat.

Tää perintöhommeli pitäisi aloittaa jo vuosia ennen h-hetkeä jonkunlaisella valmennuksella ja suunnittelulla vanhempien kanssa, koska hyvin usein siinä menee sisaruksilta välit ja se on todella surullista. Esimerkit löytyy sekä omasta että miehen suvusta. Kun menetät vanhempasi, menetät samalla myös sisaruksesi. Lähipiirin eräässä sisarusparvessa veli rupesi kantamaan tavaraa omiin piiloihinsa muilta kysymättä ja välitän siinä meni. Toivottavasti ne romut oli sen arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vaan myyntiin ja jakaa rahat tasan jokaiselle. Jos joku haluaa tavaraa niin vähennetään osuudesta.

Ei ole sen vaikeampaa.

Kuolinpesiä ei kannata ylläpitää, ne ei toimi kuin harvoilla, kesämökki vuorot tulee olemaan yhtä helvettiä heti kun jostain tulee erimielisyyksiä. Myyntiin vaan.

Mutta millä hinnalla myydään, jos joku haluaa alennuksella ostaa itselleen? Tuntemattomalta saisi enemmän ja se sukulainen vaatii halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette: Jos toinen perijoistä haluaa muuttaa asumaan vanhempien taloon, pitääkö se myydä sille alennuksella vai pitääkö hänen maksaa sen hetkinen kauppahintax1/2 toiselle perijalle?

Hänen pitää ostaa se kuolinpesältä tai sitten maksaa vuokraa kuolinpesän muille osakkaille. Varmaan osakkaiden oma päätös loppupeleis, en tiedä mitä laki sanoo. Verot joutuu silti maksaa siitä talosta.

Juu, tottakai kaikki maksut pitää maksaa. Mutta kun kuulemma pitää saada asunto halvemmalla kuin jos se myytäisiin ulkopuoliselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette: Jos toinen perijoistä haluaa muuttaa asumaan vanhempien taloon, pitääkö se myydä sille alennuksella vai pitääkö hänen maksaa sen hetkinen kauppahintax1/2 toiselle perijalle?

Hänen pitää ostaa se kuolinpesältä tai sitten maksaa vuokraa kuolinpesän muille osakkaille. Varmaan osakkaiden oma päätös loppupeleis, en tiedä mitä laki sanoo. Verot joutuu silti maksaa siitä talosta.

Juu, tottakai kaikki maksut pitää maksaa. Mutta kun kuulemma pitää saada asunto halvemmalla kuin jos se myytäisiin ulkopuoliselle.

Se on susta kiinni paljolla haluat osuutesi myydä toiselle kun verot on maksettu.

Aa, mun sisko vaan lakkas puhumasta kun oli ensin haukkunut mut puhelimessa. Sillain onnistuu, en oo ite jaksanu ottaa yhteyttä kuin pari kertaa viimeisen muutaman vuoden aikana, kun hänellä ei selkeästi ole intressiä tulla vastaan. Ihan hyvin on elämä sujunut näinkin.

Ja ei ollut kyse edes mistään perinnöstä, kunhan kiukuttelee kun luulee että vanhempani pitävät minua ja toista siskoamme jossain häntä suurestikin ylemmässä asemassa.

Minulla on niin fiksu ja ihana sisko, ettei isän kuoleman jälkeen tullut riitaa. Maksoimme perukirjoituksen puoliksi ja hän vielä laatan isän haudalle. Rahallista perintöäkään ei tosin jäänyt ( mikä ei haittaa!), mutta vaikka olisi, en voi kuvitellakaan että niistä olisi draamaa saatu aikaiseksi.

Siskokulta, olemme ajautuneet tilanteeseen, joka on kestämätön. Meidän on parannettava kommunikaatiotaitojamme ja yhteyttämme ja mietittävä yhdessä miten kommunikoimme jatkossa, sillä näin ei voi jatkua. Olemme vaikeassa tilanteessa, mutta nyt joko haemme ratkaisun yhdessä tai ajaudumme sisaruksina erilleen. Sitten kerrot mikä vaivaa.

tyytyväinen tilanteeseen kirjoitti:

Sen alkoholisoituneen mätisäkin voi sulkea kokonaan ulkopuolelle. Katkaise kaikki kommunikointiyhteydet. Asiat voidaan hoitaa välikäsien kautta. Toimii!

Vaikuttaa et sinä se erittäin vastenmielinen olet. Sisko mätisäkki?

Tehkää sovinto kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet siskostanne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma sisko on kuollut? 

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Aina ei ole kyse "romusta ja fyrkasta", vaan toinen heittäytyy helvetin vaikeaksi ja aiheuttaa ongelmia kaikessa mahdollisessa. Olen tullut todella allergiseksi sanonnalle "riitaan tarvitaan kaksi". No ei todellakaan tarvita. Jos toinen haluaa tehdä kuolinpesän asioiden hoitamisen hankalaksi, hän voi niin tehdä. 

Ole siinä sitten hyvissä väleissä kun kaikki asioiden hoitamiset jää itsellesi, mutta jälkikäteen kaikki riitautetaan, valehdellaan että olet "vetänyt välistä" ties missä asiassa, sukulaisille soitellaan ja valehdellaan sinun kavaltaneen kuolinpesän varoja, kun samaan aikaan sisarkulta itse on nostellut ilman lupaa tuhansia euroja kuolinpesän tililtä. Vaikka oikeudessa todetaan, ettet ole kyseisiä kavalluksia tehty, on helvetin raskasta käydä prosessi läpi kun itsellä olisi omakin elämä hoidettavana. 

32 Tuossa tapauksessa laittaisin välit poikki kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Käytännön asiat ei ole tunneasioita. Perinnönjaosta on omat säädöksensä. Hae ulkopuolista apua käytännön asioihin.

Siskon tunnevammoja sinun ei tarvi kantaa.

Nimenomaan, ei sukulaisuus ole syy olla mitenkään väleissä. Nyt järki käteen, jos ei ole ollut testamenttia niin menee perimyskaaren mukaan. Mua vaan huvittaa ahneet sukulaiset, hautaanko ne luulee saavan euronsa. Nouse tuosta ja ole fiksumpi kuin urposuku.

Vierailija kirjoitti:

Isämme kuoli vuosi sitten ja sen jälkeen on ollut siskon puolelta pelkkää perintöön liittyvää helvettiä...

Aha ja perinnöksi jäi kalsarit ja nippu vanhoja apu lehtiä

Tehkää sovinto kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet siskostanne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma sisko on kuollut? 

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Ajattele jos joku eroaa vaimostaan nuoren piparin takia?

silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma mies on jättänyt

tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet äidistänne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma äiti on kuollut?

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet äidistänne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma äiti on kuollut?

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Noh jos oma äiti piti nälässä ja hakkasi..niin eipä itseä kauheasti syyllisyys piinaa.

Vierailija kirjoitti:

Tehkää sovinto kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet siskostanne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma sisko on kuollut? 

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Ajattele jos joku eroaa vaimostaan nuoren piparin takia?

silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma mies on jättänyt

tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Sen verran että se l. utka ,joka vei mieheni, ei niitä fyrkkia ainakaan saa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää aina sanoa ja toimia niin ilkeästi?

Ajatelkaas, jos olette eronneet äidistänne oikein kovien riitojen takia, sopimatta ja sitten hän yhtäkkiä kuolee - silloin ajattelette, että mitä väliä on jollain romulla ja fyrkalla, jos oma äiti on kuollut?

Mikä syyllisyys ja suru siitä tuleekaan, ettekä voi enää koskaan antaa toisillenne anteeksi - tällaista tapahtuu paljon ja nämä asiat piinaavat ihmisiä hautaan saakka.

Noh jos oma äiti piti nälässä ja hakkasi..niin eipä itseä kauheasti syyllisyys piinaa.

Veikaan että äitikultaa ei syyllisyys paina