Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suuttuneet minulle kun en osaa käyttää älykännykkää. He tyrkyttävät vekottimiaan minulle kehoittaen pyyhkäisemään tuosta ja tästä nähdäkseni vaikkapa valokuvia, löytääkseni googlen jne.
Itselläni on vaatimaton peruspuhelin soittamista ja txtailua varten enkä halua älypuhelinta.
Ja ai että se näyttää ottavan joitakin ihmisiä kuuppaan.
Minusta tuo on kuin ampuisi itseään jalkaan. Miksei sitä älykännyä voi hankkia? Tosi helppo ja kätevä. Ei siihen tarvi koukuttua jos se pelottaa
Vastaan sinulle miksen halua älykännykkää: En tarvitse sitä, minulla ei ole sille käyttöä. Se olisi minulle täysin turha hyödyke. Pärjään oikein hyvin tuolla peruspuhelimellani. Mihin se on helppo ja kätevä? Elämäni on ihan helppoa ja kätevää ilman älypuhelinta.
Samaa kyselen minä. Helppo ja kätevä mihin? Netin selaamiseen aivan liian pieni ja puhelimeksi ja kokoajan mukana kannettavaksi aivan liian suuri. Minun oli hankittava älypuhelin pelkästään sen takia että Watsapp lakkasi toimimasta vanhassa puhelimessani. Jolla oli muuten paljon nopeampaa kirjoittaa viestejä näppäimillä kuin nykyisen kosketusnäytöllä jolla tulee aivan älytön määrä kirjoitusvirheitä kun sormi ei osukaan täsmälleen siihen kärpäsenpaskan kokoiseen kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suuttuneet minulle kun en osaa käyttää älykännykkää. He tyrkyttävät vekottimiaan minulle kehoittaen pyyhkäisemään tuosta ja tästä nähdäkseni vaikkapa valokuvia, löytääkseni googlen jne.
Itselläni on vaatimaton peruspuhelin soittamista ja txtailua varten enkä halua älypuhelinta.
Ja ai että se näyttää ottavan joitakin ihmisiä kuuppaan.
Minusta tuo on kuin ampuisi itseään jalkaan. Miksei sitä älykännyä voi hankkia? Tosi helppo ja kätevä. Ei siihen tarvi koukuttua jos se pelottaa
Vastaan sinulle miksen halua älykännykkää: En tarvitse sitä, minulla ei ole sille käyttöä. Se olisi minulle täysin turha hyödyke. Pärjään oikein hyvin tuolla peruspuhelimellani. Mihin se on helppo ja kätevä? Elämäni on ihan helppoa ja kätevää ilman älypuhelinta.
Samaa kyselen minä. Helppo ja kätevä mihin? Netin selaamiseen aivan liian pieni ja puhelimeksi ja kokoajan mukana kannettavaksi aivan liian suuri. Minun oli hankittava älypuhelin pelkästään sen takia että Watsapp lakkasi toimimasta vanhassa puhelimessani. Jolla oli muuten paljon nopeampaa kirjoittaa viestejä näppäimillä kuin nykyisen kosketusnäytöllä jolla tulee aivan älytön määrä kirjoitusvirheitä kun sormi ei osukaan täsmälleen siihen kärpäsenpaskan kokoiseen kohtaan
Tuo nyt on ihan sama kuin kysyä miksi ei hanki autoa. On niin helppo ja kätevä. Kun nyt vaan ei tarvi sellaista mihinkään. Miksi et hanki lapsia? On niin mukavia ja helppoja, ja paljon iloa. Miksi et osta omakotitaloa, on niin mukavaa ja helppoa kun on oma rauha...
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon nainen suuttui kadulla ja alkoi huutaa, kun en osannut neuvoa, missä lähistöllä oleva katu sijaitsee. Käyn välillä sielläpäin töissä, mutta osaan suunnilleen mennä työpaikalleni bussipysäkiltä, enkä tosiaan tunne alueen jokaista katua. Hetken pelkäsin, että nainen käy käsiksi, niin vihaiselta hän vaikutti.
Minulle on monikin ihminen suuttunut, kun en tunne jotain tiettyä henkilöä työorganisaatiossani. Työnantajani työllistää yli 7000 ihmistä ympäri Suomea, ja ilmeisesti minun pitäisi tuntea heidät kaikki.
Mulle on suututtu töissä, kun työantajani lähettämä (aiheellinen) lasku oli mennyt ulosottoon koska asiakas ei ollut maksanut sitä (tai huomautuslaskuja ja maksuvaatimuksia, tai reagoinut perintäkirjeisiin muutenkaan).
m-geri kirjoitti:
Nuoruuden aikainen eksä oli kyllä mestari suuttumaan ihan mistä tahansa. Siitä syystä eksäksi jäikin hyvin nopeasti kun sai koko ajan pelätä että mistä seuraavaksi räjähtää tai käy käsiksi. Esimerkiksi kerran suuttui kun tehtiin ruokaa ja väänsin levyä yhden pykälän pienemmälle. Ihan järkky raivarit kuinka minun ei tarvi koskea siihen koska hän tietää paremmin. Toisen kerran karjui alaikäiselle siskolleni ihan raivona kun hän oli hyvää hyvyyttään tarjoutunut hakemaan meille grilliltä evästä. Minulla teki mieli ranskalaisia ja eksällä hampparia, joten sisko sanoi että hän voi käydä hakemassa meille kun oli skootterilla tullut kylään. Raivostumisen syy oli siis se, että olivat grillillä pakanneet hampurilaisen ja ranskalaiset samaan rasiaan, jolloin ne koskivat toisiinsa. Hän ei sellaista paskaa voi syödä kuulemma, ja siskoni sai silmittömän vihan osakseen. Tällaisia tuli vaikka kuinka paljon, mutta onneksi olen suurimman osan jo unohtanut. Oli sen verran traumatisoiva mies, etten halua pahemmin muistellakaan.
Minulla oli samanlainen mies! Rähisi kaikesta, haukkui minua taukoamatta aivan kaikesta. En osannut tehdä mitään oikein, oikeastaan koko olemassaoloni oli vähän silleen tarpeetonta (en ymmärrä miksi hän halusi olla kanssani, vaikka heitin hänet pihallekin pariin kertaan) Hirveä huuto ja rähinä, ja jos asiat esitti miten vain niin huuto ja rähinä vain jatkui. Otti nokkiinsa kaikesta, ja silloin kun oli hyvällä tuulella, niin hän kehui vain itseään. Yllättäen kun joku kehtasi epäillä hänen sankaritarinoitaan niin huuto alkoi taas. Se oli kuin koliikkivauva. Taustalta löytyi - ei vain toinen - vaan lukuisia muita naisia ja metsästyksenyrityksiä. Mies on muuten sinkku nykyisin, ja taustalla hyvin riitaisa avioliitto johon hän oli täysin syytön. : - - D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suuttuneet minulle kun en osaa käyttää älykännykkää. He tyrkyttävät vekottimiaan minulle kehoittaen pyyhkäisemään tuosta ja tästä nähdäkseni vaikkapa valokuvia, löytääkseni googlen jne.
Itselläni on vaatimaton peruspuhelin soittamista ja txtailua varten enkä halua älypuhelinta.
Ja ai että se näyttää ottavan joitakin ihmisiä kuuppaan.
Minusta tuo on kuin ampuisi itseään jalkaan. Miksei sitä älykännyä voi hankkia? Tosi helppo ja kätevä. Ei siihen tarvi koukuttua jos se pelottaa
Vastaan sinulle miksen halua älykännykkää: En tarvitse sitä, minulla ei ole sille käyttöä. Se olisi minulle täysin turha hyödyke. Pärjään oikein hyvin tuolla peruspuhelimellani. Mihin se on helppo ja kätevä? Elämäni on ihan helppoa ja kätevää ilman älypuhelinta.
Kaikki eivät tietenkään elä sellaista elämää kuin minä, mutta itse jäisin paitsi monista jutuista, jos en voisi ulkona liikkuessa saada whatsapp- Facebook- tai sähköpostiviestiä ja on ihan kiva kyetä maksamaan vaikka hädässä olevalle kaverille taksiraha puhelimella tms. Ja tietysti esim. mobiililipun ostomahdollisuus, kun ei ole varaa ladata matkakorttia ennen palkkapäivää (kun rahat on mennyt kaverin taksimatkoihin) ja se, että voi reaaliajassa katsoa puhelimella missä ratikka tai bussi on tällä hetkellä ja ehdinkö siihen. Henk. koht. olisi todella ankeaa ilman älypuhelinta, mutta jos asuu mökissä maalla niin sama kai se silloin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suuttuneet minulle kun en osaa käyttää älykännykkää. He tyrkyttävät vekottimiaan minulle kehoittaen pyyhkäisemään tuosta ja tästä nähdäkseni vaikkapa valokuvia, löytääkseni googlen jne.
Itselläni on vaatimaton peruspuhelin soittamista ja txtailua varten enkä halua älypuhelinta.
Ja ai että se näyttää ottavan joitakin ihmisiä kuuppaan.
Minusta tuo on kuin ampuisi itseään jalkaan. Miksei sitä älykännyä voi hankkia? Tosi helppo ja kätevä. Ei siihen tarvi koukuttua jos se pelottaa
Vastaan sinulle miksen halua älykännykkää: En tarvitse sitä, minulla ei ole sille käyttöä. Se olisi minulle täysin turha hyödyke. Pärjään oikein hyvin tuolla peruspuhelimellani. Mihin se on helppo ja kätevä? Elämäni on ihan helppoa ja kätevää ilman älypuhelinta.
Kaikki eivät tietenkään elä sellaista elämää kuin minä, mutta itse jäisin paitsi monista jutuista, jos en voisi ulkona liikkuessa saada whatsapp- Facebook- tai sähköpostiviestiä ja on ihan kiva kyetä maksamaan vaikka hädässä olevalle kaverille taksiraha puhelimella tms. Ja tietysti esim. mobiililipun ostomahdollisuus, kun ei ole varaa ladata matkakorttia ennen palkkapäivää (kun rahat on mennyt kaverin taksimatkoihin) ja se, että voi reaaliajassa katsoa puhelimella missä ratikka tai bussi on tällä hetkellä ja ehdinkö siihen. Henk. koht. olisi todella ankeaa ilman älypuhelinta, mutta jos asuu mökissä maalla niin sama kai se silloin on.
Vastaanpa sinullekin: MINÄ en halua enkä tarvitse facebookia, whatsappia enkä mobiililippua. Maksan laskut tietokoneella. En käytä ratikkaa. Olen ehtinyt kävellen tämän kaupungin keskustasta (jossa asun) minne nyt tarvitsenkaan mennä. En yhtään koe, että olisin edelleenkään jäänyt pois mistään jutuista. Siksi vastasin alkuotsikon kysymykseen.: Oudoin asia ...jne. Älä siis sinäkään suutu, etten hanki älypuhelinta, ethän? P.s. Älypuhelimen käyttöaste ei riipu siitä asuuko maalla mökissä ja kaupungissa. Eikä nyt enää pilata hyvää ketjua väittelemällä tarvitsenko MINÄ älypuhelimen vai en. Pus o´kram!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainasin _minun_ kameraani äidilleni. Äitini rikkoi (todennäköisesti) vahingossa kamerani, joten pyysin sitten erittäin asiallisesti uutta kameraa, tai rahallista korvausta kamerastani. Noh, äiti saa kilarit ja suuttui minulle siitä että pyysin uutta kameraa rikkoutuneen tilalle. Kun kysyin asiasta jälkeenpäin, sain vastauksena vain tämän "asia on jo loppuun käsitelty joten lopeta tuo kitinä" sekä "ei ole hyvä että muistelet vanhoja tuolla tavalla, se ei ole hyväksi elämässä". Kamera ei edes ollut äiti ostama joten mitä aktuaalista vittua.
Kamera on siis vieläkin paskana enkä saanut ikinä minkäänlaista korvausta.
Itse olen yhdellä teolla onnistunut suututtamaan sekä tätini (äitini sisko), että isoäitini (edellämainittujen äiti). Saimme vaimomme kanssa lapsen. Isoäitini alkoi jo raskausaikana "hössöttää" tulevasta lapsesta, joka oli ensimmäinen uutta sukupolvea. Saimme julmetun määrän lastenvaatteita, leluja yms. ilman, että edes pyysimme mitään. Tätini veti tästä herneen nenäänsä, koska "sulla on työssäkäyvänä varaa ostaa itse, minulle työttömänä 14v pojan yh:na on rahat tiukemmalla" Yritä siinä sitten selittää, että mitään emme ole keneltäkään pyytäneet.
Jossain vaiheessa "hössötys" vain meni yli ja yritimme hienovaraisesti mainita asiasta tälle innostuneelle isoäidille. Tästä sitten isoäiti hermostui ja katkaisi välinsä, kun olemme niin "kiittämättömiä". En nyt oikein tiedä, mihin tarvitsemme 5 samaa kokoa olevaa toppahaalaria, vaikka olisivat "tosi kivan näköisiäkin". Ja onhan se kiva, että 4-vuotiaalla on varastossa jo pyjama kokoa 140, mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus parikymppisenä kävin Alepassa, ja kassamyyjä (sellainen keski-ikäinen nainen) suuttui ostoksistani. Ostin muun muassa lämpimäishyllystä karjalanpiirakan evääksi. Myyjä kysyi, että miksen ottanut mieluummin sellaista pasteijaa, ja vastasin, ettei sellaista tehnyt nyt mieli. Myyjä alkoi paasata "Niin niin, koska se on rasvaisempi, eikö niin? Pitääkö kaiken olla sulla aina vähärasvaista? On se kamalaa, kun teidän nuorten naisten pitää olla koko ajan laihduttamassa!" Kommentoi sitten muita ostoksiani, että eivät nuo ainakaan vähärasvaisia ole ja jos laihduttaa haluan, niin siihen ei pelkkä karjalanpiirakka riitä.
Silloin en osannut vastata muuta kuin: "...selvä." Nykyään varmaan kehottaisin vaihtamaan johonkin toiseen työhön :D
Juuri tässä yhtenä päivänä joku vanhempi äijä tiuski minulle vihaisesti, että tämä on varmaan viideskymmenes Marimekon kangaskassi, jonka hän on sinä päivänä nähnyt. Kysyi myös, että emmekö me nuoret naiset osaa ajatella itse, kun aina pitää olla samoja juttuja kuin kaikilla muillakin? Vastasin, että olen ilmaiseksi kaupan päälle tämän aikoinaan saanut, joten totta hitossa käytän sitä - mieluummin, kuin että ostaisin uuden muovipussin joka ikisellä kauppareissulla.
Ihan oikeesti, ketä jaksaa kiinnostaa? Varmaan näiden öyhöttäjien hermoja sitten kiristi 80-luvullakin, kun joka ikisellä suomalaisella oli yllään samanlainen ruma tuulipuvun takki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tässä yhtenä päivänä joku vanhempi äijä tiuski minulle vihaisesti, että tämä on varmaan viideskymmenes Marimekon kangaskassi, jonka hän on sinä päivänä nähnyt. Kysyi myös, että emmekö me nuoret naiset osaa ajatella itse, kun aina pitää olla samoja juttuja kuin kaikilla muillakin? Vastasin, että olen ilmaiseksi kaupan päälle tämän aikoinaan saanut, joten totta hitossa käytän sitä - mieluummin, kuin että ostaisin uuden muovipussin joka ikisellä kauppareissulla.
Ihan oikeesti, ketä jaksaa kiinnostaa? Varmaan näiden öyhöttäjien hermoja sitten kiristi 80-luvullakin, kun joka ikisellä suomalaisella oli yllään samanlainen ruma tuulipuvun takki?
Mielenterveyspotilaiden tiuskimiseen ei oikeasti kannata kiinnittää huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat suuttuneet minulle kun en osaa käyttää älykännykkää. He tyrkyttävät vekottimiaan minulle kehoittaen pyyhkäisemään tuosta ja tästä nähdäkseni vaikkapa valokuvia, löytääkseni googlen jne.
Itselläni on vaatimaton peruspuhelin soittamista ja txtailua varten enkä halua älypuhelinta.
Ja ai että se näyttää ottavan joitakin ihmisiä kuuppaan.
Minusta tuo on kuin ampuisi itseään jalkaan. Miksei sitä älykännyä voi hankkia? Tosi helppo ja kätevä. Ei siihen tarvi koukuttua jos se pelottaa
Vastaan sinulle miksen halua älykännykkää: En tarvitse sitä, minulla ei ole sille käyttöä. Se olisi minulle täysin turha hyödyke. Pärjään oikein hyvin tuolla peruspuhelimellani. Mihin se on helppo ja kätevä? Elämäni on ihan helppoa ja kätevää ilman älypuhelinta.
Kaikki eivät tietenkään elä sellaista elämää kuin minä, mutta itse jäisin paitsi monista jutuista, jos en voisi ulkona liikkuessa saada whatsapp- Facebook- tai sähköpostiviestiä ja on ihan kiva kyetä maksamaan vaikka hädässä olevalle kaverille taksiraha puhelimella tms. Ja tietysti esim. mobiililipun ostomahdollisuus, kun ei ole varaa ladata matkakorttia ennen palkkapäivää (kun rahat on mennyt kaverin taksimatkoihin) ja se, että voi reaaliajassa katsoa puhelimella missä ratikka tai bussi on tällä hetkellä ja ehdinkö siihen. Henk. koht. olisi todella ankeaa ilman älypuhelinta, mutta jos asuu mökissä maalla niin sama kai se silloin on.
Vastaanpa sinullekin: MINÄ en halua enkä tarvitse facebookia, whatsappia enkä mobiililippua. Maksan laskut tietokoneella. En käytä ratikkaa. Olen ehtinyt kävellen tämän kaupungin keskustasta (jossa asun) minne nyt tarvitsenkaan mennä. En yhtään koe, että olisin edelleenkään jäänyt pois mistään jutuista. Siksi vastasin alkuotsikon kysymykseen.: Oudoin asia ...jne. Älä siis sinäkään suutu, etten hanki älypuhelinta, ethän? P.s. Älypuhelimen käyttöaste ei riipu siitä asuuko maalla mökissä ja kaupungissa. Eikä nyt enää pilata hyvää ketjua väittelemällä tarvitsenko MINÄ älypuhelimen vai en. Pus o´kram!
Juu, ihan sama. Sinä elät seesteistä, kaavoihin kangistunutta mummoelämää ja se sopii sinulle. Se on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuvitella nämä älypuhelinten vastustajat surisemassa filmilameroineen, kun eivät vaan voi ostaa sitä sikahyvää kameraa, kun siinä on se puhelin mukana. Vaikkei siihen ole edes pakko ottaa liittymää.
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella nämä älypuhelinten vastustajat surisemassa filmilameroineen, kun eivät vaan voi ostaa sitä sikahyvää kameraa, kun siinä on se puhelin mukana. Vaikkei siihen ole edes pakko ottaa liittymää.
Eivät he valokuvaa, koska eivät koskaan käy missään eikä heillä käy vieraita.
Ex suuttui kun en halunnut ostaa ummehtuneen hajuista vanhaa taloa jossa oli putki ja kattoremontit edessä. Tästä tuli sitten ero, ex osti sen talon yksin ja poikani jota tuolloin odotin kasvoi kahden kodin väliä ravaten. Valittaa, että iskän luona on kylmä ja tukka alkaa haista pahalle...
Älypuhelinten vastustaminen ärsyttää koska se tuntuu niin typerältä tahallaan änkyröinniltä hyvää muutosta vastaan. Älypuhelin helpottaa elämää tosi paljon, ja sitä ei tiedä tietenkään että miten ennen kuin on itse kokeillut. Ihan hyvinhän ennen pärjättiin vaikka paperikartoilla. Ei osattu edes kaivata gps navigointia. Sama juttu tässä. Ei ne puhelimia vastustavat tiedä mitä menettää.
Kun niille yrittää kertoa että näin paljon älypuhelin helpotti arkeani, ihan vilpittömästi vaan innostuksesta, ne vastustajat suuttuu. Koska ei koe tarvetta ja luulee että yritetään saada ne hankkimaan älykännyt ihan muuten vaan koska se on joku trendi. Eivät tajua että se älykännyjen suosittelu on vilpitöntä. Ja sitten suututtaa kun toinen ei kuuntele, ja tuntuu vastustavan ihan vaan muutosvastaisuuden takia älykännyjä.
Älypuhelinten suosittelusta suuttuminen on kyllä hassua ja sopii siksi oikein hyvin tähän ketjuun. Ollaan niin edgyä ja coolia kun halutaan tietentahtoen vaikeuttaa elämäänsä, ja sitten suututaan ja puolustaudutaan kun joku ei myötäilekään ja ihaile vaan kertoo miten älypuhelin hänen omaa elämäänsä helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinten suosittelusta suuttuminen on kyllä hassua ja sopii siksi oikein hyvin tähän ketjuun. Ollaan niin edgyä ja coolia kun halutaan tietentahtoen vaikeuttaa elämäänsä, ja sitten suututaan ja puolustaudutaan kun joku ei myötäilekään ja ihaile vaan kertoo miten älypuhelin hänen omaa elämäänsä helpottaa.
No jaa. Älypuhelin kyllä antaa, mutta se voi myös ottaa. Ja paljon.
T. 10 vuotta äypuhelimen omistanut
Alue: Aihe vapaa
Olin vetämässä taidepainotteista iltatilaisuutta, jonka päätettyäni sanoin hyväntuulisen kohteliaasti, että minun on nyt lähdettävä kotiin, koska lapsenvahtini työaika päättyy. Yleisön joukossa eräs mies suuttui aivan valtavasti ja tuli tilaisuuden päätyttyä huutamaan minulle vihaisena. Koska hänen mielestään lasten ja lastenhoitoasioiden mainitseminen ei sopinut tilaisuuteen. Siis hyi olkoon, lapsia, nyt meni ilta pilalle kulttuuri-ihmisellä! Ettäs kehtasinkin!