Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Minulle on joskus suututtu siitä, etten ole suuttunut. Eli toinen on yrittänyt provosoida minua, mutta en ole aluksi ymmärtänyt, mitä hän tarkoittaa ja sitten kun olen ymmärtänyt, olen konfliktia välttääkseni vain jatkanut sillä linjalla, etten reagoi. Provosoija on suuttunut minulle siitä.

En riitele oikeastaan koskaan. Ihan läheisteni kanssa joskus hyvin harvoin riitelen.

Pyysi soittamaan ja suuttui siitä kun sitten soitin. Ja samaan aikaan valitti kun kukaan ei pidä yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Siitä että luin junassa kirjaa. Istuin sellaisella paikalla, jossa on penkit vastatusten. Vastapäiselle penkille tuli istumaan ventovieras ihminen. Kävimme hetken jotain small talkia eläimistä, jotka meillä oli mukanamme, sitten jatkoin kirjani lukemista. Tämä tyyppi nappasi kirjan kädestäni, läimäytti sen kiinni ja laittoi syrjään. Ja alkoi esitellä sukulaistensa kuvia puhelimestaan. Huoh. Elämäni pisin junamatka ja se sanoo jo jotain, koska kerran matkustin kolme tuntia helteellä vaunussa jossa ilmastointi ei toiminut ja jonne eräs poika tuli valtava koiranp*ska tennarissaan.

Luin kerran bussissa kirjaa, jonka kannessa oli koira. Tämä oli 80-luvulla, olin ehkä 11-vuotias. Sairaalan pysäkillä sisään nousi nainen, joka huomasi kirjan, nappasi sen kädestäni ja totesi ettei tällaisia lueta, maailmanloppu tulee ja kaikki eläimet kuolevat. Pelästyin tietysti ihan kamalasti enkä edes muista yritinkö väittää jotain vastaan. Muut bussimatkalaiset sentään reagoivat tähän ja alkoivat kysellä tunnenko tämän naisen. Siinä vaiheessa bussi pysähtyikin seuraavalle pysäkille ja nainen hyppäsi ulos, kirjani mukanaan.

Kaveri kertoi että hänen kaverinsa odottaa vauvaa. Vastasin että "Ok", ja kaverini suuttui. En tunne kaverini kavereita, joten vaikeaa sitä on riemusta hyppiä, mutta kaverini mielestä olin lapsivihaaja kun en heti kiljahdellut "iih, ihanaa!".

Vierailija kirjoitti:

Myin facebookissa Tripp Trappia newborn- ja baby-setin kanssa. Kuvat oli ja tarjousten mukaan.

Osto-tarjousten joukkoon tuli yksi tällainen "olemme vähä-varainen perhe jolla ei ole varaa syöttötuoliin"- viesti, johon en vastannut mitään. Ikeasta saa syöttötuolin alle parilla kympillä.

Sain tuolin myytyä kivaan hintaan, mutta vajaa viikko sen jälkeen ovellemme tuli mies hakemaan syöttötuolia. Sain selville että oltiin kuulemma luvattu se heille. Käyttäytyi uhkaavasti kunnes mieheni tuli myös ovelle kysymään mistä oli kyse. Tuon jälkeen lähti. En tajunnut ollenkaan mistä oli kyse.

No myöhemmin huomasin että tämä syöttötuolia ilmaiseksi havitellut oli alkanut spämmäämään minua yksityisviesteillä, jotka menivät sinne  muut-kansioon mutta huomasin jossain vaiheessa että sinne oli tullut tuolta naiselta kymmeniä viestejä jokainen toistaan vihaisempia/uhkaavampia. Hänen miehensä tulisi kuulemma hakemaan sen. Mitään osoitetietoja en noille koskaan antanut. Saati sitten että olisin luvannut näille syöttötuolia ilmaiseksi. 

Nykyään myyn tavaroita vain nimettömänä.

Kiva että ovat menneet lisääntymään. Ja tuskin jää ainoaksi lapseksi tuokaan.

Kun poistin yhden puolituttuni facebookista jonka kanssa ei ollut vähäistäkään yhteistä tietyn elämänvaiheen jälkeen. Eikä ollut koskaan muuta ollutkaan siis kuin vain hyvänpäivän jutustelua. Kaupungilla vastaantullessa ei enää tervehdi, kääntää tökerösti katseen toisaalle.

FB kirjoitti:

Kun poistin yhden puolituttuni facebookista jonka kanssa ei ollut vähäistäkään yhteistä tietyn elämänvaiheen jälkeen. Eikä ollut koskaan muuta ollutkaan siis kuin vain hyvänpäivän jutustelua. Kaupungilla vastaantullessa ei enää tervehdi, kääntää tökerösti katseen toisaalle.

Mulle on myös suututtu kun poistin facen kavereista. Ei kommentoitu/tykätty toistemme jutuista siellä facessa, livenä nähtiin todella harvoin eikä oltu muuta kuin tuttuja. Silti tää sai ihan käsittämättömät itkuraivarit seuraavalla kerralla kun nähtiin siitä että poistin...

Mies josta olen kiinnostunut sai raivarin, kun pelasin fortnitea hänen kaverinsa kanssa 🤦

Työn teosta. Pitäisi jaksaa viihdyttää ja jättää työt tekemättä.

Nukahdin omalle sohvalle,mies suuttui.

Entinen poikaystävä suuttui, kun en ollut lähtenyt illalla hänen mukaansa baariin seuraavan aamun töiden takia ja hän oli tuolla baarireissullaan sitten hukannut kännissä juuri ostamansa t-paidan. Oli minun vikani, että oli hukkunut, kun en ollut lähtenyt mukaan huolehtimaan hänestä. Piti mykkäkoulua useamman päivän sen takia.

Kun oli taas yhteydessä, ei halunnutkaan pyytää anteeksi käytöstään vaan halusi, että menemme ostamaan hänelle uuden paidan

Täysin tuntematon vanhempi nainen sai täydelliset itkupotkuraivarit, kun en luovuttanut hänelle omaa paitaani päältäni baarin jonossa. Tai itse asiassa tiedän kuka kyseinen henkilö on, mutta emme ole henkilökohtaisesti tuttuja. Oli siis lämmin kesäilta viime kesänä ja kyseinen nainen liikkeellä vesirajamekossa. En olisi uskonut, että yli viisikymppinen nainen voi karjua kurkku suorana kaikki mahdolliset solvaukset tämmöisen asian takia. Alkoholilla oli vahvasti osuutta asiaan, mikä ei varmaankaan ole yllätys kenellekään. Terveisiä vaan sinne Kysin leikkaussalihoitajille.

Ehdin jo hetken lukea näitä kokemuksia ja miettiä tyytyväisenä, että olen onneksi tähän mennessä onnistunut olemaan kohtaamatta ketään näin sekaisin olevaa tapausta. Kunnes muistin yhden kokemukseni tuntemattoman, keski-ikäisen naisen raivosta. :D

Tästä on jo joku 3 - 4 vuotta. Olin ystäväni kanssa vapaaehtoisena lipaskerääjänä SPR:lle Nälkäpäiväkeräyksen aikana. Meidän hommana oli siis seisoa kaupan ovien ulkopuolella, vuoro meillä kesti jonkun kuutisen tuntia. Oli kylmä ja tuulinen sää ja heitimme siinä vuoron loppupuolella puolin toisin jotain randomia läppää, että saataisiin aika kulumaan nopeammin. Tässä sitten naureskeltiin vähän väsähtäneinä ja yhtäkkiä meille tulee raivoamaan nainen, jota en ollut koskaan ennen nähnytkään. Kysymykset oli luokkaa ”Mitä te sanoitte minusta!?”, ”onko teidän mielestä OK nauraa ohikulkeville ihmisille?!”, ”olettekohan ihan oikeassa hommassa kun omat arvot on noin v*tuillaan!”. Yritin selitellä aivan rauhalliseen sävyyn, että valitettavasti en edes muista nähneeni häntä ennen ja kerroin myös vitsin/asian (en muista enää mikä se oli), jolle naurettiin. Tuntui siltä, että tämä rauhallinen lähestymistapa olisi vielä enemmän ärsyttänyt häntä ja tivaaminen jatkui aina vaan. Siinä vaiheessa menin minäkin lukkoon kun ei looginen selitys kelvannut. Papatti ja nalkutti siinä aikansa, ennen kuin lähti naama punaisena autollensa.

En pidä itseäni missään nimessä mitenkään toisia parempana, mutta tuskinpa ihmiset, joilla riittää energiaa ja mielenkiintoa kommentoida tuntemattomia, viettäisivät montaa tuntia karussa säässä keräten rahaa muille saadessaan palkkioksi vain hyvän mielen. Meinasi tämä naisen purkautuminen kyllä pilata fiilikset täysin ja kieltämättä vieläkin pulssi nousee tätä ajatellessa, mutta yritän vaan miettiä sitä pientä hyvää tekoa ennen ja jälkeen tapahtuneen. Tälle kyseiselle naiselle suosittelisin joko käyntiä KNK:lle tai psyk. polille, pakko olla jotain vikaa korvissa tai niiden välissä. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautaustoimiston mies suuttui kun kysyin, voisiko omaiseni hautajaisiin siunauskappeliin laittaa pari kaunista kukkakimppua. Mies puhkui kiukkua ja paasasi minulle ettei missään nimessä, koska muillakin on hautajaisia. Jäin miettimään, olinkohan ollut jotenkin vaikea asiakas, mutta en kyllä ollut.

Monesti ihmiset kuvittelevat jonkun suuttuvan tai loukkaavan, vaikkei tämä sitä tee. Tästä ketjusta kuultaa läpi heikon itsetunnon mahdollistama ylireagointi puolin ja toisin.

En täysin ymmärrä vastaustasi. Kyllä se työntekijä tuohtui ja ylireagoi sen sijaan että olisi sanonut aivan rauhallisesti että asia on hankala järjestää. Hänen käytöksessään oli vika eikä minun havainnoissani. Kaikki asiointi oli sujunut mukavasti siihen asti.

Olin aikoinani seksipuhelimessa töissä. Yksi mies soitteli minulle paljon ja oli aina tyytyväinen palveluun ja kehui minua kovasti. Kerran tämä asiakas pyysi, että lähettäisin hänelle käytetyt alushousuni. Kun kieltäydyin, hän loukkaantui eikä soittanut minulle enää koskaan.

Exä suuttui kun en antanut tippiä tarjoilijalle vaikka tiesi että olin tullut viimeisillä rahoillani katsomaan häntä.

Kahvilan myyjä suuttui kun palautin puoliraa'an pullan. Sain kuitenkin rahat takaisin :D Ihan ystävällisesti menin sanomaan, että pulla on jäänyt sisältä raa'aksi. Luulisi, että olisi niidenkin hyvä tietää että myyvät puoliraakoja pullia...

Tästä on aikaa mutta ystäväni pyysi minulta josko voisi ottaa kitchen aidini lainaksi kun oli joku tämän tyttären joku koulun leipomisjuttu. Palautus olikin sitten toinen juttu. Suuttui kun pyysin sitä takaisin ja lakkasi sitten vastaamasta yhteydenottoihin. Minua v*tutti ja rankasti, koska en ole mikään rikas ja olin säästänyt tuota varten.

Lopulta minulta meni totaalisesti hermo kun eräs toinen kaveri linkkasi minulle screenshotin tuon naisen facebookista. Kuvassa oli minun Kitchen Aidini ja teksti oli jotain tyyliin Mun uusi rakas, joka pennin arvoinen! 

Itse tein samantien sähköisen rikosilmoituksen ja linkkasin siitä ja vaihtamistamme viesteistä kopiot tuon postauksen perään.

Tuon jälkeen tuo nainen suuttui minulle siitä että pilaan hänen mainettaan ja syyttelen varkaaksi. Uhkaili kunnianloukkaus-syytteillä. 

Vatkaimeni sain takaisin koska tuon naisen äiti oli nähnyt ketjun ja tuli sitä minulle palauttamaan anteeksi pyydellen. 

Emme yllättäen ole enää missään tekemisissä.

Mä en oikeasti ymmärrä mitä olen tehnyt väärin. Olen aina ollut ihmisille kiltti mutta satutan itseäni jos tekee mieli. Eli en ole muille vaarallinen. Pohjustan näin. 

Sain määräaikaisen työpaikan. Jossain vaiheessa sairastuin itsetuhoiseen vakavaan masennukseen, jouduin osastolle pitkäksi aikaa. Joten ns työt loppuivat yhteistuumin pomon kanssa. 

Mutta olin saanut töistä kavereita ja sen aikaiset ei-työkaverit, kaikki alkoi katsomaan minua kuin ruton saanutta. Eivät enää viestitelleet eivätkä tulleet käymään jne. Vaikka aiemmin vietettiin saunailtoja ja viestiteltiin päivittäin yms.

Esim olin päässyt pois osastolta ja tervehdyin. Olin kaupassa  ja näin siellä kaverini, menin tervehtimään, kun ei pitkään aikaan oltu nähty. Hän ei edes päin katso vaan jatkaa matkaansa.

???? Anteeks. Mitä täällä tapahtuu. 

Mulle suuttui tuttuni joka kertoi hänen kaverinsa menevän naimisiin ja vastasin tyyliin 'kiva'. 

Miksi onnittelisin jos en edes ihmistä tunne.