Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni suuttui minulle, kun tajusin äidin perunkirjoitusta järjestellessä, että veli on kyninyt äidiltä vuosien aikana noin 100 000e, ja mulle jäi..no 60e..

Vähän aiheen vierestä, mutta tuo on todella omituinen ja yllättävän yleinen ilmiö, että väärintekijä suuttuu sille joka paljastaa tai niille jotka paljastavat hänen vilppinsä. Täytyy olla aika kieroutunut persoona kyetäkseen sellaiseen.

Rikollismasilmassakin puhutaan vasikoinnista eikä se ole myönteinen termi.

Mitähän vasikoimista se sitten mielestäsi on, että sanoo asiasta suoraan asianomaiselle itselleen ja hän päättää ottaa ja suuttua siitä? Siitähän tässä nyt oli kyse. Mistä sinä tuon rikollismaailman keksit ujuttaa mukaan?

T. Sama

Nötkötti kirjoitti:

Aloitin tämän ketjun lukeminen ihan alusta ja mieleeni on tullut paljon samankaltaisia tilanteita, mitä olen täältä lukenut.

---

Olin Anttilassa ostoksilla, maksoin ostokset kassalla ja olin jo ulko-ovelle poistumassa, kun vartija pysäytti minut ja ohjasi huomaamattomasti sivulle. Hän kertoi asiallisesti, että valvonta kameroissa näkyy kuinka varastan kaupasta yhden tavaran. Kysyi vielä voiko hän tarkistaa kauppa-ka? Annoin siihenkin kuvan ssini sisällön? Vastasin myöntävästi, koska minulla ei ollut mitään salattavaa. Kun mitään epäilyttävää ei löytynyt, hän pyysi, että voiko hän tarkistaa vaatteeni, jollakin ihme härvelillä, annoin siihenkin luvan. Eikä mitään löytynyt. Vartija pyysi anteeksi tapahtumaa ja totesi, että ilmeisesti kyseessä kameran kuvakulmasta johtunut tilanteen virhetulkinta. minä vastasin, ettei haittaa, koska hän teki vain työtään. Vartija oli koko "tutkinnan" ajan käyttäytynyt erittäin asiallisesti, kuten minäkin.

Kun kerroin tuosta tapahtumasta, seuraavana päivänä työkavereille, niin yksi heistä suuttui minulle, koska hänen mielestään, minun olisi pitänyt tehdä vartijasta valitus ja vaatia liikkeeltä korvauksia aiheettomasta varkaus epäilystä.

Oliko se lohi-Minna?

Monena iltana raivottu kun telkkari ei näy. Ja sitten vielä sanotaan "älä pelloo sen telkkarin kanssa" ihan kuin minä tai joku muu sille telkkarille tahallaan tehtäisiin niin ettei se telkkari näkyisi.

Nötkötti kirjoitti:

Olen joskus harrastanut runojen kirjoittamista talteen, ihan vain omaksi ilokseni ja satunnaisesti näyttänyt niitä muillekin, kuten työkavereille. Sitten tein yhdestä vakavasta runostani, pilaversion. Yksi työkaveri suuttui, kun hyvä runo piti pilata sillä tavalla.

Ymmärtäisin reaktion jos olisin tehnyt pilaa, jonkun toisen tai kuuluisuuden runosta. Mutta kyseessä oli todellakin vain omasta runostani, jolle muuten nauroi suurin osa työkavereita.

Ps. Paras kehu minkä olen eräästä runostani saanut, ei oikeastaan edes ollut kehu vaan syytös.

-Tämä ( runo) ei voi olla sinun kirjoittama, mistä olet sen kopioinut?

-Kiitos. Onko runoni todellakin niin hyvä, että vaikuttaa oikean runoilijan tekemältä?

-(...Hiljaisuus...)

Mitätöijät on oma luokkansa.

Ei sulla oikeesti voi olla tollasta puhelinta!

Etsä itse sitä juttua kirjoittanut.

Varsinkin oli vähän aikaa pomona tuollainen egoisti (joka itse ei osannut mitään mutta kuvitteli)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän aiheen vierestä, mutta tuo on todella omituinen ja yllättävän yleinen ilmiö, että väärintekijä suuttuu sille joka paljastaa tai niille jotka paljastavat hänen vilppinsä. Täytyy olla aika kieroutunut persoona kyetäkseen sellaiseen.

.

Mitähän vasikoimista se sitten mielestäsi on, että sanoo asiasta suoraan asianomaiselle itselleen ja hän päättää ottaa ja suuttua siitä? Siitähän tässä nyt oli kyse. Mistä sinä tuon rikollismaailman keksit ujuttaa mukaan?

T. Sama

Kommentoin tuota ylempää viestiä, että väärintekijä suuttuu sille, joka paljastaa eli valikoi väärinteon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän aiheen vierestä, mutta tuo on todella omituinen ja yllättävän yleinen ilmiö, että väärintekijä suuttuu sille joka paljastaa tai niille jotka paljastavat hänen vilppinsä. Täytyy olla aika kieroutunut persoona kyetäkseen sellaiseen.

.

Mitähän vasikoimista se sitten mielestäsi on, että sanoo asiasta suoraan asianomaiselle itselleen ja hän päättää ottaa ja suuttua siitä? Siitähän tässä nyt oli kyse. Mistä sinä tuon rikollismaailman keksit ujuttaa mukaan?

T. Sama

Kommentoin tuota ylempää viestiä, että väärintekijä suuttuu sille, joka paljastaa eli valikoi väärinteon.

Aijaa, okei! Kiitos oikaisusta! 👍

Nötkötti kirjoitti:

Olen joskus harrastanut runojen kirjoittamista talteen, ihan vain omaksi ilokseni ja satunnaisesti näyttänyt niitä muillekin, kuten työkavereille. Sitten tein yhdestä vakavasta runostani, pilaversion. Yksi työkaveri suuttui, kun hyvä runo piti pilata sillä tavalla.

Ymmärtäisin reaktion jos olisin tehnyt pilaa, jonkun toisen tai kuuluisuuden runosta. Mutta kyseessä oli todellakin vain omasta runostani, jolle muuten nauroi suurin osa työkavereita.

Ps. Paras kehu minkä olen eräästä runostani saanut, ei oikeastaan edes ollut kehu vaan syytös.

-Tämä ( runo) ei voi olla sinun kirjoittama, mistä olet sen kopioinut?

-Kiitos. Onko runoni todellakin niin hyvä, että vaikuttaa oikean runoilijan tekemältä?

-(...Hiljaisuus...)

Mulle kävi vähän päin vastoin. Kerran joku ilmeinen ni ge rialais huijari, jolle ajankulukseni tekstailin jotta saisin hyvät naurut rahapyynnön mennessä pieleen, lähetti minulle runon. Aloin kuitenkin epäillä, koska runo oli kirjoitettu paremmalla englannilla kuin mitä tämä af ri Kan toivo kirjoitti. Heitin runon Googleen ja mitä tulikaan tulokseksi: monta sivua rakkausrunoja, joita oli lähetetty muun muassa Redditin sivustoille aivan muiden, kuin tämän af ri kantoivon toimesta.

Vielä silloinkin, kun löin hänelle useammankin kuvatodisteen eteen, jatkoi hän väitteitään siitä että hän oli ne kirjoittanut. Suuttui ja väitti että olen hankala ja epäkiitollinen, ylimielinen jne. Kehotin häntä ensi kerralla edes yrittämään nähdä vaivaa jos haluaa tehdä naiseen vaikutuksen.

Lopulta oli monta viikkoa hiljaa mutta tuli sitten nokka pystyssä takaisin kysyen, että kai olin jo tajunnut oman parhaani; hänessähän ei ollut mitään vikaa ja olin loukannut häntä. Kysyin huvittuneena, joko hän oli löytänyt lisää kopioituja runoja, ja jälleen paloi päreet. Minun sieti kuulemma olla kiitollinen siitä, että hän ylipäätään puhuu minulle "vaikka oletkin ylipainoinen" ja että hän näki edes sen verran vaivaa että etsi runot netistä. Kerroin, että hakusanoilla "love poems" ja ensimmäisen vastaan tulleen runon kopiointi vei minulta aikaa vain 30 sekuntia. Mutta edelleenkään hän ei kuulemma ollut valehdellut 😂😂😂

Ystävä suuttui kun olin ihan sattumalta sattunut ostamaan samanlaisen paidan kun hänelläkin on. Oli kivannäköinen paita tarjouksessa ja koska en ollut aikoihin ostanut uusia paitoja päätin sen ostaa. Parin päivän päästä tapasin ystäväni kahvittelun merkeissä ja hän suuttui että olen matkinut häntä kun olen ostanut samanlaisen paidan kuin hänellä on.

Vierailija kirjoitti:

Ystävä suuttui kun olin ihan sattumalta sattunut ostamaan samanlaisen paidan kun hänelläkin on. Oli kivannäköinen paita tarjouksessa ja koska en ollut aikoihin ostanut uusia paitoja päätin sen ostaa. Parin päivän päästä tapasin ystäväni kahvittelun merkeissä ja hän suuttui että olen matkinut häntä kun olen ostanut samanlaisen paidan kuin hänellä on.

Öö, jos mä joutuisin tuohon tilanteeseen jonkun kaverini kanssa, kehuisimme toistemme hyvää makua. Jo lapsena oli silloisen bestiksen kanssa Se Juttu, jos oli jotain samanlaista mutta eriväristä. Minulla ja kaverillani oli muumireput ja RCollectionin takit eri väreissä 😃

Olin nuorena aikuisena kaupassa hyllyttämässä aamuisin. Joskus asiakkaat kysyivät jotakin sellaista, mikä kuului kaupan omalle väelle. Kun sanoin sitten että olen kuorman hyllyttäjä ja osoitin kaupan henkilökuntaa ja kehoitin kysymään heiltä, niin varmaan puolet asiakkaista suuttui ja tokaisi jotain epäkohteliasta ja lampsi pois.

On kyllä joillakin lyhyet hermot :D

Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia

Älykkyysosamääräni

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorena aikuisena kaupassa hyllyttämässä aamuisin. Joskus asiakkaat kysyivät jotakin sellaista, mikä kuului kaupan omalle väelle. Kun sanoin sitten että olen kuorman hyllyttäjä ja osoitin kaupan henkilökuntaa ja kehoitin kysymään heiltä, niin varmaan puolet asiakkaista suuttui ja tokaisi jotain epäkohteliasta ja lampsi pois.

On kyllä joillakin lyhyet hermot :D

Olen varastomiehenä liikkeessä. Joskus satun syystä tai toisesta liikkeen puolelle niin aina tulee asiakas kyselemään multa jotain. Eilenkin eräs halusi tietää voiko hän vaihtaa tuotteen, maksaisi kyllä väliä...

Sanoin etten oikein tiedä asiasta mitään, kannattaa kysyä neuvontatiskiltä. Kaveri meni äkäsen näköiseksi. Kun tuntia myöhemmin kävelin liikkeen poikki lähteäkseni töistä, niin siellä se vieläkin murjotti

Vierailija kirjoitti:

Kerran kaupassa satuin kulkemaan jonkun täysin tuntemattoman ihmisen ohi käytävällä. Hän suuttui siitä hirveästi ja alkoi huutamaan, että pitikö minun sillä lailla hänen ohitseen kulkea vaikka hän ei ollut antanut lupaa siihen.

Olin aloittanut uudessa työpaikassa, joka oli avokonttori. Menin ruokalaan aina suorinta reittiä pitkin - olimme puhelinpalvelussa, eikä halunnut tietysti käyttää siihen ylimääräistä aikaa. Niin yksi eukko alkoi huutamaan, ettei tästä käytävästä saa kulkea kuin vaan ne jotka hoitavat tätä tiettyä asiakkuutta. Mä olin, että mitä ihmettä? Kävelin vielä hiljaisesti ohi, en puhunut tai tömistellyt jaloilla.

Myöhemmin kun juttelin jonkun toisen henkilön kanssa, joka hoiti sitä samaa asiakkuutta, niin tuli ilmi, ettei siellä ollut mitään sellaista sääntöä. Toi eukko oli vaan keksinyt sen mun kiusaksi. En edes tuntenut koko ihmistä, niin outoa kiusantekoa.

Siellä oli muutenkin erittäin huono yhteishenki. Joskus istuin keittiössä syömässä omia eväitä, niin sinne tuli hedelmiä. Tottakai otin siitä yhden hedelmän, kun ei ollut mitään lappua päällä kenelle ne oli tarkoitettu. Niin yksi jätkä tuli mesoamaan, että ei niitä hedelmiä saa syödä, ne on tarkoitettu jollekin toiselle tiimille (jossa minä tai hän ei ollut töissä). Mä tuhahdin siihen, että laita mulle lasku tulemaan, jos niin harmittaa.

Vaihdoin vajaan vuoden sisällä firmassa toiseen yksikköön, ja siellä tuli kyllä normaalisti hedelmät kerran viikossa, jotka olivat koko kerrokselle tarkoitettu.

Asuin kerrostalossa ja vein kauppaan lähtiessäni roskia taloyhtiön ulkoroskikseen. Naapuri sattui näkemään sen ja sanoi, että ei sinne saa roskia viedä muuta kuin kyseisessä talossa asuvat ihmiset. Hän sitten suuttui kun sanoin asuneeni siellä talossa jo useamman vuoden ja että kyseinen naapuri on varmasti monta kertaa nähnyt minun menevän omilla avaimillani kotiini sekä kulkevan rappukäytävässä. Itse asiassa hän oli itse muuttanut siihen taloon minun jälkeeni.

Eräs tuttuni suuttui minulle jostain ihan mitättömästä syystä ja teki minulle selväksi, että minä en sitten saa ottaa häneen millään tavalla häneen yhteyttä koskaan. Uhkaili poliisilla, lähestymiskiellolla ja ties millä jos otan kerrankin yhteyttä.

No, sitten hän keksi että minun täytyy kuitenkin vastata hänen puheluihinsa, tekstiviesteihin ja sähköposteihin. Hän aloitti soittelemaan, lähettelemään testiviestejä ja sähköposteja todella paljon. Hän myös suuttui todella kovasti kun en vastannut hänelle. Hän siis itse kielsi minua pitämästä yhteyttä häneen ja suuttui kun tein niin?

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttuni suuttui minulle jostain ihan mitättömästä syystä ja teki minulle selväksi, että minä en sitten saa ottaa häneen millään tavalla häneen yhteyttä koskaan. Uhkaili poliisilla, lähestymiskiellolla ja ties millä jos otan kerrankin yhteyttä.

No, sitten hän keksi että minun täytyy kuitenkin vastata hänen puheluihinsa, tekstiviesteihin ja sähköposteihin. Hän aloitti soittelemaan, lähettelemään testiviestejä ja sähköposteja todella paljon. Hän myös suuttui todella kovasti kun en vastannut hänelle. Hän siis itse kielsi minua pitämästä yhteyttä häneen ja suuttui kun tein niin?

Halusi sinun epätoivoisesti roikkuvan perässään. Tämä on nähty erään "ystäväni" taholta, hän loukkasi ja nälvi ja petti luottamukseni monen vuoden ajalta. En tajua miksi katselin sitä niin kauan. Viimeksi suuttui siitä, että minulla on toinenkin hyvä ystävä, jonka olen tuntenut pidempään, kuin hänet. Emme ole puhuneet vuoteen eikä ole ollut ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Ystävä suuttui kun olin ihan sattumalta sattunut ostamaan samanlaisen paidan kun hänelläkin on. Oli kivannäköinen paita tarjouksessa ja koska en ollut aikoihin ostanut uusia paitoja päätin sen ostaa. Parin päivän päästä tapasin ystäväni kahvittelun merkeissä ja hän suuttui että olen matkinut häntä kun olen ostanut samanlaisen paidan kuin hänellä on.

Minä ostin vuosikymmen sitten silkkisen mekon häihin, oli muistaakseni Vilasta. Ostin kullanruskean kun ajattelin että se menee sitten monessa tilaisuudessa. 

Häissä sulhasen siskolla oli samanlainen mekko, mutta pinkki. Hän suuttui minulle aivan silmittömästi, kun huomasi että meillä on samanlaiset mekot. Hän sihisi kirkon eteisessä ennen vihkimisen alkua että voisinko mennä vaihtamaan toisen mekon ja että on noloa ja naurettavaa, että olemme samanlaisessa asussa. 

Kysyin aika ihmeissäni että tosissaanko hän luulee että ajan 80km päähän vaihtamaan mekkoa, kun tilaisuuden alkuun on 15 minuuttia? Yritin rauhoitella häntä, että mekot on eri väriset ja kengät erilaiset ja kampauksetkin aivan erilaiset. Että mitä väliä. 

Hän ei ole puhunut minulle sittemin, kun olemme muissa sukujuhlissa joskus nähneet. 

Exä aina suuttui minulle kun jäi jostain vilpistä tai valehtelusta kiinni.

Feenix linnun lailla tuhkasta nousin siivillein, sehän tuntui olevan harmittavaa.

Joku tahtoi aina olla parempi, jälkeenpäin sen ymmärrän. Nyt on hyvin ja säälipisteitä ei kaipaa kukaan, enempi kannustusta luulisin. Elämä jatkuu ja paljon muuta hyvää on tullut elämään.