Lue keskustelun säännöt.
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6335)
Vierailija kirjoitti:
Kaverini sai asua kämppäni olohuoneessa, koska oli tulossa kesätöihin opiskelupaikkakunnalleni. Heti alussa seurasi kilarit, että ei kai se näin poikien kesken haittaa, vaikka olisi lenkkarit jalassa sisälläkin, koska oltiin kuitenkin myöhemmin lähdössä kaupungille. Hän oli kostoksi tahallaan koko kesän kengät jalassa kämpässä.
Ja eräänä toisena päivänä hän istahti sohvalle ja kysyi kiukkuisena, että miksi et ole hommannut edes jalkarahia. Sanoin, että ei opiskelijana ole varaa kaikkeen ja eihän se jalkatuki ole välttämätön. Hän veti hirveät kilarit ja sähisi, että hän tarvii jalkatuen NYT. Sanoin, että sorry mutta en voi yhtäkkiä jalkarahiksi muuttua. Hän raivosi, että kyllä muuten voit ja vaati naama vääränä, että makaisin lattialla hänen kenkiensä alla jalkatukena, koska hänellä on eilisestä treenaamisesta jalat kipeät. En tietenkään suostunut, koska hän olisi luultavasti pitänyt automaationa että olen hänen jalkarahinaan aina, kun hän tarvii. Kieltäytymisestäni seurasi mykkäkoulua ja hän vieläpä levitteli muille kavereilleni, että olen tosi itsekäs tyyppi, koska en ota koskaan muita huomioon.
Itse olisin sanonut, että jos ensin itse suostut palvelemaan minun jalkatukenani, niin lupaan itse olla hänen jalkatukenaan samanpituisen ajan sen jälkeen. Hän on luultavasti sitä tyyppiä, että kaikkien pitäisi palvella häntä ja hyppiä aina hänen tahtonsa mukaan ja loukkaantuu, kun ei saakaan tahtoaan läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari päivää sitten joku rouva kaupungilla suuttui, kun en avannut hänelle kohdalla olleen kerrostalon alaovea. En tiedä asuuko rouva itse siinä, mutta minä en. Yritin avata oven, mutta se oli lukossa.
Jäi toisaalta huvittunut olo, kun rouva intoutui oikein läksyttämään minua, mutta toisaalta tuli vähän semmoinen olo, että oliko hänellä kaikki kunnossa. En vaan voinut siihen jäädä kun oli pakollinen meno alkamassa enkä kokenut että voisi 112 soittaa tuommoisesta.
Minun sisarellani on koira-agressiivinen,yllätten kouluttamaton, pikku koira. Minulla on lempeä, kaikkien kanssa toimeentuleva jättiläinen. Olen opettanut oman koirani väistämään sisareni koiraa ja sisareni pitää koiransa remmissä ja ollaan aiemmin tultu toimeen sillä.
No enoni häissä sisareni koira pääsi jotenkin irti ja hyökkäsi auringossa lötköttelevän koirani kimppuun. Toisen siskoni puoliso joutui repimään koiran irti minun koirastani. Sisareni on tästä minulle raivoissaan koska kuulemma sain hänen koiransa näyttämään pahalta. Mainittakoon vielä että oma koirani ei reagoinut tilanteeseen mitenkään vaikka sisareni koira puri tätä. Hän on siis minulle vihainen siitä että hänen koiransa hyökkäsi täysin provosoimatta koirani kimppuun ja nyt sukulaisemme pitävät häntä huonona koiran omistajana.
Minulle suututtiin kun hinautin auton maksetulta paikaltani. Huvittavinta oli kun tulivat vielä ovelle valittamaan siitä eli tiesivät kyllä kenelle paikka kuului.
Vierailija kirjoitti:
Oudoin tapaus on se, että pysäytin auton suojatien eteen jotta tien reunassa odottanut vanhempi nainen pääsisi suojatien yli, ja kyseinen rouva vetikin kohteliaaksi tarkoitetusta teostani armottomat kilarit. Pui nyrkkiään ja näytti vielä keskisormeaan.
Kyseinen nainen on tietääkseni ihan normaali, ei siis mielenterveystapaus, vanhuuden höperö, tai aineiden käyttäjä. Tuolloinkin näytti ihan tavalliselta seistessään tien reunassa ennen raivopuuskaa.
Myös toinenkin jalankulkija on pahoittanut mielensä kun olen antanut tietä. Tämä on outo pikkukaupunki.
Jalankulkijoita ärsyttää, jos auto tulee suojatien eteen liian suurta nopeutta ja liian lähelle. Syntyy ajatus, että autoilija on huomannut jalankulkijan liian myöhään (liiallisen nopeuden takia vaikkapa - tai oletuksena, että nopeutta on ollut liikaa) ja tunnekuohu syntyy siitä, että olet vaarantanut jalankulkijan terveyden/hengen.
Esimerkiksi.
Kokeilepa jatkossa jarruttaa aiemmin ja jäädä vähän kauemmaksi. Peiliinkin voisit vilkaista, kun et edes ajattele toistuvan kuvion johtuvan mitenkään sinusta, vaan vanhuuden höperyydestä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sartsu kirjoitti:
"Mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D"
Tää oli jotenkin ihana! Miten tilanne ratkesi ja juttelitteko asiasta, miksi kävi niin tunteisiin että laitoit pippurit kokonaisina keittoon? Oliko hän aiemmin maininnut, ettei pidä siitä että pippurit ovat keitossa kokonaisina? Jos oli niin ymmärrän häntä, että et ollut kunnioittanut hänen toivettaan olla laittamatta kokonaisia pippureita.
Mutta tässä oli loistava esimerkki miten pienestä melko vähäpätöisestä asiasta voi suuttua.
Itselleni suututaan yhtenään kärkevistä mielipiteistäni. Olen jo niin tottunut siihen. Olen myös siitä harvinaislaatuinen ihminen, että tuppaan sanomaan asiat suoraan päin naamaa ihmisille tiedostaen, että joudun siitä konflikteihin väistämättä, jos ei sanomani miellytä. Sanon sekä negatiiviset, että positiiviset asiat suoraan. Otetaan vaikka esimerkki: Joku on pannut päälle hameen, joka ei todellakaan imartele käyttäjäänsä. Sanon sen suoraan, vaikkakin koitan muotoilla sen niin, että sanon nätisti. Toinen osapuoli loukkaantuu ja sanon sen tietäen, että loukkaantuu. Sanotaan mullekin asioita usein suoraan.
Junttia käytöstä on ilmaista mielipiteensä jos sitä ei kysytä. Toisen loukkaaminen tahallaan on puhtaasti ilkeyttä, sitä vaan on kiva perustella ”rehellisyydellä ja suoraan puhumisella”. Paitsi tietty jos on autismin kirjolla, silloin sille ei voi mitään. Ja jos kysytään, voisi miettiä jotain mukavaa tai neutraalia sanottavaa. Onko hameen kangas kaunis, tai hyvin laskeutuva? Upean värikäs, tai kauniin hillitty? Uusimpien trendien mukainen vai klassinen?
Tässä ei kyllä voi ottaa autismin kirjoa perusteluksi, kun kirjoittaja sanoo, että tietää että toinen loukkaantuu. Autismikirjolaisten loukkaamiset johtuvat yleensä siitä, että ei tajua mikä loukkaa toista, ja sattuu sellaista kyllä neurotyypillisillekin. Jos tietää loukkaavansa mutta sanoo silti, on kyseessä tahallinen ilkeys. Poikkeuksena toki se jos sanoo asian joka on jotenkin äärimmäisen tärkeä saada sanottua, ja loukkaantuminen on paljon pienempi ongelma kuin se mitä tapahtuu jos asia jää sanomatta. Hameen sopivuus käyttäjälleen ei ole tällainen asia.
Kaveri tuli kylään ja kilahti, kun hänen musta toppinsa ja mustat farkkunsa olivat kohta täynnä kissakarvaa. Oli kuulemma treffeille menossa ja joutui perumaan ne takiani "kun en mä tän näkösenä voi sinne ilmestyä!"
Kuka hitto menee ennen treffejä kahville kaverille jolla on kissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juon limsaa 2-3 kertaa vuodessa. Juon ainoastaan light-versioita, koska sokeriset eivät vie janoa ja lisäksi ikeneni ärtyvät helposti yhdistelmästä sokeri + hiilihappo. Tästä on pari kertaa raivostuttu oikein kunnolla: olen kuulema aivopesty, tosiasiassa makeutusaineet vain lihottavat (oletus, että light-juomia juova yrittää aina laihduttaa, siihen ei ole tarvetta) ja osoitan muutenkin huonoa makua juomalla jotain "makeutusainepaskaa". Kun olen yrittänyt selittää, että miksi en mielelläni juo sokerilimsoja ja että en edes juo limua usein, vastaus on ollut "no miksei sitä sokeriversiota voi juoda sen kerran kaks vuoteen!" Enää en selitä enkä perustele, koska sitä ei kuitenkaan kuunnella vaan pääasia on vain päästä mouhoamaan.
Outoa tosiaan, kun tuosta suututaan. Itse olen juonut light-limuja vuosikausia ja ei kukaan siitä suutu.
En ole kohdannut suuttumista, mutta ärsyyntymistä ja esim. baarissa light-tuotteiden kysyminen on herättänyt muutaman kerran baarimikoissa kovaäänisen naljailun ja pilkan tarpeen. Näille "ammattilaisille" ainoa syy light-tuotteiden pyytämiseen on laihduttaminen.
Olen pari kertaa tulistunut ja vääntänyt rautalankaa. Nolostumisesta huolimatta (tai siitä johtuen) anteeksipyyntöä en ole saanut.
Olen 1. tyypin diabeetikko. Sen lisäksi, että pidän light-juomien mausta (sokerillisista tulee hapan jälkimaku), minun ei tarvitse piikittää insuliinia ja odotella vaikutusta, vaan voin juoda juoman huoletta.
Juomavalinnan vähättelyyn sortuvien täytyy olla jotain lähesjumalkompleksin omaavia: Syyn juomavalintaan ei pitäisi mitenkään kuulua heille. Ei millään muotoa. Miten voivat edes ajatella kuuluvan?
Vien kuulemma sitruunapussillani kaiken tilan jääkaapista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulainen suuttui melkoisesti kun häntä ei kutsuttu lapsen kastejuhlaan.
Lapsi on jo 15 eikä ole vieläkään kastettu, joten koko kastejuhlaa ei ole koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä en itse muista tätä mutta minulle on myöhemmin kerrottu tästä. Olin vähän yli vuoden ikäinen vanhempieni esikoinen kun meillä oli sukulaisperhe kylässä. Tämän perheen emäntä kertoi odottavansa lasta ja myös lapsen lasketun syntymäajan. Minun vanhempani tietysti onnittelevat heitä mutta minä en vielä osannut niin tehdä, olinhan vasta vähän aikaa sitten täyttänyt vuoden. Tästä tämä pariskunta pahastui minulle ja he olivat sanoneet minulle, että olen todella huonosti kasvatettu lapsi kun en onnitellut heitä.
Tuolla pariskunnalla oli itsellään ennestään lapsia joten heidän olisi pitänyt ymmärtää jo omasta kokemuksesta, että juuri vuoden täyttänyt vauva ei ole vielä sillä tasolla, että osaisi onnitella kun joku kertoo saavansa lapsen ja toisaalta eivät tuonkaan perheen lapset onnitelleet minun vanhempiani kun he noin puolen vuoden jälkeen kertoivat, että minun vanhemmilleni on tulossa toinen lapsi ja noista lapsista vanhimmat olivat jo reilusti yli 10-vuotiaita.
Olipa outo ja sekava tarina. Lopeta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut varmaan muistavatkin tämän konvehti-casen lapsuudestani, mutta laitetaan nyt tännekin.
Eli, olin ekaluokkalaisena eräässä tapahtumassa ja sain äidiltä tehtäväksi jakaa konvehteja ihmisille. Olin tästä hommasta todella ylpeä, siksi muistan tapahtumat niin tarkasti.
Äiti sanoi, että kun muut konvehdit on korista jaettu, saan syödä itse palkaksi sen viimeisen. Suklaa oli meille lapsena harvinaista herkkua (saatiin joskus jouluna ja syntymäpäivillä) ja toki odotin innoissani oman konvehtini vuoroa.
Konvehdit menivät ja lopulta korissa oli jäljellä kaksi. Näin ystäväni tulevan tapahtumaan ja annoin hänelle toisen konvehdin, sen palkinnoksi luvatun söin itse.
Silloin eräs täti naapurustosta tuli paikalle ja sanoi "Annapas tyttö minullekin suklaata" Sanoin että ne loppuivat. Täti sanoi, että valehtelen ja että oli nähnyt kuinka minä ja kaverini "ahdamme suklaata napaamme" Ei auttanut selittely ja itkuhan siinä pääsi kun syytettiin aiheetta. Täti sanoi "Sinä olet sellainen ahne tyttö, paina se mieleesi"
Olin sitten 15 vuotta tapahtuneen jälkeen käymässä kotipaikkakunnalla ja päätin piipahtaa kirkon myyjäisissä. Tämä sama täti oli siellä myymässä käsitöitään. Kävin vaihtamassa kuulumiset ja kysyin paljonko yhdet villasukat maksavat. Täti katsoi minua sellainen
https://cdn-img.xojane.com/sites/default/files/styles/article_inline/pub...
ilme naamallaan ja sanoi "kaksikymppiä, mutta sinulle satasen" Naurahdin kun luulin sen olevan (huono) vitsi. Täti ei nauranut. Sanoi "Kyllä minä muistan kun silloin ahneuksissasi ahmit kaikki suklaat, kuule tyttö, ahneudesta rangaistaan"
Hän oli siis minulle n.15 vuotta katkera yhdestä konvehdista :D
Tais olla joku vähän pyylevämpi se täti joka halusi vaan suklaata itselleen ja sitten käyttäytyi kuin kakara kun ei sitä ollutkaan enään 😂
Kaahailijat usein suuttuvat kun ajan nopeusrajoitusten mukaan. Liikenteessä pyörii ihme hullu Mullqvisti- heimo, johon välillä törmää. Stadissa lähinnä. Milloin tulee tööttiä, milloin käsimerkkejä, mutta useimmiten vain vihaista mulkoilua kun kaahaavat ohi. Siis siksi että olen heidän edessään ja noudatan nopeusrajoitusta.
Kerran kävi Pukinmäenkaaressa eräälle em kaltaiselle tyyppille nolosti kun 40km/t rajoitus, roikkui pärsiissä kiinni, vilkutteli valoja kunnes suoralla painoi tallan pohjaan ja kumit ulvoen painoi ohi käsimerkkejä näytellen. Kuinka ollakaan siinä suoralla oli poliisin tutka ja kaahailija oli kohta tien sivussa ajettuaan ylinopeutta, minä ajoin rauhallisesti ohi ja vilkutin ja hymyilin leveästi kun ajoin ohi. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi saanut viime vuosituhannella keinua ajatuksissani työpisteelläni musiikin mukana, koska en ollut riittävän laiha. Tästä siis täysin vieras setä suuttui vuosikymmeniä myöhemmin!
Kerroin äidilleni, että olen löytänyt miehen ja seurustelemme. Äiti piti muutaman viikon mykkäkoulua.
Ex-mies suuttui kerran kun oltiin sovittu, että tehtyäni pizzan ja paistettuani sen käyn ensin saunassa ja hän katsoo vauvaa sen aikaa. No arvioin väärin kauanko pizzan valmistamiseen ja paistamiseen meni aikaa. Mies alkoi räyhäämään kun pizza oli vielä uunissa ja olisi pitänyt sinne saunaan mennä. Miehelle ei myöskään passannut, että olisi itse ottanut pizzan pois uunista tai se että olisin käynyt pikaisesti vain suihkussa.
Pizza valmistui n. 10minuuttia arvioni jälkeen ja menin saunaan mikä ei ollut vielä edes kunnolla lämmin. Kävin nopsaa suihkussa, puin päälle, menin hakemaan tytön mieheltä ja sanoin ettei sauna ollut ehtinyt lämmetä kunnolla.
Siitäkin sain huudot niskaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
No ei aikuiset peru sovittuja juttuja päänsäryn vuoksi vaan ottavat buranan ja hoitavat homman. Olet itsekäs kun ajattelet ettei ystävällesi ole aikataululla väliä.
Päänsärky voi olla oikeastaan kovaa. En minä ainakaan migreenissä voi lähteä oksentelemaan ympäri kyliä. Itse olet itsekäs ja kyvytön empatiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
No ei aikuiset peru sovittuja juttuja päänsäryn vuoksi vaan ottavat buranan ja hoitavat homman. Olet itsekäs kun ajattelet ettei ystävällesi ole aikataululla väliä.
Päänsärky voi olla oikeastaan kovaa. En minä ainakaan migreenissä voi lähteä oksentelemaan ympäri kyliä. Itse olet itsekäs ja kyvytön empatiaan.
Kunpa noi vähättelijät ja kylmät ihmiset kokis itse miltä tuntuu kun kunnon migreeni päällä,niin kova että ei pysty edes liikkumaan,jos liikkuu niin hirveä kipu ja oksennus olo ja sen jälkeen koettaisivat mennä kauppaan tms kaverin patistettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Jos työskentelet ravintola alalla olet joka juhlassa töissä joko keittiössä tarjoilemassa.
Älä suostu tai vaadi tuntuvaa korvausta, jos suostut.
Yleensä en puutu kielioppivirheisiin, mutta tässä on hauska tilanne, jossa pilkun puuttuminen muuttaa asiasisällön. Siksi en malta olla kertomatta tätä.
”Älä suostu tai vaadi tuntuvaa korvausta, jos suostut” tarkoittaa samaa kuin ”älä suostu, tai älä vaadi tuntuvaa korvausta, jos suostut”.
Jos lauseilla on yhteinen lauseenjäsen, tai-sanan eteen ei tule pilkkua. Tämä siis tilanteessa, jossa ”tai” toimii rinnastuskonjuktiona kahden päälauseen välissä.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/pilkku
Ilmeisesti edellisen kirjoittajan tarkoituksena oli kirjoittaa ”älä suostu, tai vaadi tuntuvaa korvausta, jos suostut”.
Pahoittelut heille, jotka eivät tahdo oppia kielioppi AV:lla. Mukavaa päivänjatkoa kaikille! :)
Kaverini sai asua kämppäni olohuoneessa, koska oli tulossa kesätöihin opiskelupaikkakunnalleni. Heti alussa seurasi kilarit, että ei kai se näin poikien kesken haittaa, vaikka olisi lenkkarit jalassa sisälläkin, koska oltiin kuitenkin myöhemmin lähdössä kaupungille. Hän oli kostoksi tahallaan koko kesän kengät jalassa kämpässä.
Ja eräänä toisena päivänä hän istahti sohvalle ja kysyi kiukkuisena, että miksi et ole hommannut edes jalkarahia. Sanoin, että ei opiskelijana ole varaa kaikkeen ja eihän se jalkatuki ole välttämätön. Hän veti hirveät kilarit ja sähisi, että hän tarvii jalkatuen NYT. Sanoin, että sorry mutta en voi yhtäkkiä jalkarahiksi muuttua. Hän raivosi, että kyllä muuten voit ja vaati naama vääränä, että makaisin lattialla hänen kenkiensä alla jalkatukena, koska hänellä on eilisestä treenaamisesta jalat kipeät. En tietenkään suostunut, koska hän olisi luultavasti pitänyt automaationa että olen hänen jalkarahinaan aina, kun hän tarvii. Kieltäytymisestäni seurasi mykkäkoulua ja hän vieläpä levitteli muille kavereilleni, että olen tosi itsekäs tyyppi, koska en ota koskaan muita huomioon.