Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6335)
Tein töissä päätöksiä keskiarvotavoitteen verran päivässä, oli kuulemma liian paljon.??? Esimies kävi oikein huutamassa tästä työhuoneessani, hänelle tuli haitarirypyt ylähuuleen kun kiristeli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Tein töissä päätöksiä keskiarvotavoitteen verran päivässä, oli kuulemma liian paljon.??? Esimies kävi oikein huutamassa tästä työhuoneessani, hänelle tuli haitarirypyt ylähuuleen kun kiristeli siinä.
Huusin siitä, että teit *myönteisiä päätöksiä* tarkistamatta taustoja tai oikeutta etuuksiin, en siitä että olisit tehnyt liikaa päätöksiä. Tulepa maanantaina keskustelemaan asiasta tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein töissä päätöksiä keskiarvotavoitteen verran päivässä, oli kuulemma liian paljon.??? Esimies kävi oikein huutamassa tästä työhuoneessani, hänelle tuli haitarirypyt ylähuuleen kun kiristeli siinä.
Huusin siitä, että teit *myönteisiä päätöksiä* tarkistamatta taustoja tai oikeutta etuuksiin, en siitä että olisit tehnyt liikaa päätöksiä. Tulepa maanantaina keskustelemaan asiasta tarkemmin.
Hyvä, anna sille potkut:D
Asiattomat ihmiset usein suuttuu totuuden sanomisesta. Jos mietin kaikkein vihaisimpia ihmisiä, joita olen koskaan nähnyt, yleensä kaikki on johtunut totuudesta, joka ei miellytä. Tyyliin painat vaa'an mukaan 70 kiloa. Ulkona sataa, ei paista aurinko. Tai minä päivänä jokin asia tapahtui. Tarkistan sen jostain luotettavasta lähteestä, totean ääneen ja kerron hänelle, ja hän tekee kolmoisvoltin sivuttain koska en vain ottanut hänen sanomaansa asiaa totena.
On kai sanomattakin selvää, että itsestäni yhtään välittävänä ihmisenä en ole päästänyt tällaisia ihmisiä jatkoon.
Exät ovat usein esillä tässä keskustelussa, joten pakko lisätä oma ex-tarina.
Sain yöllä pahan närästyskohtauksen, en pystynyt nukkua ja oloni oli niin tukala, että minua itketti. Ex heräsi itkuuni, raivostui, poistui huoneesta ja paiskasi oven kiinni perässään.
Samainen ex oli joskus seksituulella, minä halusin katsoa leffan ensin loppuun. Mies suuttui niin, että päätti hoidella itsensä siinä paikassa. Kyseinen mies oli useasti torjunut omat ehdotukseni, juurikin leffan katsomisen vuoksi. Minä en olisi saanut häntä torjua ollenkaan...
No, se suhde on onneksi päättynyt jo yli vuosikymmen sitten.
Hih, mun eksistä hirvein oli mulle jatkuvasti näreissään siitä että en viikannut vaatteita likapyykkiin, vaan heitin vaan pyykkikoriin. Siis vaikka pyykkikori oli tilava ja vaatemäärä niin vähäinen ettei se tullut täyteen. Mut ne vaan oisi pitänyt viikata. Koska siisteys.
Sama ex kärttyili myös siitä että laitoin leivälle liikaa leivänpäällystä. Huom siis ennen kuin asuttiin yhteistaloudessa, eli ihan itsemaksamaani juustoa. Kahden siivun sijasta olisi yhden pitänyt riittää.
Onneksi se suhde loppui jo kolme vuosikymmentä sitten. Päällinen on voileivän paras osa.
Eräänä jouluaattona ehdotin avopuolisolleni, että lähtisimme kävelylle hautausmaalle. Lapsuudessani meillä oli tapana viedä kynttilöitä sukulaisten haudoille ja kaunis kynttilämeri talvi-illan pimeydessä oli jäänyt mieleen. Mies suuttui ja sanoi, että kuka hullu muka menisi jouluna hautausmaalle, taisin keksiä koko idean vain siksi, että tiesin ettei hän lähtisi mukaan ja voisin tavata jonkun toisen miehen ulos lähdettyäni.
Kerran bussimatkalla kyytiin oli nousemassa pienikokoinen ja todella raihnas ja heiveröinen mummeli rollaattorinsa kanssa. Nousin auttaakseni häntä nostamalla rollaria kyytiin, niin siitäkös mummopaha aloitti hillittömän sättimisen kuinka hän itse kyllä pääsee. Toisen en ole tarjonnut apuani kelleen.
Kyllä se taitaa olla se kerta kun kaveri suuttui kun pidin häntä hyvännäköisenä enkä läskinä rumana lehmänä.
En kertakaikkiaan voi edelleenkään ymmärtää miten voi suuttua siitä että pitää ystävää viehättävänä ja mukavana ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Hih, mun eksistä hirvein oli mulle jatkuvasti näreissään siitä että en viikannut vaatteita likapyykkiin, vaan heitin vaan pyykkikoriin. Siis vaikka pyykkikori oli tilava ja vaatemäärä niin vähäinen ettei se tullut täyteen. Mut ne vaan oisi pitänyt viikata. Koska siisteys.
Sama ex kärttyili myös siitä että laitoin leivälle liikaa leivänpäällystä. Huom siis ennen kuin asuttiin yhteistaloudessa, eli ihan itsemaksamaani juustoa. Kahden siivun sijasta olisi yhden pitänyt riittää.
Onneksi se suhde loppui jo kolme vuosikymmentä sitten. Päällinen on voileivän paras osa.
Huh huh. Aikamoista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli opiskelukaveri, sanotaan nyt vaikka Mikkelin läheltä. Kaveri oli todella hemmoteltu tyttö, vanhempien ainoa lapsi, ylpeili usein vanhempien rahoilla jne. Kaveri asui Espoossa, asunnossa jonka hänen vanhempansa olivat hänelle ostaneet.
Kaverini ei suostunut tulemaan koskaan luokseni, Kallioon, koska asuin "rupusakkialueella, jossa on vaarallista".
Olin saanut asuntoni perinnöksi, myin sen sitten opiskeluaikanani. Kaverini kysyi, että paljonko sait asunnosta. Sanoin, että 690 000 euroa:) Hän loukkaantui niin saamistani rahoista, ettei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Asuntoni oli kolmio Kallion Torkkelinmäellä.
Tuttu ilmiö. Mulla on kans ollut näitä ystäviä, jotka eivät kestä sitä, että olen joissakin asioissa tavallaan ’noussut’ heidän tasolleen ja sen ylikin. Ihan suoraan on sanottu, kun olen edennyt opinnoissani pitemmälle, parantunut vakavasta sairaudesta, saanut hankittua omaisuutta, jota heillä ei ole, tms. että ystävyys ei tunnu enää samalta, heippa. Olen luonnonlapsi, usein haaveissani, enkä kovin napakka tai sujuva suhteissani ihmisiin, en ehkä osaa tuoda kovinkaan vahvasti esille itseäni ja siksi monet tulkitsevat olevansa jotenkin parempia kuin minä. Sitten pettymys onkin suuri, kun osoittautuu, että voin siitä huolimatta pärjätä elämässäni jopa paremmin kuin he.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttava tuli vilustuneena kylään, aivasti kämmeniinsä ruokapöydässä ja otti heti sen jälkeen räkäisillä käsillään (vaikka ottimiakin oli tarjolla) ruokaa yhteisistä tarjoiluastioista (hallouminpaloja, kirsikkatomaatteja yms.). Huomautimme tästä. Tulos: tuttavan pelottava raivokohtaus ja useita vuosia, ettei suostunut edes tervehtimään kadulla. Hän oli sitä mieltä, että olemme hysteerisiä ylihygieenikkoja ja käsienpesu THL:n propagandaa.
Vieläköhän nykypäivänä on yhtä vähättelevä... :)
S aratar kirjoitti:
Olin kerran kesällä kutsuttuna hienolle mökille, missä aivan upea terassi! Olin siellä miehen, joka oli omistajan kaverin kaveri, kutsumana.
Myöhemmin syksyllä osuin retkilläni mökin läheisyyteen ja istahdin hetkeksi sille terassille kesän muistoja verestäkään. Siellä ei silloin ollut ketään.
Sitten sain ihme kiukkuisen soiton tältä minut kutsuneelta mieheltä että mitä olen siellä käynyt istuksimassa? Mökin omistaja kuulemma soittanut ja valittanut. Niillä on siellä kuulemma oikein liiketallentavat kamerat ja sieltä minut on nähty.
Siis ymmärtäisin jos olisin käynyt mökissä sisällä mutta minähän istuin vain terassilla! Enkä ole mikään vieras vaan kerran kutsuttuna siellä käynyt. Siis minulla on side ja oikeus paikkaan.
Sulla ei ole mitään oikeuksia toisten mökkeihin ja kyllähän tollanen joku mökillä kerran käynyt omistajan kaverinkaverinkaveri nyt aika lailla vieras on.
Vierailija kirjoitti:
S aratar kirjoitti:
Olin kerran kesällä kutsuttuna hienolle mökille, missä aivan upea terassi! Olin siellä miehen, joka oli omistajan kaverin kaveri, kutsumana.
Myöhemmin syksyllä osuin retkilläni mökin läheisyyteen ja istahdin hetkeksi sille terassille kesän muistoja verestäkään. Siellä ei silloin ollut ketään.
Sitten sain ihme kiukkuisen soiton tältä minut kutsuneelta mieheltä että mitä olen siellä käynyt istuksimassa? Mökin omistaja kuulemma soittanut ja valittanut. Niillä on siellä kuulemma oikein liiketallentavat kamerat ja sieltä minut on nähty.
Siis ymmärtäisin jos olisin käynyt mökissä sisällä mutta minähän istuin vain terassilla! Enkä ole mikään vieras vaan kerran kutsuttuna siellä käynyt. Siis minulla on side ja oikeus paikkaan.Sulla ei ole mitään oikeuksia toisten mökkeihin ja kyllähän tollanen joku mökillä kerran käynyt omistajan kaverinkaverinkaveri nyt aika lailla vieras on.
No tää oli aika selkeä provo-läppä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli opiskelukaveri, sanotaan nyt vaikka Mikkelin läheltä. Kaveri oli todella hemmoteltu tyttö, vanhempien ainoa lapsi, ylpeili usein vanhempien rahoilla jne. Kaveri asui Espoossa, asunnossa jonka hänen vanhempansa olivat hänelle ostaneet.
Kaverini ei suostunut tulemaan koskaan luokseni, Kallioon, koska asuin "rupusakkialueella, jossa on vaarallista".
Olin saanut asuntoni perinnöksi, myin sen sitten opiskeluaikanani. Kaverini kysyi, että paljonko sait asunnosta. Sanoin, että 690 000 euroa:) Hän loukkaantui niin saamistani rahoista, ettei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Asuntoni oli kolmio Kallion Torkkelinmäellä.
Mä en kehtaa kertoa omistuksistani mitään enää, koska se aiheuttaa outoa kateellisuutta. Yksikin kaveri päivitteli muutettuani uuteen asuntoon, kuinka hänellä ei olisi ikinä varaa ostaa sellaista asuntoa. Tiesin suurinpiirtein mitä hän saisi omasta asunnostaa ja mikä hänen palkkansa oli. Tulin siihen tulokseen, että kun ei ole ymmärrystä, tai matikkapäätä, niin en ala selittämään hänelle miten on mahdollista.
Tyyppi sitten meni ja selitteli kuinka minulla on pappa betalar vanhemmat ja he ovat ostaneet asunnon minulle. Se ei pitänyt paikkaansa.
Mulle suuttui pomo, kun sanoin, ettei hänen puheet pidä paikkaansa. Tämä esimies on sadisti valehtelija ja minä onnistuin suututtamaan hänet. No, lähtö tuli työpaikasta, mutta mulle se oli onnenpotku. Tämä siis hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
S aratar kirjoitti:
Olin kerran kesällä kutsuttuna hienolle mökille, missä aivan upea terassi! Olin siellä miehen, joka oli omistajan kaverin kaveri, kutsumana.
Myöhemmin syksyllä osuin retkilläni mökin läheisyyteen ja istahdin hetkeksi sille terassille kesän muistoja verestäkään. Siellä ei silloin ollut ketään.
Sitten sain ihme kiukkuisen soiton tältä minut kutsuneelta mieheltä että mitä olen siellä käynyt istuksimassa? Mökin omistaja kuulemma soittanut ja valittanut. Niillä on siellä kuulemma oikein liiketallentavat kamerat ja sieltä minut on nähty.
Siis ymmärtäisin jos olisin käynyt mökissä sisällä mutta minähän istuin vain terassilla! Enkä ole mikään vieras vaan kerran kutsuttuna siellä käynyt. Siis minulla on side ja oikeus paikkaan.Sulla ei ole mitään oikeuksia toisten mökkeihin ja kyllähän tollanen joku mökillä kerran käynyt omistajan kaverinkaverinkaveri nyt aika lailla vieras on.
No tää oli aika selkeä provo-läppä kuitenkin.
Todennäköisesti, mutta pahinta siinä onkin se että tuon kaltaisia tappiaivoja on ihan oikeastikin olemassa, valitettavasti.
Tähän on helppo vastata. Poikakaverini (tosin 47 vee, ite 44) suuttui juuri pari tuntia sitten , kun tilasin ihan _omilla_rahoillani vappubrunssin ravintolasta. Kuulemma samalla rahalla ( alle 20 €) olisi saanut 'neljä kebabia'. Lienee selvää, että nautin brunssin ihan itsekseni ja vappua emme vietä yhdessä. Lisäksi häntä on edllisinä vuosina suututtanut se, että laitan teekkarilakin päähäni vappuna. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Exällä oli tapana vähätellä minua ja olla periaatteen vuoksi aina eri mieltä kanssani, olipa kyse lähes mistä tahansa.
Kerran kun olin laittanut ruokaa sanoin hänelle että tumman riisinhän voi huuhdella jo ennen keittämistä eikä vasta keittämisen jälkeen. Mies keskeytti minut ja alkoi motkottaa että kuka hullu niin tekee. Jatkoin että minä kyllä aina huuhtele kiehuvalla vedellä jälkikäteen. Tästä mies suuttui suunnattomasti kun ei saanut minua kiinni "väärin" valmistetusta riisistä. Olikin sitten pian ex.
Tarkennuksena vielä että riisi mitä käytimme oli tosi tummaa ja siitä irtosi likaista vaahtoa keitinveteen että todella oli pakko huuhtoa se jossain välissä.
Lukiessani ketjua muistui mieleen lisää vanhempien taholta tulleita ihmeellisiä suuttumisia - muunmuassa se punaisesta väristä suuttuminen, aika yllättävää miten yleistä se näyttää olevan!
Oma isäni kerran suutahti siitä, että mennessäni vappua viettämään olin laittanut punaisen huivin. Ilmeisesti oli hänen mielestään osoitus kommunismin suosimisesta. Hän oli itse erittäin isänmaallinen ja oikeistolainen. Muiden kertomusten perusteella vaikuttaa että se vanhempi sukupolvi yhdistää kaiken punaisen vasemmistolaisuuteen ja sitähän ei sovi näyttää :D
Seuraava tapahtui joitain vuosia sitten, kun olin ottanut hoiviini koiran, jolle etsittiin uutta kotia. Koira oli siis minun nimissäni sillä hetkellä, vaikka sitä ei ollut mahdollisuutta pitää pysyvästi ja näin paljon vaivaa sen eteen, että sille löytyisi hyvä ja rakastava koti. Luonnollisesti sille sitten yritettiin myös Facebookin kautta löytää sopivaa kotia. Äitini oli (ja on) taipuvainen liioitteluun ja asioiden ylidramatisointiin monissa asioissa, en tiedä miksi - ehkä hän ajattelee viestien menevän perille paremmin niin? Hän sitten katsoi asiakseen kirjoittaa postauksen Facebookiin, jossa ilmoitti että koiralle on nyt löydyttävä koti tai se menee lopetettavaksi. Kirjoitti siis koko homman minua konsultoimatta mitenkään, vaikka kysessä oli minun senhetkinen koirani. Olin samassa huoneessa kun hän postauksen kirjoitti ja samantien julkaisi, ja ilmoitti siitä vasta sen jälkeen minulle ääneen. Itse hätäännyin asiasta hieman, sillä minusta täysin paikkaansapitämättömällä asialla uhkailu ja kiristäminen on täysin asiatonta, ja kyseisestä postauksesta koituisi syyllistämistä ja rapaa minun niskaani niiden tuttavien taholta, jotka sen näkisivät (ja näin myöhemmin kävikin) - ja koira ei missään nimissä, ikinä, olisi mennyt lopetettavaksi! Vähän hädässä sitten sanoin äidilleni että poistaisi julkaisun, ei todellakaan voida sanoa noin. Siitä seurannut **skamyrsky oli sellainen että minun oli pakko lähteä ovesta ulos kyseisen koiran kanssa. (Koiralle löytyi hyvä koti myöhemmin ilman uhkailuja.)
T. Äskeisen synttäriloukkaantujan lapsi